Resilienssi on tullut erityisen näkyväksi ja kuuluvaksi nyt korona-aikana. Resilienttiä toimijaa on verrattu jouseen, joka taipuu ja joustaa, mutta ei kuitenkaan katkea. Joustavuus voi liittyä käytännössä työvuorojärjestelyihin ja työtehtäviin sekä uusien menetelmien käyttöönottamiseen. Kun joustavuutta löytyy ihmisten mielistä, yhteisestä tekemisestä ja rakenteista, mahdollistuu myös uudistuminen. Uudistuminen ja myös resilienssin edellyttämä ennakoiva toiminta, voidaan turvata kokeilukulttuurilla. Silloin kun yksilöillä, tiimeillä ja koko organisaatiolla on resilienssikykyä, ennakoimattomat tilanteet ja suunnitellun muuttuminen eivät tunnu niinkään uhkalta, vaan ennemminkin mahdollisuudelta oppia uutta ja kehittää työtoimintaa.
Resilientin toiminnan kannalta kriittistä on riittävä ja jatkuvasti päivittyvä osaaminen. Ennakoimattomat muutokset ja uudistumistarpeet on paljon helpompi nähdä oppimishaasteina, kun niin sanottu ammatticore on kunnossa. Ammatticorella tarkoitetaan tässä yhteydessä hyvää ammattiosaamista, ja siitä syntyvää hallinnan tunnetta sekä ammatillista itseluottamusta. Hyvän ammattiosaamisen voi varmistaa muun muassa kouluttautumalla, työssä oppimalla, mentoroinnilla sekä suhtautumalla omaan ammattiin ja työhön uteliaalla kehittämisotteella.