Selvitys Pirkanmaan elintarviketeollisuuden sivuvirroista toteutettiin syksyllä 2021. Kohderyhmänä olivat pienet ja keskisuuret elintarviketeollisuuden yritykset ympäri Pirkanmaata. Käytännössä selvitystyössä lähestyttiin 30 elintarvikkeita valmistavaa yritystä sekä sähköpostitse että puhelimitse. Yrityksiä ei rajattu toimialan mukaan, vaan mukana oli monipuolisesti eri elintarvikkeita valmistavia tahoja panimo-, kala-, kahvi- ja tee-, leipomo-, liha- sekä juures- ja vihannesteollisuudesta. Myös herkuttelutuotteisiin ja vegaanisiin tuotteisiin keskittyneitä yrityksiä oli mukana.
Keskusteluissa yritysten kanssa kävi ilmi, että sivuvirrat ovat tärkeitä ja asiaan suhtaudutaan mielenkiinnolla, vaikkei niiden huomioimiseen olisi aikataulullisesti mahdollista varata niin paljon aikaa, kuin ehkä haluttaisiin. Sivuvirtoja hyödynnetään tällä hetkellä esimerkiksi antamalla hyväntekeväisyyteen sekä biokaasun ja lämmityspellettien valmistukseen.
Sivuvirtoja syntyy elintarviketeollisuudessa ja suurinta osaa niistä jo hyödynnetään. Pienemmillä toimijoilla niitä on määrällisesti kuitenkin melko vähän ja niiden hyödyntäminen on joiltakin osin suunnittelematonta. Suuremmilla yrityksillä sen sijaan saattaa olla salassapitosopimus omien sivuvirtojensa hyödyntämiseen liittyen ja näissä tapauksissa tarkempi tieto sivuvirroista sekä niiden hyödyntämisestä jäi pimentoon. Suurin tavoite sivuvirtojen hyödyntämisessä tuntuu olevan siinä, että vältetään materiaalien päätyminen kaatopaikalle. Vallitsevia ratkaisuja ei kuitenkaan välttämättä ole mietitty sen pidemmälle. Esimerkiksi panimoilta syntyy oluen valmistuksen sivuvirtana mäskiä, mutta pienemmillä toimijoilla ei ole resursseja etsiä sille käyttökohdetta tai järjestää logistiikkaa, ja sen vuoksi mäski päätyy biojätteeseen. Asia tuntuu kiinnostavan yrityksiä, mutta sivuvirtojen käyttökohteiden ideointiin ei ainakaan tähän mennessä ole tuntunut löytyvän aikaa tai resursseja.
Pienten yritysten haasteena on resurssien puute, yhteistyökumppaneiden löytymisen hankaluus sekä sivuvirtojen pieni määrä ja epäsäännöllisyys. Harva pientoimija on valmis esimerkiksi investoimaan suuria summia sivuvirtojen hyödyntämiseen, koska kyseessä on kuitenkin varsinaisen tuotteen valmistamisesta syntyvää materiaalia, jonka arvo on oletettavasti alhaisempi kuin päätuotteessa. Keskusteluissa nousi esille yritysten toive siitä, että sivuvirran hyödyntäminen tapahtuisi mahdollisimman lähellä ja yksinkertaisesti. Ratkaisun tulisi siis olla kustannustehokas ja käytännön tasolla tehokas. Muutos siis vaatisi lisää yritysten omaa mielenkiintoa ottaa selvää aiheesta, mutta myös sivuvirran tarjoajan ja hyödyntäjän parempaa kohtaamista.
Tulevaisuudessa kuluttajatottumusten muuttuessa on mahdollista pienentää esimerkiksi aloitus- ja tuotevaihtohävikkiä, mikäli kuluttajat ovat valmiita hyödyntämään myös ulkonäöllisesti poikkeavien elintarvikkeiden käytön. Tästä hyvä esimerkki on Fazerin hävikkimakeispussi, jossa tuotteet ovat ulkonäöltään poikkeavia esimerkiksi makeisten toisiinsa kiinniliimautumisen vuoksi. Käytännön tasolla ideaalitilanteesta ollaan vielä tällä hetkellä jäljessä, mutta kiertotalousajattelun yleistyminen näyttää sen, että suunta on oikea.
Kirjoittajat: Annamari Aarnio, Emilia Huuskonen, Nea Jaakkola, Karoliina Paavola, Oskari Ronkainen
Editointi: Noora Markkanen
Toukokuussa toteutunut mäskidemonstraatio
Tänä keväänä olemme toteuttaneet mäskipaperidemonstraation Tampereen Ammattikorkeakoulun paperilaboratoriossa. Vierailimme Koskipanimolla 4.5.2022 ja saimme mukaamme kaksi ämpärillistä mäskiä. Tarkoituksena testata mäskin hyötykäyttämistä paperinvalmistuksessa.
– Käsiarkkien teko onnistui hyvin myös mäskin kanssa. Paperiin saatiin hieno orgaaninen ja rouhea ulkonäkö yllättävän pienellä mäskimäärällä, kuvailee lehtori Atte Rättyä.
Mäskipaperin valmistus sujui odotetulla tavalla ja saimme painettua monta käsiarkkia. Lopputuloksena saimme kauniita käsiarkkeja, joita koristi ”kultahippumaiset” mäskisäikeet.
Lue koko teksti mäskipaperidemonstraatiosta