Hoivapalveluyksiöiden näkemykset yhteistyötä
Ikäihmisten hoivapalveluyksiköiden näkökulmasta konkreettista yhteistyötä työterveydenhuollon kanssa ovat muutaman kerran vuodessa käytävät työterveysneuvottelut ja työterveyshuollon työpaikkakäynnit. Työterveysneuvotteluja käydään esimerkiksi työntekijän pitkien poissaolojen vuoksi ja työhön palaamisen edistämiseksi. Työpaikalta otetaan yhteyttä työterveyshuoltoon, mikäli ilmenee huolta jonkun työntekijän terveydestä ja/tai työkyvystä.
Hoivapalveluyksiköistä toivottiin, että työntekijät saisivat työterveyshuollosta riittävästi tukea työhönsä, muuttuneeseen tilanteeseen ja henkiseen työssä jaksamiseen, jotta työssäjaksaminen parantuisi. Ylipäätään toivottiin enemmän tukea työntekijöiden hyvinvoinnin kehittämiseen, ennakointia työntekijöiden työkyvyn säilymiseen ja enemmän aktiivisuutta työterveyden puolelta.
Tehostetun palveluasumisen puolella työ nähtiin kuormittavampana kuin palveluasumisen puolella. ihmissuhdetyössä nähtiin henkisen kuormittavuuden korostuvan, toisin kuin esimerkiksi teollisuudessa tehtävässä työssä, koska työtä tehdään koko ajan omalla persoonalla ja kohtaamalla toinen ihminen. Hoivapalveluyksiköiden näkemysten mukaan työterveydenhuollosta tarjotaan sairauslomaa helposti, ratkaisuksi myös henkiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Työterveyshuollon näkemykset yhteistyötä
Työterveyden näkökulmasta yhteistyö muodostuu joka yksikköön toteutuvista yhteistyötapaamisista yksi tai kaksi kertaa vuodessa, yötyötarkastuksista kolmen-viiden vuoden välein, työpaikkakäynneistä vähintään viiden vuoden välein, fysioterapeutin toteuttamista ohjauksista yksiköissä noin kolme kertaa vuodessa ja lisäksi työnohjausta toteutuu työterveyspsykologin toimesta noin kolme kertaa vuodessa.
Työterveyden terveydenhoitajat kuvasivat tehneensä työpaikkojen kanssa yhteistyötä muun muassa riskinarvioinnissa, työkykyriskien hallinnassa, työntekijöiden terveydentilan selvittämisessä ja työyhteisötyössä. Työterveyshuolto on ottanut yhteyttä hoivapalveluyksiköiden esimiehiin työpaikkatoimintojen, yhteistyötapaamisten, terveystarkastusten ja työterveysneuvottelujen sopimiseksi.
Työterveyden näkemyksen mukaan työntekijät ovat saaneet henkilökohtaista apua ja tukea terveyden ja työkyvyn suhteen, työyhteisöjen ongelma- ja ristiriitatilanteissa tukea on annettu sekä työyhteisöille että yksittäisille työntekijöille. Myös työfysioterapeutti on käynyt yksiköissä antamassa ryhmä- ja yksilöohjausta. Työterveydestä arvioidaan, että heidän mielestään muun muassa teollisuudessa työntekijät jaksavat paljon paremmin säännöllisempien työvuorojen ja riittävien henkilöstöresurssien takia.
Työyhteisön tarpeiden osalta työyhteisötyö on terveydenhoitajien mielestä lisääntynyt, etenkin työterveyspsykologin osalta kuluneen vuoden aikana. Avun tarve on työterveydessä huomattu, mutta keinoja ei heidän mukaansa ole ollut.
Työterveyshuollon näkökulmasta heillä on huolta hoivapalveluyksiköiden esimiesten jaksamisesta ja terveydenhoitajien mielestä esimiestyö kaipaisi lisää tukea. Esimiehet ovat kuvanneet haasteekseen muun muassa sen, että sitoutuneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä on vaikea löytää.
Projektityön toteuttivat Päivi Rahkonen, Satu Rikalainen, Anna Jukantupa ja Kirsi Järvinen.
Kirjoittaja: Sari Himanen