Digitaalinen valmennusohjelma Dimes oli esillä Kehittyvän Vanhustyön koulutus- ja näyttelytapahtumassa Oulussa. Valmennusohjelman esittelyn lomassa ehti myös seurata tilaisuuden koulutusantia. Yksi mielenkiintoisista esityksistä kuultiin Oulun teatterin suurella näyttämöllä, kun Hannu Lauerma luennoi haastavan asiakkaan kohtaamisesta hoitotyössä. Luennon alussa selostetiin, miten harhauttaminen on luonnon perusominaisuus. Luonnossa esiintyvien harhauttamisten lisäksi mainittiin esimerkkinä viehekalastus – saalistaminen on huijaamisen perusmuoto.
Tiedolla harhauttaminen
Jos misinformaatio on paikkansapitämätöntä tietoa ja valehtelua, niin disinformaatio on harhauttamista turhalla tiedolla. Hoitotyössä disinformaatio voi tulla oireluokkana R46.7 eli ” tavaton monisanaisuus ja yksityiskohtien luetteleminen, jotka hämärtävät konsultaation ja yhteydenoton tarkoituksen.” Erilaisia disinformaation lajeja ovat esimerkiksi tietoinen eduntavoittelu valehtelemalla (esimerkiksi sairaaksi tekeytyminen saadakseen sairaslomaa) tai muistivääristymät. Paranoitunut henkilö uskoo itse omaan harhansa.
Selittelyä eli kverulointia voi aiheuttaa myös tarve olla paljastamatta omia ongelmia ja lähestyä toista omana itsenään. Mielisairaudenasteiseksi häiriöksi selittely katsotaan siinä vaiheessa, kun selittelyn taustalla oleva epäluuloisuus on psykoottista.
Dramaattisesti käyttäytyvät
Persoonallisuushäiriöt jaetaan kolmeen ryhmään: ryhmässä A on oudon tai epätavallisen käyttäytymisen häiriöitä; ryhmässä B käytöksen dramaattisuutta, emotionaalisuutta tai epävakautta; ja ryhmässä C ahdistuneisuuden ja pelokkuuden oireita. (Koivukangas n.d.) Lauerma käsitteli esityksessään persoonallisuushäiriöiden B-ryhmän dramaattisia tapauksia. Tällaiset tapauksia ovat huomionhakuinen, narsistinen, epävakaa ja epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.
Kehittäjäylilääkäri Antti Koivukankaan laatimassa taulukossa on kuvattu eri persoonallisuushäiriöiden piirteitä. Huomionhakuinen persoonallisuus kokee muiden arvioivan itseään ja siksi muut pitää valloittaa. Huomiota ja vaikutusta haetaan dramaattisella käytöksellä sekä voimakkailla tunteen ilmauksilla.
Narsistisessa persoonallisuudessa oma huonommuudentunne kääntyy muiden mitätöinniksi, itsetehostukseksi, erityiskohtelun vaatimiseksi ja kilpailullisuudeksi.
Epävakaa persoonallisuus kokee muut hylkäävinä ja vaarallisina, joten hänellä voi esiintyä myös itsetuhoista käyttäytymistä.
Epäsosiaalinen persoonallisuus puolestaan uskoo muiden haluavan hyväksikäyttää itseään, joten hän kiirehtii hyväksikäyttämään muita ensin. Hänen selviytymiskeinoja ovat vallankäyttö, aggressio ja kontrolli. Äärimuotona tästä ovat psykopaatit. Psykopaatit eivät kadu tekemisiään, he eivät tunne myötäkärsimystä.
Passiivis-aggressiivinen vuorovaikutus
Passiivis-aggressiivinen henkilö asettautuu usein uhrin asemaan ja marttyyriksi. Hän haluaa käytöksellään syyllistää. Viestintä voi olla monitulkintaista ja ristiriitaista ja vastuuta sanomisista ei haluta ottaa. Hän saattaa myös laiminlyödä hoitonsa eikä paljasta sitä. Tällaisen henkilön kanssa ei kannata ärtyä, vaan provosoitumista tulee välttää. Jos ei pysty kiinnostumaan erikoisesta mielenlaadusta ja ongelmista, niin ystävällisenä pysyminen on tärkeää.
Uhkailu
Uhkailijoista suurin osa on persoonallisuushäiriöisiä. Lisäksi psykoosiin tai dementiaan liittyvän vainoharhaisuuden pohjalta voi esiintyä uhkailua. Usein kuitenkin psykoottinen ihminen on arka, eikä käy sivullisen kimppuun. Miksi sitten uhkaillaan? Erilaisia syitä uhkailuun voivat olla materiaalinen etu, mielihyvä toisen pelosta, oman voimantunnon vahvistaminen tai puolustautuminen psykoottisen uhantunnetta vastaan.
Jos uhkailu on sekavaa, niin se ei yleensä johda mihinkään, vaan tilanne laukeaa itsestään. Jos uhkailu on sen sijaan suunnitelmallista, voi työnantajan ja poliisin puuttuminen olla aiheellista. Työntekijän on uhkailutilanteessa syytä kirjata potilaskertomukseen uhkailu. Myös verhotun uhkailun tilanteessa kannattaa uhkailijalle tehdä selväksi, että kyseessä on uhkailu. Usein uhkailijalla on paljon vihanmiehiä ja moni muu henkilö potilaan kannalta pahempi vihamies. Usein uhkaaja on myös heikommassa asemassa työntekijään nähden. Työyhteisön ja esimiehen tuki yhdessä työnohjauksen ja konsultoinnin kanssa auttavat.
Ammatillisuuden säilyttäminen on keskeistä uhkailutilanteissa. Työntekijän pelko tai viha ei saa johtaa hoitoratkaisua. Omaa yksityiselämää tulee kuitenkin työntekijän suojata.
Huumori voi laukaista tilanteen, mutta suurena riskinä on, että psykoottinen tai esim. Asperger-potilas ymmärtää huumorin väärin. Potilaalla tai asiakkaalla voi olla myös fantasia omahyväisestä yksinvaltiaasta. Raivo kohdistuu tällöin fantasiahahmoon.
Petkuttamiskeinoja
Taitavilla huijareilla käytös voi olla miellyttävää ja se tekee valehtelun entistä uskottavammaksi. Taitavat valehtelijat antavat ymmärtää ja viestivät epäsuorasti. Petkuttaminen voi tapahtua myös tuttavallisuudella, siteeraamalla ja yhteisten viholliskuvien luomisella. Huijatuksi tulleelle voi syntyä monenlaisia tunteita loukkaantuneisuutta, kostonhimoa jopa vainoharhaisuutta. Hoitosuhteessa huijatuksi tuleminen vaikuttaa keskinäiseen luottamukseen ja kannattaakin odottaa tunteen laimentumista ennen selvittelyitä. Riski huijatuksi tulemiseksi ei ole harvinaista.
Joskus sepittely on viimeinen yritys säilyttää itsekunnioitus, kun todellisuus on liian karua. Tällöin kannattaa vain kuunnella myötäelävästi.
Valehtelevaa asiakasta on helpompi sietää, kun ymmärtää kyseisen henkilön toiminnan motiiveja ja pystyy siten etäännyttämään tilanteesta. Lempeään kohteluun kehoitti jo hermo- ja mielitautiopin lääkäri Hannes Heikinheimo 1935: ”Erittäinkin yhteiskunnan vastaisten taipumusten rasittamien potilaiden hoidossa on koettava lempeän kohtelun kautta korjata niitä vahinkoja, joita monen sairaan entisyydessä, varsinkin lapsuudessa, esiintyneet kärsimykset, haitalliset elämykset ja huono ympäristö ovat sielunelämälle aiheuttaneet.”
Kirjoittaja: Kirsi Tanner Lauerin esityksen pohjalta
Lähteitä
Gonsalves, R. The Sun Sets Sail. Luettu 30.3.2022. https://www.facebook.com/RobGonsalves.Official/photos
Koivukangas, A. Persoonallisuushäiriöistä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Luettu 29.2.2022. Persoonallisuushäiriöistä. Antti Koivukangas – DocPlayer.fi
Lauer, H. 2022. Miten kohdata asiakas hoitotyössä. Kehittyvän Vanhustyön koulutus- ja näyttelytapahtuma Pohjois-Suomi 2022. Oulun teatteri 29.3.2022.