Kunteko
SoteDialogit -hankkeen webinaarisarja
- 12.5.2020: Lastensuojelun työpaikkojen pelisäännöt Teijo Räsänen ja Piia Seppälä, Itä-Suomen yliopisto. Räsänen & Seppälä (PDF), Webinaarin tallenne (Zoom, video).
- 26.5.2020: Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtaminen sote-alalla, Sari Tappura ja Sirpa Syvänen, Tampereen yliopisto. Tappura & Syvänen (PDF), Webinaarin tallenne (Zoom, video).
- 11.9.2020: Perehdytyksestä veto- ja pitovoimaa, Seija Strömberg, Tampereen yliopisto ja Raila Lahtinen, Ikääntyneiden ja vammaisten palveluiden johtaja, Janakkalan kunta, Strömberg & Lahtinen (PDF), Webinaarin tallenne (Zoom, video).
- 24.9. 2020: Itseohjautuvuus kotihoidossa – Itseohjautuvana tiiminä kehittyminen, Kati Tikkamäki, Tampereen yliopisto, Tikkamäki (PDF), Webinaarin tallenne (Zoom-video)
- 8.10.2020: Työlähtöinen työhyvinvointi lastensuojelussa, Anne Puro ja Teija Kynkäänniemi, Lapin ammattikorkeakoulu, Kynkäänniemi & Puro (PDF). Webinaarin tallenne (Zoom, video).
- 29.10.2020: Dialoginen johtaminen ja yhteiskehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä, Virpi Maijala, Kaija Loppela ja Jenni Kulmala, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Maijala, Loppela & Kulmala (PDF), Webinaarin tallenne (Zoom-video).
Webinaari 1: Lastensuojelun työpaikkojen pelisäännöt, 12.5.2020
Webinaarin tavoitteena on perehdyttää työyhteisöjen pelisääntöjen ideaan, pelisääntöjen osallistavaan rakentamiseen sekä sovelluksiin lastensuojelupalvelujen toimintaympäristössä. Lastensuojelun luonne edellyttää asiakkaan arvostamista, hyvää viestintää ja monipuolista verkostoyhteistyötä. Usein epäselvyyttä on työnjaossa, tiedonvaihdossa ja jopa omassa työnkuvassa. Myös työilmapiiriin ja yhteistyön sujumiseen liittyvät sopimukset ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. SoteDialogit-hankkeessa on rakennettu pelisääntöjä useiden kohdeorganisaatioiden työntekijöiden kanssa. Kerromme esimerkkejä työprosessista ja rakennetuista pelisäännöistä. Pohdimme yhdessä hyvän ja huonon pelisäännön ominaisuuksia, osallistavaa tekemistä sekä pelisääntöjen noudattamisen seurantaa. Mitkä sinusta ovat työyhteisön toimivien pelisääntöjen hyödyt?
Teijo Räsänen, KM, kehittäjä, työnohjaaja, konsultti, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos
Piia Seppälä, YTM, farmaseutti, kehittäjä, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos
Teijo Räsänen
Piia Seppälä
Webinaari 2: Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtaminen sote-alalla, 26.5.2020
Millaista on onnistunut työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtaminen? Tutkimustemme perusteella sillä on keskeinen vaikutus työhön sitoutumiseen ja työn tuloksellisuuteen. Hyvän johtamisen merkitys korostuu nykyisissä poikkeusolosuhteissa. Työnantajien kannattaa siten panostaa työntekijöiden hyvinvointiin sote-alan vaativissa tehtävissä ja työympäristöissä. Esimiehillä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistämisessä. Jos esimiehen tuki puuttuu, ylikuormituksen ja uupumisen riski kasvaa. Esimies luo omalla johtamistavallaan ja esimerkillään työpaikalle hyvää ilmapiiriä, jossa kaikilla on mahdollisuus keskittyä perustehtäväänsä ja tulla kohdelluksi reilusti. Erilaisissa ongelmatilanteissa esimiehen on puututtava tilanteeseen rohkeasti ja etsittävä ratkaisua joko itse tai ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella. Muutenkin esimiehen kannattaa kannustaa henkilöstöä tuomaan esille havaitsemiaan puutteita ja epäkohtia, jotta niihin voidaan tarttua työpaikalla. Voidaan ajatella myös niin, että esimiestoiminta on työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tärkein tekijä, johon organisaatio voi itse vaikuttaa, kun maailma myllertää ympärillä.
