Vaikka tekoälystä puhutaan paljon, se ei suinkaan ole uusi asia. Tekoäly-termin historia juontaa juurensa aina 40-luvulle asti. Koska tekoälyn kehitys kytkeytyy tietotekniikan kehitykseen yleisesti, selkeitä askeleita tekoälyn kehitykselle on hankala määritellä. Alta voit kuitenkin lukea yleisimmistä tekoälyn kehityksen käännekohdista.
Halutessasi voit oppia lisää historiafaktaa tekstin lopussa olevista linkeistä!
1943 neuroverkkojen tutkimus ottaa alkuaskeleensa Warren McCullochin and Walter Pittsin toimesta. Suomalainen Teuvo Kohonen (1934–2021) oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia neuroverkkojen kehittäjiä.
1956 Dartmouthin konferenssi, jossa tekoäly-termi saa syntynsä. Termin isänä pidetään John McCarthya.
1960–luvulla tehdään runsaasti erilaisia tekoälykokeiluja, joista merkittävimpiä ovat erilaiset haku- ja suunnittelumenetelmät sekä pelit. Vaikka tietokoneiden rajallinen muisti ja heikko teho hankaloittavat tekoälyteknologian kehittämistä, tekoälykehitys kukoistaa.
1964–1966 Joseph Weizenbaum kehittää ELIZAn, joka on yksi ensimmäisiä luonnollista kieltä tunnistavia tietokoneohjelmia. ELIZA ohjelmoidaan esiintymään mm. psykoterapeuttina.
1970 keksitään ensimmäiset mikroprosessorit. Niiden johdosta voidaan kehittää asiantuntijajärjestelmiä, eli päättelysääntöihin perustuvia, asiantuntijoiden tietoa jäljitteliviä tietokoneohjelmia. Asiantuntijajärjestelmiä käytetään ja kehitetään laajasti aina 1990-luvulle saakka.
1980 Syväoppiminen alkaa kasvattaa suosiotaan ja rakentaa pohjaa koneoppimisen kehittymiselle. Samoihin aikoihin suomalainen Teuvo Kohonen julkaisee neuroverkkomallin, joka tunnetaan nimellä itseorganisoituva kartta. Kohosen tutkimus saa runsaasti kansainvälistä julkisuutta.
1997 IBM:n shakkitietokone Deep Blue voittaa shakin silloisen maailmanmestarin, Garry Kasparovin.
2011 IBM:n tekoäly Watson voittaa Jeopardy-tietovisassa ihmisvastustajansa Ken Jenningsin ja Brad Rutterin. Molemmat ovat kautta aikojen parhaiten menestyneitä Jeopardy-kisaajia.
2016 Googlen tekoäly AlphaGO voittaa Go-pelin silloisen maailmanmestarin Lee Sedolin. 
On huomioitava, että tekoälyn kehityspolku on pitänyt sisällään suvantovaiheita. Näitä kutsutaan termillä tekoälyn talvi. Nämä ovat ajanjaksoja, jolloin tekoälyn kehitys ei edennyt esimerkiksi rahoituksen puutteen vuoksi. Kehitystyötä hankaloittivat niin suuret odotukset kuin silloisten tietokoneiden heikko kapasiteetti tallentaa ja käsitellä tietoa.
Nykyisten tietokoneiden tehokkuus ja saatavilla olevan datan määrä ovatkin avaintekijöitä viimeaikaisessa, tekoälyn nopeutuneessa kehityksessä ja käytössä.
Lähteet:
Council of Europe: History of artificial intelligence
Stanford Encyclopedia of Philosophy
Elements of AI -verkkokurssi
Harvard University: The history of artificial intelligence