Kohderyhmät ja alueet
SoteDialogit-hanke oli valtakunnallinen ja se toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä vanhuspalveluiden, lastensuojelun, ennalta ehkäisevien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sekä erityisopetuksen työpaikkojen henkilöstön kanssa. Kullakin toteuttajalla oli omat kehittämisen vastuuorganisaatiot eli pilotit.
Tavoite ja tehtävät
SoteDialogit-hankkeessa
- Kehitettiin dialogisesti ja yhteistoiminnallisesti osallistuvien organisaatioiden henkilöstön osaamista, rakenteita, työtä, palveluita, palveluiden tuottamisen tapaa ja palvelukulttuuria
- Tuettiin, harjaannutettiin ja vahvistettiin osaavaa, dialogista, tuloksellista ja vaikuttavaa työhyvinvoinnin johtamista ja johtamisosaamista
- Vahvistettiin työntekijöiden ja esimiesten yliammatillisia taitoja ja metaosaamista, joita ovat mm. dialoginen toimintatapa, reflektiivinen työote sekä muutos- ja uudistumiskyky
- Tuettiin henkilöstön, työyhteisöjen ja tiimien dialogista toimintatapaa ja toimintakulttuuria, joilla mahdollistettiin asiakkaiden dialoginen, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen ja vuorovaikutus
- Ennaltaehkäistiin psykososiaalisia riskejä.
Kehittämistapa
Kehittämistapa oli tutkimusavusteinen, yhteistoiminnallinen ja dialoginen. Organisationaalista oppimista ja uudistumista edistettiin käyttämällä luovuutta ja innovointia aktivoivia osallistavia ja dialogisia menetelmiä ja työkaluja.
Osahankkeiden kehittämistyön vaiheet, toteutustavat ja menetelmät vaihtelivat toteuttajittain. Kaikille hankkeeseen osallistuville työpaikoille tehtiin työhyvinvoinnin tilaa mittaava kysely hankkeen alussa ja lopussa. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol Surveys järjestelmässä. (Webropolin tietoturvaseloste)
Vastauksia haettiin seuraaviin kysymyksiin
- Mitä ovat osallistuvien työpaikkojen henkilöstön ja asiakkaiden kokemat uudistumisen tarpeet?
- Minkä asioiden osaamisessa ja johtamisessa pitää uudistua ja muuttua? Mitä kannattaa säilyttää? Mistä kannattaa luopua?
- Millaista johtamisosaamista tarvitaan?
- Millainen työnantajan, johdon ja esimiesten tarjoama tuki edistää henkilöstön jaksamista, työhyvinvointia tukevaa osaamista sekä tuottavaa ja laadukasta työtä?
- Millaista tukea johto ja esimiehet tarvitsevat?
Kehittämistyön vaikutuksia
- Lisäsi moniammatillisessa ja verkostoituneessa työkontekstissa tarvittavia dialogisia ja reflektiivisiä eri tahojen ja toimijoiden kohtaamisia
- Vahvisti työpaikkojen toimintaympäristön edellyttämää osaamista sekä osaamisen ja uudistumisen johtamista
- Mahdollisti uudistuminen ja erilaisissa muutoksissa tarvittavan osaamisen lisääntymisen ja vahvistumisen
- Tuki monenlaisissa muutosprosesseissa organisoitumista ja yliammatillista osaamista ja metataitoja
- Eri tahojen ja toimijoiden välinen dialogi ja yhteistoiminta paransi asiakaslähtöitä palvelukulttuuria ja palveluja, selkeytti työn tekemisen tapoja sekä lisäsi työn mielekkyyttä
- Hyvien käytäntöjen avulla työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtaminen sekä jatkuva kehittämistoiminta rakentuivat luontevaksi osaksi yhteisöjen rakenteita ja arkisia työprosesseja
- Edisti henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisötaitojen kehittymistä ja niiden välityksellä paransi työn tuottavuutta
- Nopeutti organisaatioiden sopeutumista toimintaympäristön edellyttämiin muutoksiin hyödyntämällä työpaikkojen koko henkilöstön osaamista ja voimavaroja
- Vahvisti yhteistoiminnallisten ja dialogisten kehittämiskäytänteiden kestävyyttä palvelu- ja yhteistoimintaverkostoissa
- Osallistuvat työpaikat oppivat toinen toisiltaan, kun kehittämisen tuloksia esiteltiin ja niistä keskusteltiin työpaikkojen sisällä sekä hankkeen työpaikkojen kesken järjestetyissä Kohtaamoissa
- Tuloksia voidaan hyödyntää esimies- ja johtamiskoulutusten, työhyvintikoulutusten sekä eri tasojen tutkintoon johtavien koulutusten kehittämisessä
Kesto ja rahoitus
Hanke toteutettiin 2019–2022 ja rahoittajana oli Euroopan sosiaalirahasto (STM koordinoi). Hanke kuului toimintalinjaan 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ja sen erityistavoitteeseen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen.