Työntekijöitä pitäisi rekrytoida ikäihmisten palveluihin lisää jopa 45 000 seuraavan kymmenen vuoden aikana – miten tässä haasteessa onnistutaan?
Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman johdatteli kuulijoita ajankohtaisiin asioihin ikääntyneiden palveluiden saralla. Hän nosti esille työvoimapulan sekä vetovoimaisuuden.
Sairaanhoitajien työpaikkailmoituksia oli syyskuussa 2021 yhteensä 1 496 ja lähihoitajien työpaikkailmoituksia 2 068 Foreammatti.fi lähteen mukaan. Työvoimatilanne on työnhakijan näkökulmasta siis erittäin hyvä joka puolella Suomea.
Tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan 19 000 uutta työntekijää vuoteen 2030 mennessä, kun hoitajamitoitus nousee 0,7:ään. Kotihoidossa asiakasmäärän lisäyksen vuoksi tarvitaan 9 100 uutta työntekijää (2030 mennessä). Työntekijämäärän lisäys on kokonaisuudessaan noin 30 000. Lisäksi iäkkäiden palvelujen nykyhenkilöstöstä eläköityy lähes 15 000 lähi- ja sairaanhoitajaa vuoteen 2030 mennessä.
THL alkaa kerätä henkilöstömitoitustietoja vanhuspalvelulain siirtymäkauden jälkeen nykyistä useammin. Tavoitteena on, että hyvinvointialueilla pystyttäisiin tuottamaan henkilöstömitoitustieto osana tietojohtamisen kokonaisratkaisua automaattisesti ja siirtämään tieto kansalliselle tasolle ilman erillisiä tiedonkeruita. Kehitystyö tiedonkeruun kehittämiseksi on aloitettu keväällä 2021 STM:n hanketyönä. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitusopas on julkaistu helmikuussa 2021, ja se löytyy Tehyn sivuilta PDF-muodossa:
https://www.tehy.fi/fi/tehy/julkaisut-ja-esitteet
Omavalvonta on ”sisäistä yrittäjyyttä”
Niina Kaukonen, Essoten vastuualuejohtaja, kiteytti esityksessään, että onnistunut ja tuloksellinen omavalvonta edellyttää, että sekä työyhteisö että johto sitoutuvat omavalvonnan suunnitteluun, toteutukseen, päivittämiseen ja seurantaan. Jokaisen työntekijän, etenkin vastuuhenkilön, tulee tietää kaikki omavalvontasuunnitelman osa-alueet ja lainsäädännön velvoitteet! Erityisesti sen, mitä suunnitelmassa luvatut asiat tarkoittavat käytännön työssä.
Omavalvonta sisäisenä yrittäjyytenä voi käytännössä merkitä oikeaa määrää työtä, oikean laatuista työtä ja oikealla asenteella tehtyä työtä asiakkaiden hyväksi. Osallistavalla ja osaavalla johtamisella on iso merkitys omavalvonnan onnistumiseen!
Osallistava tiedolla johtamisen hallinta on omavalvonnan edellytys. Millainen on sinun osallistavan tiedolla johtamisen suunnitelma, toimiessasi tiimin esimiehenä?
Ikääntyneelläkin ihmiselläkin on oikeus tehdä irrationaalisia päätöksiä!
Henna Nikumaa, vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopistosta, nosti esille luennossaan, että itsemääräämisoikeuden edellytyksenä on, että yksilö ymmärtää eri vaihtoehdot, osaa arvioida seuraamuksia ja kykenee tekemään ratkaisun. Tulevaisuuteen on kuitenkin hyvä varautua oikeudellisella ennakoinnilla. Usein luullaan, että asiat lutviutuvat itsestään ja esimerkiksi lapset hoitavat asioita puolestamme, jos jotakin sattuu. Ilman valtuuksia ei kuitenkaan toisen asioita voi hoitaa. Valtuudet tulee antaa etukäteen riittävän oikeustoimikelpoisena. Hoitotahdon, valtakirjavaltuutuksen ja edunvalvontavaltuutuksen avulla vahvistamme itsemääräämisoikeuttamme: ilmaistua tahtoamme tulee noudattaa.
Missä tilanteissa voisin antaa enemmän lämpöä itselleni ja mitä silloin haluaisin kuulla?
Sosiaalipsykologi, työnohjaaja Kati Kärkkäinen johdatteli kuuntelijat itsemyötätunnon äärelle. Itsemyötätuntoa herättelee ymmärrys lempeän suhtautumisen merkityksestä, harjoittelu, omien vaikeiden tunteiden ja ajatusten salliminen, huolen pitäminen itsestä, toisten raskaiden kokemusten havainnointi ja tavoittaminen sekä itsemyötätuntoa mallittavat ihmiset ympärillä.
Suvi Auvisen sanoin on tärkeä muistaa; ”Sen sijaan, että ottaa itseään niskasta kiinni, pitäisi ottaa itseään kädestä.”
Teksti: Heidi Valtatie, psykoterapeuttikoulutettava, sh, TtM