Kehittyä pitää, mutta uupunut työntekijä ei pysy mukana
Lastensuojelun henkilöstön vaihtuvuus ja johtaminen ovat olleet keskustelussa viime päivinä (SS 29.12., SS 31.12. SS 3.1.), kiitos kirjoittajien ja Savon Sanomien, että nostatte näitä teemoja esille. Itsekin lastensuojelussa työskennelleenä, haluan nostaa esille niitä tekoja, joita nyt tehdään ja tarvitaan.
Useissa kunnissa henkilöstön koulutukseen, kehittämiseen ja tietojärjestelmiin on mielestäni panostettu kiitettävästi. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin myötä työ on lisännyt osaamista ja motivaatiota, erityisesti suositusten mukaisten asiakasmäärien rinnalla. Kyseinen malli ei kuitenkaan toteudu täysillä kaikkialla. Lakikoulutuksia järjestetään ja tietojärjestelmien uudistamista tehdään.
Mutta, mielestäni henkilöstön tarpeet ja työnantajien keinot eivät täysin kohtaa, ja siitä lastensuojelun työntekijöiden toivottomuus kumpuaa. Jatkuva kehittäminen ja kehittyminen kuuluvat tämän päivän työhön alalla kuin alalla, se tiedetään, mutta uupunut työntekijä ei pysy mukana, jos työolosuhteet eivät ole kunnossa ja tuki muutoksissa puuttuu. Koronapandemia on nostanut esille jo aiemmin ilmenneitä epäkohtia ja hankaloittanut suoraa, reflektoivaa johtamista. Sinänsä resurssilisäys on tarpeen, mutta etenkin lastensuojelussa turhauttaa kallis korjaava työ. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen palveluihin pitäisi satsata enemmän. Kuopion osalta vetovoimaa vähentää valtakunnan tasolla vertailtuna sosiaalityöntekijöiden erittäin alhainen palkka.
Jokaisessa työpaikassa avoimuutta ja dialogista johtamista tarvitaan. Kuopion kaupunki on mukana SoteDialogit-hankkeessa, jossa tulevan vuoden aikana haastatellaan lastensuojelun johtajia ja henkilöstöä, liittyen työhyvinvoinnin johtamiseen poikkeusoloissa. Näiden tulosten perusteella on tarkoitus kehittää työhyvinvoinnin johtamista tämän hetken tarpeita vastaavaksi. SoteDialogit-hanke tuottaa myös työhyvinvoinnin pikamittarin työntekijän ja esihenkilön avuksi arvioimaan työhyvinvointia. Mielestäni lastensuojeluorganisaatioissa tulisi ottaa käyttöön selkeästi rakennettu, koko työyhteisön käytössä oleva, arviointimenetelmä, jonka avulla voitaisiin arvioida säännöllisesti työhyvinvointia ja johtamista. Tämän pitäisi tulla osaksi henkilöstöjohtamista ja työyhteisön arjen käytäntöjä. Tahtoa asioiden muuttamiseen on, siis sanoista tekoihin!
YTM, erikoissosiaalityöntekijä Laura Nyyssönen, SoteDialogit-hankkeen kehittäjä, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto.