Kun haluamme, että viestimme saavuttaa kuulijan parhaiten, tarvitaan asiaosaamisen lisäksi vaikuttajaosaamista. Kun luodaan vaikuttavuutta, muuttuu esiintymistaito olemistaidoksi. Viestimme vastaanottaja tekee päätöksen heti alussa 0.8 sekunnin aikana siitä, onko vaikutusvoimamme riittävä, olemmeko luotettavia ja onko viestimme sisältö uskottava? Tutkijat viestittävät, että vaikutusvoimainen viestittäjä herättää myös kuulijansa tunteet.
Mitä sitten on vaikutusvoima; tuo tarpeellinen arjen karisma? Jo esi-isämme vaikuttivat kehokielellään/olemuksellaan vaikka sanojakaan ei vielä ollut. Vaikutusvoima on muuttunut evoluution myötä, se on kulttuurisidonnaista, hyödyntää kaikkia aisteja ja rasittaa monin tavoin aivotoimintamme tunne- ja järkijärjestelmiä. Vaikutusvoima on joukko taitoja, joiden avulla kykenet herättämään positiivista huomiota (sinua kuunnellaan aidosti) ja kykenet rakentamaan intuitiotason luottamusta (sinuun ja sanomaasi uskotaan).
Daniel Kahnemanin mukaan aivotyöskentelyämme hallitsee kaksi erilaista toimintajärjestelmää. Järjestelmä 1 toimii automaattisesti, nopeasti, lähes ponnistelematta ja ilman kontrollia. Järjestelmä 2 toimii huomattavasti rationaalisemmin ja maltillisemmin vaatien suurta energiatasoa. Nämä kaksi järjestelmää pyrkivät hallitsemaan aivotoimintaamme ja auttavat selviämään elämässämme. Järjestelmä 1 toimii intuitio-periaatteella eikä sitä voi ”sammuttaa”. Se auttaa meitä löytämään kotiin, tunnistamaan ystävän ja vihollisen ja vahvistaa, että 2+3=5. Järjestelmä 2 taas auttaa meitä analysoimaan ja ratkomaan monimutkaisempia tehtäviä, löytämään palapeliin sen puuttuvan palasen. Järjestelmässä 1 vaikuttajina ovat tunteet (jotka lähes 90 %:sesti määrittävät reaktiomme) ja järjestelmässä 2 määrää tuo usein toistettu ”järjen ääni”.
Webakatemian luennoija Toni Hinkan mukaan vaikutusvoima lähtee aidosta läsnäolosta esim. viestijän selkeästä katsekontaktista viestin vastaanottajaan. Innostunut olemus viestittää sanoman tärkeyttä viestijälle ja vahvistaa sanoman tärkeyttä viestin vastaanottajalle. Viestin kiteytys ja useamman aistin hyödyntäminen vahvistavat sanomaamme. Sanat eivät aina olekaan viestisi voima eli älä täytä kuulijan ajatuksia liioilla sanoilla. Varmista, että olemuksesi vahvistaa sanomasi perusviestiä.
Tunneälyn avulla pystymme vaikuttamaan enemmän kuin vankemmillakaan lauseparsilla. Vaikuttava ja luotettava viestijä käyttää rohkeasti keinoja, joilla hän erottuu muista viestijöistä ja käsittelee asioita niiden oikeilla nimillä välittäen aidon tunteen ja loukkaamatta ketään. Jos viestijän olemus on ristiriidassa viestin sisällön kanssa, seuraa herkästi järkeilyrasitetta (kognitiivista dissonanssia) mikä taas saattaa aiheuttaa luottamusvajetta. Luottamusta voi rakentaa toistoilla, selkeydellä ja positiivisella perusvireellä. Positiivisella mielialalla olemme vastaanottavaisempia ja tallennamme tietoa paremmin esim. otsalohkossa sijaitsevaan työmuistiimme.
Jos siis otsaasi kivistä, saatat olla pohtinut liikaa!
Daniel Kahneman, 2011. Thinking fast and slow. Penguin Books Ltd., Englanti.
Toni Hinkka, 2019. Vaikutusvoiman perusteet – tarkistuslista parempaan vaikuttavuuteen. Webakatemia.fi. Hanketiimillä kuuntelimme luentoa 11.10.2021.
Kuvalähde: Gujadhur, Rishi (2019) Lessons Learnt from Thinking Fast and Slow By Daniel Kahneman
Kirjoittaja: Tuija Rasku