Suomi on tunnettu tutkitusti laadukkaista kansallisista rekisteriaineistoista, joita on käytetty tutkimuksellisessa tarkoituksessa, esimerkiksi terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaamisessa. Tietoa kansallisiin rekistereihin kertyy kuitenkin viiveellä ja niiden käyttäminen arjen työn johtamisen ja kehittämisen tukena on hidasta. Terveydenhuollon lukuisiin potilas- ja asiakastietojärjestelmiin kertyy jatkuvasti valtavat määrät terveydenhuoltopalveluihin käyttöön liittyvää reaaliaikaista tietoa, mutta tämän tiedon käyttämisestä arjen työn johtamisessa on vain vähän tietoa.
Työterveyshuollon, kuten yleensäkin terveydenhuollon toiminnan, vaikuttavuuden reaaliaikainen arviointi on haastavaa nykyisten järjestelmien tuottaman tiedon pohjalta. Tietoa potilastapaamisista kerätään, mutta tieto on usein sanallista eikä siten sovellu mittaamiseen. Numeerinen tieto on valitettavan usein saatavissa pelkästään laskutuksesta, eikä sillä voi kerryttää johtamisen tai päätöksenteon tueksi sellaista tietoa, jolla voidaan arvioida vaikuttavuutta tai kustannus-vaikuttavuutta. Potilastapaamisen rakenteinen kirjaaminen järjestelmiin lisäisi tiedon käytettävyyttä toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen.
Jotta potilastapaamisista saataisiin rakenteista tietoa päätöksenteon tueksi, tarvitaan ymmärrystä rakenteisen tiedon kirjaamisen periaatteista, koulutusta kirjaamiseen sekä älykkäitä tietojärjestelmiä, jotka helpottavat kirjaajan työtä, eivätkä muodostu kuormittavaksi lisätyöksi potilas- ja asiakastyön rinnalle. Se, miten laadukkaita ja luotettavia arjen rutiinitiedosta tehdyt analyysit ja johtopäätökset ovat, vaatii oman tieteellisen arviointinsa. Jos kirjattavasta tiedosta ei ole olemassa yhteisiä periaatteita tai järjestelmien tuottaman päätöksentekotiedon oikeellisuutta ei ole tarkistettu, voi järjestelmä tuottaa vääriä tai harhaisia, pahimmassa tapauksessa henkeä uhkaavia tuloksia.
Tiina Jarvala
projektipäällikkö
Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja sen indikaattorit -hanke