Tekoälyn potentiaali esimerkiksi julkisessa hallinnossa ja asiantuntijan päätöksenteossa on moninaista. Tekoälyteknologian kehitys on johtanut tekoälyn hyödyntämiseen julkisella sektorilla esimerkiksi terveydenhuollossa, liikenteessä ja turvallisuuspalveluissa. Tekoälyä pyritään valjastamaan pääsääntöisesti kansalaisten parempaan palveluun ja julkisten resurssien tehokkaampaan käyttöön. Tekoälysovellusten avulla voidaan esimerkiksi nopeuttaa ja parantaa henkilökohtaista vuorovaikutusta, tai vaihtoehtoisesti hyödyntää olemassa olevaa dataa parempien päätösten tai ennusteiden tekemiseksi. Lisäksi tekoälyteknologioilla voidaan pyrkiä parantamaan sosiaalista hyvinvointia yhteiskunnassa esimerkiksi tunnistamalla terveydenhuollon resursseja ja mahdollisuuksia sosiaalipalveluissa.
Kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI on hyvä esimerkki tekoälyteknologian hyödyntämisestä paremman ja tehokkaamman yhteiskunnan rakentamiseksi.
Yksittäiset organisaatiot, kuten pankit, voivat hyödyntää henkilötietoja esimerkiksi luottopäätöksissä. Tässä suurimpana kysymyksenä nousee esiin vastuun teema: miten voidaan varmistaa, ettei tekoäly syrji ketään ja kuka vastaa mahdollisista virheistä? Algoritmisella syrjinnällä tarkoitetaan esimerkiksi etnistä alkuperää tai sukupuolta syrjivien päätösten tekemistä. Kyse voi olla ongelmista mallinnuksessa ja epäedustavassa datassa. Toisaalta tekoälyn opettamiseen käytetään usein ihmisten tuottamaa dataa, joten tekoälyn mahdollinen syrjintä voi johtua myös ihmisten tekemästä syrjinnästä.
Automaattiseen päätöksentekoon kohdistuu vaatimuksia puolueettomuudesta ja läpinäkyvyydestä: meillä tulee olla tieto siitä, miksi ja miten tekoäly päätöksiä tuottaa. Toisaalta samat vaatimukset voitaneen kohdistaa ihmisille myös yleisesti.
Tekoälyn käytöstä päätöksenteossa, ja erityisesti tekoälyn roolista päätöksentekijänä, käydään parhaillaan paljon keskustelua. EU on ottanut tiukan linjan automaattisen päätöksenteon suhteen ja linjaa, että EU:n kansalaisella on oikeus olla joutumatta sellaisiin automaattisiin päätöksentekoprosesseihin, jossa hyödynnetään henkilökohtaisia tietoja ilman suostumusta. Toisin sanoen, tietosuojan mukaan kansalaisen suostumus tietojen käyttämiseen tarvitaan, mikäli päätöksenteossa käytetään profilointia. Profiloinnilla tarkoitetaan ihmisten tunnistamista esimerkiksi sijaintitietojen mukaan ja henkilön luokittelua sen mukaan, missä hän liikkuu. Tällä logiikalla toimii digitaalinen markkinointi, mutta erityisen ongelmalliseksi profilointi nousee silloin, jos automaattisella päätöksenteolla on oikeudellisia vaikutuksia profiloitavaan henkilöön.
Lähteet:
The Elements of AI -verkkokurssi
OECD: Artificial Intelligence in Society
eOppiva ja Valtiovarainministeriö: Tekoäly yhteiskunnassa