Huomisen Hoiva -seminaarissa nostettiin esille laadukas hoitotyön johtaminen hoivan laadun parantajana

Huomisen hoivaa seminaarin diakuva

Esperi Care järjesti Huomisen Hoiva -seminaarin Helsingissä tammikuun 23. päivänä. Hanketiimiläiset Heidi ja Hannu osallistuivat tilasuuteen lisätäkseen asiakasymmärrystään ja hakien vinkkejä hankkeen toteuttamiseen. Seminaarissa olikin esillä useita mielenkiintoisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia vanhustenhoidon kipukohtiin liittyen. Hankkeemme aihe, esimiesosaamisen vahvistaminen, nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi myös seminaarin puheenvuoroissa.

Paneelikeskustelussa nousi esiin hoitotyön johtamisosaamiseen panostaminen, jolla merkittävä yhteys hoivan laadun parantamiseen. Muita keskeisiä aiheita olivat hoidon pääsyn kriteerit, jotka vaihtelevat kunnittain sekä hyvän elämän elementit, kuten mahdollisuus ulkoiluun ja itselle tärkeisiin asioihin pelkän perushoidosta huolehtimisen ohella. Vakavia kipukohtia tunnistettiin saattohoidon laadusta, hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden vähäisestä saattohoitokoulutuksen määrästä ja vaikeudesta saada lisäresursseja saattohoitotilanteissa hyvän hoidon tason turvaamiseksi. Yhteinen mielipide tuntui olevan, että vanhuspalveluissa on tehostettava valvontaa.

Esperi Care perusti viime keväänä asiantuntijoista koostuvan Laaturyhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin organisaation toiminnan puolueeton arvioiminen ja kehittäminen, ja sitä kautta myötävaikuttaminen myös kansallisten hoivan laadun kriteerien kehittämiseen.

Esperi Care tunnisti ongelmiksi henkilöstön osaamisen puutteet ja henkilöstövaihtuvuuden

Seminaaripäivänä julkistiin laaturyhmän raportti, jossa arvioidaan hoidon ja esimiestyön laatua. Raportin mukaan henkilöstön osaaminen näyttäytyy kirjavana. Hauraiden, muistisairaiden ja saattohoidossa olevien asukkaiden hyvän kohtaamisen ja kliinisen hoidon osaaminen, ymmärrys, ja tietotaito olivat puutteellisia hoitoalan peruskoulutuksesta huolimatta. Laaturyhmän raportissa painotetaan muistihoitotyön merkitystä. Esperi Caren yksiköissä muistisairaiden asukkaiden osuus on 70%. Heidän elämänlaatunsa tukemiseen täytyy sisältyä muutakin kuin pelkkää perushoitoa. Tarvitaan syvää tietoa ja erityisosaamista.

Hoitotyöntekijöiden, yksikönpäälliköiden ja johtajien vaihtuvuus on vaikuttanut hoitotyön laatuun ja kehittämiseen. Monien ongelmatilanteiden taustalla nähdään olevan juuri henkilöstön jatkuva vaihtuminen. Laaturyhmä oli huolestunut myös lääkärityön järjestämisestä palveluasumisessa kansallisella tasolla.

Esimiestyöhön panostaminen on avainasemassa hoitotyön laatua kehitettäessä   

Laaturyhmä näkee tärkeänä esimiestyön merkityksen ja siihen liittyvän osaamisen vahvistamisen.  Johtaminen näkyi henkilöstöasioissa ja arjen perustyön tilanteissa ja onnistumisissa monin tavoin. Hyvissä yksiköissä esimies oli luonut yhteisöön myönteisen, kehityshenkisen ja eteenpäin menevän hengen.

Laaturyhmän kehittämisehdotuksista yksi kohdistuukin juuri johtamiseen. Työntekijöissä on suuri voima, heissä on valtava potentiaali, joka on mahdollista saada esiin hyvällä johtamisella. Esimiestyötä tulisi tukea antamalla siihen riittävästi työaikaa ja resursseja sekä tunnustamalla se vastuulliseksi ja vaativaksi tehtäväksi. Johtajille olisi myös järjestettävä koulutusta ja tukea työntekijöiden sparraamiseen, hoidon kehittämiseen ja yrityksen ajatusmaailman ymmärtämiseen. Johtamiskulttuuria onkin jo lähdetty muuttamaan.

Myös me hanketiimiläiset haluamme tehdä töitä kansallisen hoivan laadun parantamiseksi. Meidän keinomme on kehittää digitaalista koulutus- ja valmennussovellusta, jolla voidaan vahvistaa vanhusten hoivatyössä toimivien esimiesten ja tiiminvetäjien osaamista, jotta heillä olisi valmiuksia omalta osaltaan myötävaikuttaa siihen, että ikääntyneiden saama palveluiden laatu olisi vanhusten hoivapalveluissa korkeatasoista.

Kirjoittaja: Heidi Valtatie