Näitä teemoja SoteDialogit -hankkeen kehittäjät Sari Tappura ja Sirpa Syvänen tuovat esille 26.5.2020 klo 9–10 järjestettävässä webinaarissa.
Sari Tappura, TkT, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, Tuotantotalous, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu
Sirpa Syvänen, HT, dosentti (sosiaali-terveystaloustiede, henkilöstövoimavarat), koordinaattori, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
Sari Tappura
Sirpa Syvänen
Webinaari 3: Perehdytyksestä veto- ja pitovoimaa, 11.9.2020
Sosiaalialalla on jo pitkään kärsitty työvoimapulasta. Etenkin sijaisten saatavuus on Hämeessä ollut haastavaa. Tämän ilmiön seurauksena on Janakkalan kotihoidossa kiinnitetty erityistä huomiota perehdyttämiseen. Perehdytys on parantanut rekrytointia ja lisännyt houkuttelevuutta alalle sekä helpottanut myös vakituisen henkilöstön työntekoa ja lisäännyt työmotivaatiota. Toisaalta se on toiminut tärkeänä pitovoimatekijänä.
Tätä aihetta käsitellään Seija Strömbergin ja Janakkalan kunnan ikääntyneiden ja vammaisten palveluiden johtaja Raila Lahtisen pitämässä Webinaarissa 11.9.2020 klo 9–10.
Seija Strömberg, KM, kehittäjä, työnohjaaja, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
Raila Lahtinen, YTM, Ikääntyneiden ja vammaisten palveluiden johtaja, Janakkalan kunta
Seija Strömberg
Raila Lahtinen
Webinaari 4: Itseohjautuvuutta kotihoidossa – Itseohjautuvana tiiminä kehittyminen, 24.9.2020 klo 9-10
Itseohjautuvuudesta on puhuttu työelämässä jo jonkin aikaa. Osan mielestä kyseessä on trendi, osan mielestä kyse on työn murroksesta. Itseohjautuvuuden rinnalla puhutaan myös yhteisohjautuvuudesta. Käytetään kumpaa termiä tahansa, on pääviestinä sitoutunut, vastuullinen ja aloitteellinen toiminta sekä toimijuus. Tämän päivän työelämässä on opeteltava tunnistamaan, missä kohdin tukea ja ohjausta tarvitaan sekä missä kohdin ohjausta on suorastaan vaadittava. Oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea ja ohjausta on myös osattava vastaanottaa ja antaa.
Helsingin kaupungin kotihoidossa itseohjautuvaa tiimityötä on kehitetty rinnakkain valmentavan johtamisen kanssa suunnitelmallisesti vuodesta 2016 lähtien. SoteDialogit -hankkeessa tuetaan kotihoidon viiden itseohjautuvan tiimin kasvua ja kehittymistä. Mitä itseohjautuvaksi tiimiksi kasvaminen tarkoittaa ja edellyttää? Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita itseohjautuvassa tiimityössä on tähän mennessä tunnistettu? Mitä on opittu?
Tätä aihetta käsitellään Kati Tikkamäen ja Marja Janhusen luotsaamassa Webinaarissa 24.9.2020 kello 9–10.
