Esittely

Hankkeen tavoitteiden toteutumisen myötä on mahdollista saada aikaan laajaa tuloksellisuutta, parantunutta työelämän laatua ja arkisia innovaatioita.

Kohderyhmät ja alueet

SoteDialogit hanke on valtakunnallinen ja se toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Kehittämistä tehdään yhdessä vanhuspalveluiden, lastensuojelun sekä ennalta ehkäisevien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpaikkojen henkilöstön kanssa. Kullakin toteuttajalla on omat  kehittämisen vastuuorganisaatiot eli pilotit.

Tavoite ja tehtävät

SoteDialogit hankkeessa

  • Kehitetään dialogisesti ja yhteistoiminnallisesti osallistuvien organisaatioiden henkilöstön osaamista, rakenteita, työtä, palveluita, palveluiden tuottamisen tapaa ja palvelukulttuuria
  • Tuetaan, harjaannutetaan ja vahvistetaan osaavaa, dialogista, tuloksellista ja vaikuttavaa työhyvinvoinnin johtamista ja johtamisosaamista
  • Vahvistetaan työntekijöiden ja esimiesten yliammatillisia taitoja ja metaosaamista, joita ovat mm. dialoginen toimintatapa, reflektiivinen työote sekä muutos- ja uudistumiskyky
  • Tuetaan henkilöstön, työyhteisöjen ja tiimien dialogista toimintatapaa ja toimintakulttuuria, jolla mahdollistetaan asiakkaiden dialoginen, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen ja vuorovaikutus
  • Ennaltaehkäistään psykososiaalisia riskejä

Kehittämistapa

Kehittämistapa on tutkimusavusteinen, yhteistoiminnallinen ja dialoginen. Organisationaalista oppimista ja uudistumista edistetään käyttämällä luovuutta ja innovointia aktivoivia osallistavia ja dialogisia menetelmiä ja työkaluja.

Osahankkeiden kehittämistyön vaiheet, toteutustavat ja menetelmät vaihtelevat toteuttajittain. Kaikille hankkeeseen osallistuville työpaikoille tehdään työhyvinvoinnin tilaa mittaava kysely hankkeen alussa ja lopussa. Kysely toteutetaan sähköisenä Webropol Surveys järjestelmässä. (Webropolin tietoturvaseloste)

Vastauksia haetaan seuraaviin kysymyksiin

  1. Mitä ovat osallistuvien työpaikkojen henkilöstön ja asiakkaiden kokemat uudistumisen tarpeet?
  2. Minkä asioiden osaamisessa ja johtamisessa pitää uudistua ja muuttua? Mitä kannattaa säilyttää? Mistä kannattaa luopua?
  3. Millaista johtamisosaamista tarvitaan?
  4. Millainen työnantajan, johdon ja esimiesten tarjoama tuki edistää henkilöstön jaksamista, työhyvinvointia tukevaa  osaamista sekä tuottavaa ja laadukasta työtä?
  5. Millaista tukea johto ja esimiehet tarvitsevat?

Kehittämistyön vaikutuksia

  • Lisää moniammatillisessa ja verkostoituneessa työkontekstissa tarvittavia dialogisia ja reflektiivisiä eri tahojen ja toimijoiden kohtaamisia
  • Vahvistaa  työpaikkojen toimintaympäristön edellyttämää osaamista sekä osaamisen ja uudistumisen johtamista
  • Mahdollistaa uudistuminen ja erilaisissa muutoksissa tarvittavan osaamisen lisääntymisen ja vahvistumisen
  • Tukee monenlaisissa muutosprosesseissa organisoitumista ja yliammatillista osaamista ja metataitoja
  • Eri tahojen ja toimijoiden välinen dialogi ja yhteistoiminta parantaa asiakaslähtöitä palvelukulttuuria ja palveluja, selkeyttää työn tekemisen tapoja sekä lisää työn mielekkyyttä
  • Hyvien käytäntöjen avulla työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtaminen sekä jatkuva kehittämistoiminta rakentuvat luontevaksi osaksi yhteisöjen rakenteita ja arkisia työprosesseja
  • Edistää henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisötaitojen kehittymistä ja niiden välityksellä parantaa työn tuottavuutta
  • Nopeuttaa organisaatioiden sopeutumista toimintaympäristön edellyttämiin muutoksiin hyödyntämällä työpaikkojen koko henkilöstön osaamista ja voimavaroja
  • Vahvistaa yhteistoiminnallisten ja dialogisten kehittämiskäytänteiden kestävyyttä palvelu- ja yhteistoimintaverkostoissa
  • Osallistuvat työpaikat oppivat toinen toisiltaan, kun kehittämisen tuloksia esitellään ja niistä keskustellaan työpaikkojen sisällä sekä hankkeen työpaikkojen kesken järjestetyissä Kohtaamoissa
  • Tuloksia voidaan hyödyntää esimies- ja johtamiskoulutusten, työhyvintikoulutusten sekä eri tasojen tutkintoon johtavien koulutusten kehittämisessä

Kesto ja rahoitus

Hanke toteutetaan 2019–2021 ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (STM koordinoi). Hanke kuuluu toimintalinjaan 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ja sen erityistavoitteeseen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen.