Terveydenhuolto pyrkii väistämättä aina terveydentilamme parantamiseen, 
eikä tekoälyn käyttö terveydenhuollossa tee tähän poikkeusta. Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa paremmin henkilöiden terveydentilaa, tarjota ennaltaehkäiseviä palveluita, tehdä dataan perustuvia kliinisiä päätöksiä sekä löytää uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä. Lisäksi tekoäly voi tunnistaa datasta esimerkiksi kasvavaa influenssapotilaiden määrää, ja tarjota tukea sairastumispiikkien ennaltaehkäisyyn.
Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa tarjoaa paljon mahdollisuuksia hoidon laadun parantamiseksi, ja sillä voidaan parantaa myös terveydenhuollon tuottavuutta ja tehokkuutta. Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa terveydenhuollon ongelmakohtia ja parantaa palvelua asiakkaiden suuntaan.
Henkilökohtaisten laitteiden, kuten älykellojen, kautta on mahdollista edistää omaa terveyttään. Erilaisilla anturipohjaisilla seurantalaitteilla voidaan monitoroida reaaliajassa potilaan terveystietoja ja tunnistaa esimerkiksi sairaskohtauksia. Nämä voivat parantaa pitkäaikaissairaiden tai vanhusten terveydenhuoltoa. Tekoälyn hyödyntämiselle terveydenhuollossa nähdään siis monia mahdollisuuksia.
Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa edellyttää datan keruuta, ja tietosuoja sekä yksityisyys nousevat henkilökohtaisten terveystietojen kohdalla erityisen tärkeäksi. Oleelliseksi seikaksi tekoälyn ja terveydenhuollon yhdistämisessä nousevat siis tiedon keruu ja käyttö, esimerkiksi kysymys siitä, kenellä on käyttöoikeus henkilökohtaisiin terveystietoihimme ja miten huolehdimme, että tätä tietoa käytetään oikein. Nämä ovat toki tärkeitä kysymyksiä terveydenhuollossa myös yleisesti, joten kysymys ei ole uusi. Lisäksi terveydenhuollossa on jo pitkään hyödynnetty dataa ja analytiikkaa, joten tekoälyn sisällyttäminen käytäntöihin saattaa olla melko luontevaa.
Lähteet:
OECD: Artificial Intelligence in Society
eOppiva ja Valtiovarainministeriö: Tekoäly yhteiskunnassa