Selvitys pirkkalalaisten yritysten sivuvirroista ja niiden hyödyntämisestä toteutettiin syksyllä 2021. Kohderyhminä olivat paperi- ja pakkausteollisuus, rakentaminen ja rakennettu ympäristö sekä muoviteollisuuteen. Muoviteollisuuden yrityksiä ei kuitenkaan löydetty Pirkkalan alueelta. Kriteerit täyttävien yritysten etsintä ja yhteydenotto yrityksiin toteutettiin 2021 syksyllä sähköpostiviestien, lomakekyselyn ja puhelinsoittojen kautta. Kohderyhmäyritykset olivat pk-yrityksiä.
Sähköpostiviesti sisälsi perustiedot PITS-hankkeesta sekä linkit Materiaalitoriin ja lomakkeeseen. Lomakkeessa kartoitettiin sivuvirtojen syntyminen, kiinnostus hanketta kohtaan, tietoisuus PITS-hankkeesta ja Materiaalitorista sekä niiden mahdollinen aiempi hyödyntäminen. Puhelinkeskusteluissa esiteltiin hanke, kysyttiin kiinnostusta lähteä mukaan teollisten symbioosien kehittämiseen ja pyydettiin vastaamaan kyselyyn tai keskusteltiin sivuvirroista soiton aikana.
Lopulta yhteyttä otettiin 31 eri yritykseen. Tähän lukuun eivät sisälly sellaiset yritykset, jotka osoittautuivat kohderyhmän ulkopuolisiksi esimerkiksi kokonsa puolesta tai tuotannon siirtymisen vuoksi. Sähköpostiyhteydenotoista havaittiin, että viestin kohdentaminen oikealle henkilölle oli tärkeää. Yrityksistä suurin osa saatiin kiinni puhelimitse.
Kyselyyn vastaajista kolme ilmoitti, että heillä syntyy sivuvirtoja tällä hetkellä. Näistä kaksi yritystä hyödynsi niitä jo entuudestaan; toinen myymällä kierrätykseen ja toinen toimittamalla kartonkiteollisuuden raaka-aineeksi. Ainakin kaksi yrityksistä siis harjoittaa omalla tavallaan kiertotaloutta. Näistä molemmat kuuluivat paperi- ja pakkausteollisuuteen. Materiaalitori ja PITS-hanke olivat ennestään tuttuja yhdelle vastaajista. Kaksi rakennusalan yrityksistä vastasi, että sivuvirtojen määrä vaihtelee kausittain, mutta tällä hetkellä niitä ei synny. Puhelimitse kuusi yritystä ilmoitti, ettei sivuvirtoja synny esimerkiksi siksi, että Pirkkalassa toimii vain myynti. Saatujen vastausten perusteella paperi- ja pakkausalan yritykset olivat kiinnostuneimpia kiertotaloudesta, mikä saattaa johtua kierrättämisen vakiintumisesta ja helppoudesta kyseenomaisella alalla sekä tietoisuudesta sen tuomista eduista. Paperi- ja pakkausalan yritykset olivat lisäksi suurempia kuin muut vastaajat. On mahdollista, että myös yrityksen koko vaikuttaa kiinnostukseen kiertotalousratkaisuista, sillä pienien yritysten tuottamat sivuvirrat ovat monesti liian pieniä kannattavaa jatkohyödyntämistä ajatellen.
Selvitystyön alussa arvioitiin, että yritykset tavoitettaisiin parhaiten sähköpostitse lähetettävän kyselyn avulla. Todellisuudessa yritykset saatiin varmimmin kiinni puhelimitse. Yritysten kiinnostus ja mahdollisuus lähteä mukaan projektiin arvioitiin etukäteen vaihtelevaksi, mikä osoittautui oikeaksi arvioksi. Tavoite yritysten informoinnista hankkeeseen ja kierrätysmahdollisuuksiin liittyen saavutettiin ja sivuvirtoja onnistuttiin kartoittamaan jonkin verran.
Jatkoa ajatellen tärkeää olisi kouluttaa yrityksiä ja alan ihmisiä, erityisesti rakennuspuolelta, kiertotalouden hyödyistä ja innostaa yrityksiä lähtemään mukaan. Kyseessä on materiaali-intensiivinen ala, joka on niin kansallisesti kuin EU:nkin tasolla tunnistettu tärkeäksi kiertotalouden painopisteeksi, joten olisi tärkeää saada yrityksille selkeä kuva kiertotalouden kasvavasta merkityksestä sekä saada ne tunnistamaan sivuvirtansa potentiaalista lisäarvoa tuottavina resursseina. Yrityksille tärkeintä olisivat hyvän informaation lisäksi helpot ja taloudellisesti kannattavat ratkaisut. Materiaalitori on hyvä digitaalinen alusta kiertotalouden edistämiseen ja sille olisi tärkeää saada lisää käyttäjiä, jotta alusta olisi käyttäjilleen hyödyllinen.
Kirjoittajat: Sakari Tabell, Adele Viuko, Jennika Virtanen, Maria Seurujärvi, Aino Aalto
Editointi: Noora Markkanen