Jokaisella interventioasemalla toteutettiin noin 1,5 tunnin mittainen koulutus, jossa hanketyöntekijä kävi läpi hankkeen tavoitteet, uuden toimintamallin ja sen seurannan. Koulutuksiin osallistuivat asemien asiakasvastuulliset työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat. Koulutukset toteutettiin alkuvuoden 2016 aikana.
Koulutuksessa käsiteltiin sairauksien työhön liittyvyyden arviointia hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti sekä työkykyriskin arviointia suhteessa käynnin syyhyn ja päädiagnoosiin. Lisäksi koulutuksessa esiteltiin, miten työterveystiimin tuli toimia, kun heidän hoidossaan oleva työntekijä saa käynnillä merkinnän työkykyriskistä tai työhön liittyvyydestä. Vastuu merkinnän jälkeisten toimenpiteiden koordinoinnista ja aloittamisesta oli tiimin työterveyshoitajalla, jolle listat merkinnän saaneista työntekijöistä toimitettiin viikoittain (ks. kuva).
Työssä pahenevat sairaudet, joita yleisimmät työkykyä alentavat tautiryhmät (tuki- ja liikuntaelimistön sairaus ja mielenterveyden häiriöt) usein edustavat, ovat keskeisiä merkinnän kannalta. Työhön liittyvyyden arvioinnissa painotettiin, että mikäli sairaus on työperäinen, vaikuttaa työkykyyn tai työ pahentaa sairautta, merkitään päädiagnoosi työhön liittyväksi. Arvioitaessa työkyvyttömyyden uhkaa tulee huomioida potilaan kokonaistilanne. Työkyvyn menettämisen uhkaa tuli arvioida muutaman vuoden aikajänteellä huomioiden työntekijän kokonaistilanne eikä vain käynnin syynä oleva sairaus. Keskeisimpinä merkintöinä korostettiin päädiagnoosin työhön liittyvyyden arviointia ja työkyvyn uhan kokonaisarviointia. Samalla korostettiin, että lyhytaikaisen sairauspoissaolon kirjoittaminen esim. infektiosairauden vuoksi ei edellyttänyt työhön liittyvyys -merkintää. Tavoitteena oli löytää pitkäkestoisemmat ja osin piilossa olevat, mahdollisesti pitkäkestoiset ongelmat.