Hankkeessa arvioitiin sekä interventiokoulutuksen, että merkintätavan muutoksen vaikutuksia. Interventiokoulutuksen ja merkintätavan muutoksen sijoittuessa eri ajankohtiin pystyimme arvioimaan koulutuksen osuutta ja merkintätavan osuutta erikseen. Analyysissä verrattiin interventio- ja kontrolliasemilla toimivien asiakasvastuullisten työterveyslääkäreiden ja -hoitajien tapaa merkitä työhön liittyvyyttä ja työkyvyn menettämisen riskiä. Lisäksi arvioitiin merkinnän aktiivista valintaa ennen ja jälkeen tietojärjestelmämuutoksen sekä interventio- ja että kontrolliasemille, jolloin pystyimme arvioimaan koulutuksen mukanaan tuoman lisäarvon.
Merkintätavan muututtua, arvioitaessa sairauden työhön liittyvyyttä, interventioasemilla tehtiin aktiivinen valinta 90 % tapauksissa, kun taas kontrolliasemilla, joilla koulutusta ei järjestetty, vain 40 % teki aktiivisen valinnan (ks. kuva). Koulutus muutoksen syistä ja taustoista tuki muutoksen käyttöönottoa. Tulokset näyttivät myös säilyvän seuranta-aikana.
Tässä hankkeessa koulutus järjestettiin vain asiakasvastuullisille tiimeille, mutta jotta työhön liittyvät sairaudet saadaan varhain työterveystiimin tietoon, täytyisi kaikki työterveyspotilaita hoitavat lääkärit kouluttaa työhön liittyvyyden arviointiin.
Intervention jälkeen raportointijärjestelmää kehitettiin niin, että työterveyshuoltotiimi pääsee porautumaan työhön liittyvien sairauksien raportoinnissa yksilötasolle, mahdollistaen yksilötason toimet helpommin kuin ennen. Raportointijärjestelmän kautta tiimit voivat tunnistaa asiakasyritystensä työkyvyn menettämisen riskissä olevat potilaat ja järjestää seurannan vastuutiimillä sekä käynnistää tarpeelliset kuntoutustoimet.