Jaana Koski-Alhainen: Oppimisalustan visuaalisuus oli selkeä ja mielenkiintoa herättävä – tästä hyötyisi varmasti koko työyhteisö

Ylemmän ammmattikorkeakoulun Terveyden edistämisen ja tutkimuksen opiskelija, tutkimushoitaja Jaana Koski-Alhainen kertoo kokemuksistaan Dimes-valmennuksesta.

Jaana Koski-Alhaisen kuvaSuoritin esihenkilötaitoja kehittävän Dimes-valmennusohjelman keväällä 2022.  Verkkoympäristössä suoritettava kurssi sisälsi 42 erilaista tehtävä-osiota, joista muodostuva kokonaisuus oli kattava tietopaketti esihenkilötyöstä.

Opintojen suorittaminen digitaalisessa ympäristössä ei tuottanut minulle vaikeuksia, vaan se oli päinvastoin helppoa ja joustavaa arjen keskellä. Oppimisalustan visuaalisuus oli selkeä ja mielenkiintoa herättävä. Ohjelma oli rakennettu niin, että sitä pystyi tekemään ja toteuttamaan osissa, joka oli käytännöllisintä tämän kokonaisuuden suorittamisessa. Ohjelma jatkui kätevästi suoraan kohdasta, johon jäi edellisellä kerralla.

Dimes-valmennusohjelman 42 osiota tuntui melko suurelta urakalta. Yhden osion suoritusajaksi ohjeissa arvioitiin noin 15–30 minuuttia, mutta voin todeta, että minulla meni useasti jopa 45–60 min, koska halusin keskittyä pohtimaan teemoja rauhassa. Etenkin video-osiot toivat kokonaisuuteen mielenkiintoisia käytännön esimerkkejä eri esihenkilötilanteista. Opiskelun interaktiivisuuden koin kannustavana ja positiivisena. Tästä hyötyisi varmasti koko työyhteisö, ajattelin monesti. Pohdin kuitenkin, miten saan tämän kaiken oppimani ”tallennettua” itselleni parhaalla mahdollisella tavalla myöhempää käyttöä varten. 

Lisää työkaluja omaan esihenkilöosaamiseen

Pidin erityisesti itsensä johtaminen -osiosta. Osio herätti paljon ajatuksia ja käsitteli keskeisiä johtamistyössä tarvittavia ominaisuuksia kuten myötätuntoa, rohkeutta, psykososiaalista kuormitusta, tunnetaitoja ja kognitiivista ergonomiaa. 

Työhyvinvointi on sekä esihenkilön että työntekijöiden vastuulla ja mielestäni Dimes-valmennusohjelma on hyvin työelämälähtöinen. Se auttoi ymmärtämään erilaisia ihmisiä, ja monesta eri näkökulmasta. Mielestäni tällainen valmennusohjelma voisi toimia myös uuden sote-työntekijän perehdyttämisessä ja valmennuksen aiheita voisivat olla esimerkiksi tietosuoja, tietoturva, vaitiolovelvollisuus ja työpaikan some-ohjeistus, eli ns. koko organisaation perehdytysohjelma (hyvinvointialueittain).

Hyvällä esihenkilötyöllä voi ylläpitää työntekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia 

Mielestäni tätä valmennusmateriaalia voisi hyödyntää laajasti koko sote-alan koulutuksissa. Valmennuksen ehdottomana etuna on se, että se on kokonaan verkossa, ja siihen voi paneutua juuri silloin kun itsellä on aikaa oppimiselle. Vaikka esihenkilötyö on merkittävässä osassa työyhteisön hyvinvoinnissa ja toimivuudessa, en usko, että sillä kuitenkaan ratkaistaan koko sote-alan henkilöstöpulaa. Olen silti vakuuttunut, että hyvällä esihenkilötyöllä voidaan ylläpitää työntekijöiden työssä jaksamista, työhyvinvointia, tiimiytymistä ja näin myös sitouttaa osaavia työntekijöitä työyhteisöön.

Teksti: Jaana Koski-Alhainen ja Jenni Karvonen