Tekoälyjärjestelmiä käytetään yhä useammalla elämänalueella arvioimaan, ennustamaan ja ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tekoälyn kasvava vaikutus ihmisten elämiin, instituutioiden toimintaan sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan laajemmin on saanut aikaan runsaasti keskustelua tekoälyn eettisistä säännöistä ja lainsäädännön tarpeesta.
Eettinen kestävyys on usealla tavalla merkityksellistä teknologian kehityksen ja käytön kannalta. Eettiset standardit ja yhteisten sääntöjen noudattaminen ovat edellytys luottamukselle esimerkiksi kansalaisten ja julkisorganisaatioiden sekä kuluttajien ja kaupallisten toimijoiden välillä. Tekoälyä käyttävien organisaatioiden näkökulmasta eettinen kestävyys voi myös vaikuttaa uuden teknologian sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ja käyttöönottoon sekä edesauttaa innovaatiotoimintaa.
Eettisten standardien noudattamista voidaan enemmän tai vähemmän edellyttää ja valvoa lainsäädännön avulla. Tällä hetkellä valmistellaankin muun muassa ehdotusta tekoälysovellusten sääntelemistä varten.
Mistä puhutaan, kun puhutaan tekoälyn etiikasta?
Tekoälyn eettiset kysymykset ovat perinteisiä kysymyksiä oikeasta ja väärästä – niitä vain tarkastellaan siten, kun ne ilmenevät tekoälysovellusten suunnittelun ja käyttämisen kontekstissa.
- Minkälaisia tekoälysovellusten pitäisi olla ja miten niiden tulisi toimia?
- Mitkä ominaisuudet tekevät tekoälysovelluksesta hyvän (tai huonon)?
- Miten tekoälysovelluksia tulisi kehittää ja käyttää?
- Miten ihmisten tulisi hallita, säännellä ja ohjata niiden toimintaa, ja missä määrin ihmisen itse tulisi mukautua tekoälysovelluksen toimintaan?
Näistä kysymyksistä ja niihin vastaamisen haasteista keskustellaan etenevässä määrin, mutta kysymykset itsessään eivät ole missään nimessä uusia. Teknologiaan on aina liittynyt eettisiä kysymyksiä!
Tekoälyn kontekstissa perinteiset kysymykset saavat paikoin kuitenkin uudenlaisia muotoja.
- Tekoälysovellukset ovat enemmän tai vähemmän autonomisia ja adaptiivisia, eli ne voivat paikoin toimia ilman välitöntä ihmisen kontrollia ja mukauttavat toimintaansa havaintojensa perusteella. Tämä herättää kysymyksiä esimerkiksi asianmukaisesta ihmiskontrollista ja sovelluksen toiminnan ennustettavuudesta.
- Tekoälysovellusten sisäinen monimutkaisuus ja helposti laajennettava eli skaalautuva käyttö tuottavat omat haasteensa. Tekoälysovellusten käyttämien algoritmien sisäinen monimutkaisuus voi esimerkiksi johtaa ”mustan laatikon ongelmaan”, jossa edes sovelluksen kehittäjät eivät pysty periaatteessakaan ymmärtämään, miksi, miten ja milloin algoritmi tuottaa tietynlaisia ennusteita. Kun tällaista algoritmia käytetään laajalti, herää kysymys laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista.
- Tekoälysovelluksia ”opetetaan” suurilla joukoilla dataa havaitsemaan hienovaraisia tilastollisia yhteyksiä piirteiden, ominaisuuksien ja tapahtumien välillä, mikä aiheuttaa haasteita muun muassa yksityisyydensuojan ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Facebookin algoritmeja on esimerkiksi käytetty ennustamaan käyttäjien itsemurhariskiä, nostaen kysymyksiä datan käytöstä ja käyttäjien tietosuojasta. Hollannissa sosiaalietuus- ja veropetosten tunnistamiseen ja ehkäisemiseen käytetty järjestelmä SyRI (Systeem Risico Indicatie) lakkautettiin, koska sen käytön todettiin rikkovan Euroopan ihmissoikeussopimusta.
Erilaisia eettisiä kysymyksiä ja huolenaiheita tarkastellaan osiossamme tekoälyn eettisistä periaatteista.
Tekoälyn etiikka kytkeytyy myös yhteiskunnallisiin ilmiöihin sekä poliittisiin kysymyksiin
Tekoälyn etiikasta on keskusteltu julkisuudessa ja tieteellisessä kirjallisuudessa yhä useammin myös poliittisesta näkökulmasta. ”Etiikasta” on terminä monissa paikoin pelätty muodostuvan synonyymi itsesääntelylle, jonka puolestaan nähtäisiin antavan merkittävästi valtaa suurille, kansainvälisille teknologiayrityksille (nk. ”Big Tech”) määritellä, minkälaista teknologiaa saisi käyttää ja rakentaa. Eri toimijoilla, kuten yrityksillä, julkisilla organisaatioilla, kuluttajilla ja kansalaisilla, voikin olla erilaisia näkemyksiä ja intressejä sen suhteen, mitä ”eettisellä kestävyydellä” tarkoitetaan ja miten tekoälysovelluksia säännellään.
Tekoälyn eettisiä kysymyksiä tulee tarkastella niiden historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Keskustelu teknologian eettisyydestä ei ole myöskään irrallinen yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tapahtumista, sillä olosuhteiden muutokset saattavat muuttaa ihmisten näkemystä siitä, mikä on hyväksyttävää tai toivottavaa ja mikä ei. Esimerkiksi COVID-19 -pandemian myötä etätyötä ja -opetusta tukevat sovellukset yleistyivät kertaheitolla, mikä on kirkastanut niin kyseisten teknologioiden hyötyjä kuin haittojakin. Kysymykset siitä, millaista on eettinen teknologia elävät eräässä mielessä dynaamisessa, vastavuoroisessa suhteessa kunkin ajan yhteiskunnallisten olosuhteiden kanssa.
Tekoälyn eettisten ulottuvuuksien lisäksi sen poliittiset ulottuvuudet ovat täten yhtä lailla keskustelun arvoisia. Sen lisäksi, että kysytään, minkälaista on eettinen tekoäly, onkin syytä kysyä, kenellä on valta vaikuttaa tekoälyn kehitykseen ja käyttöön? Kenellä on ääni siinä, miten tekoälystä ja sen eettisyydestä puhutaan? Kenen intressejä digitalisaatio ja tekoälyteknologiat palvelevat? Entä kuka hyötyy tekoälyn sääntelystä tai sen puutteesta? Voiko ja tulisiko nykyisiä kehityskulkuja vastustaa?
Kiinnostuitko?
Lue lisää tekoälyn etiikasta Turku AI Societyn oppaasta tai opi aiheesta Helsingin yliopiston verkkokurssilla. Voit myös katsoa Tiedekulman keskustelun täältä.