Kati Tikkamäki, KT, yliopistotutkija, kehittäjä, työnohjaaja (STOry), kouluttaja, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
Kati Tikkamäki
Webinaari 5: Työlähtöinen työhyvinvointi lastensuojelussa, 8.10.2020 klo 9.00-10.00
Lastensuojelun sijaishuollossa työskentely on emotionaalisesti kuormittavaa ja edellyttää työntekijöiltä vahvaa ammatillista osaamista. Lastensuojelulaitosten toiminnan kehittäminen on ollut julkisen keskustelun kohteena ja vaikuttanut työn tekemisen reunaehtoihin. Miten hoito- ja kasvatustyön edellytyksiä voidaan tukea työyhteisön toimintaa kehittämällä? Sujuva ja tuloksellinen työ tuottaa hyvinvointia: työn mielekkyys on yhteydessä onnistumisen kokemuksiin työssä. Miten työtä yhdessä tutkimalla ja kehittämällä vahvistamme hyvinvointia?
Työlähtöisessä työhyvinvoinnin ajattelussa hyvinvointi kytkeytyy yksilöllisesti ja yhteisöllisesti rakennettuun työn kohteeseen sekä käytössä olevien työvälineiden ja työyhteisön toimintatapojen toimivuuteen. Työlähtöisen kehittämisen kohteena on työ toimintana, jota tarkastellaan työn arjessa rakentuvana työntekijöiden ohjaamana prosessina. Työlähtöisen ajattelun ideana on vaikuttaa työssä jo meneillään olevaan kehitykseen työhyvinvointia edistävällä tavalla. Tavoitteena kehittämisessä on koko työyhteisön osallistumista ja oppimista vahvistavien työskentelytapojen sekä työn kehittämisen käytäntöjen juurtuminen osaksi työyhteisön toimintaa.
Lapin ammattikorkeakoulun kehittäjät ovat toimineet yhteistyössä sijaishuoltoyksiköiden ammattilaisten kanssa. Näissä työyhteisöissä tutkittiin työtä ja sen rakenteita, prosesseja, menetelmiä ja yhteistyökäytäntöjä sekä muuttuvan toimintaympäristön heijastuksia työhön.
Anne Puro, PsM, työ- ja organisaatiopsykologi, lehtori, kehittäjä, Lapin ammattikorkeakoulu
Teija Kynkäänniemi, VTM, YTM, sosiaalityöntekijä, lehtori, kehittäjä, Lapin ammattikorkeakoulu
Anne Puro
Teija Kynkäänniemi
Webinaari 6: Dialoginen johtaminen ja yhteiskehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä, 29.10.2020
Miksi hoidamme niin kuin hoidamme? Millä perusteella valitsemme tapamme toimia asiakkaiden ja potilaiden hyväksi? Jos haluamme tarjota asiakkaalle ja potilaalle parhaan mahdollisen hoidon, tulee toimintamme ja päätöstemme pohjautua parhaaseen ajantasaiseen tietoon. Tällöin puhumme näyttöön perustuvasta toiminnasta, jota meiltä edellyttää terveydenhuoltolaki. Valitettavasti tästä huolimatta useissa selvityksissä ja tutkimuksissa on käynyt ilmi, ettei uusinta tutkimusnäyttöä hyödynnetä ja käytännöt eivät ole yhtenäiset. Tämä johtaa siihen, että asiakkaiden saaman hoidon laatu vaihtelee. Hoitotyön johtajilla ja esimiehillä on tärkeä rooli laadukkaan ja näyttöön perustuvan hoidon mahdollistajina. Johtajan tulee mahdollistaa kehittämistä tukeva toimintakulttuuri, innostaa henkilökuntaa toimimaan näyttöön perustuen sekä edistää kouluttautumista ja osaamisen kehittymistä. Dialogisella johtamisella, jolla tarkoitetaan vuorovaikutteista toiminnan kehittämistä ja parantamista, ja jossa jokaisen osanottajan mielipiteitä kuullaan aidosti ja arvostetaan, voidaan tehokkaasti tukea näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä.
Virpi Maijala, TtT, hoitotyön lehtori, kehittäjä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
Kaija Loppela, KT, fysioterapeutti, yliopettaja (työhyvinvointi), kehittäjä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
Jenni Kulmala, TtT, dosentti, yliopettaja (gerontologia), kehittäjä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
Virpi Maijala
Kaija Loppela
Jenni Kulmala