Kansainvälistyminen, kasvu ja verkkokauppa
Miten verkkokauppa toimii kansainvälisen kasvun välineenä? Minkälaisia resursseja pk-yritys tarvitsee voidakseen aloittaa kaupankäynnin verkossa? Kuinka kauan toimivan verkkokaupan rakentamiseen menee ja minkä verran sen tekeminen maksaa? Mitkä ovat ensimmäiset askeleet, joilla pääsee alkuun verkkokaupan ja kansainvälistymisen kanssa?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pureudutaan ROBINS-podcastin kansainvälistymisen, verkkokaupan ja kasvun jaksossa.
Kuuntele ROBINS-podcastin jakso suosituimmista podcast-palveluista tai alta:
Tutustu myös muihin ROBINS-podcast jaksoihin täältä.
Tekstiversio jaksosta Kansainvälistyminen, kasvu ja verkkokauppa:
Miina: Moikka ja tervetuloa podcast-jakson pariin. Tässä jaksossa me keskustellaan ROBINS-tutkimushankkeen hengessä kansainvälistymisen, kasvun ja verkkokaupan teemoista. Mulla on tänään täällä virtuaalisessa studiossa paikalla kaks asiantuntijaa, jotka kertoo omia kokemuksia ja vähän teoriaa myös sitten tähän aiheeseen liittyen seuraavan puolituntisen aikana. Meidän jakson tavoitteena on innostaa ja rohkaista pienyrittäjiä kansainvälistymään ja sitten hyödyntämään myös verkkokauppaa omassa liiketoiminnassaan. Mun nimi on Miina Kivelä ja mä toimin Tampereen ammattikorkeakoulun digimarkkinoinnin lehtorina ja myös tämän podcastin hostina. Tänään mä emännöin podcastia elämäni ensimmäistä kertaa. Oon samaan aikaan vähän innoissani ja kauhuissani, mut täällä me ollaan nyt TAMK:n podcast-luolassa ja jakso on valmiina alkamaan. Mulla on tänään vieraina Nicolas Fogelholm, joka on ollut kirjoittamassa ROBINS-tutkimushankkeen kokoomateokseen artikkelia tästä kansainvälistymisen aiheesta ja yrittäjä Tomas Nordström, jonka verkkokauppa vie sitten suomidesignia maailmalle. Tää teema on mulle itselleni lähellä sydäntä sen takia kun mä opetan töissäni verkkokauppaan liittyviä opintojaksoja, eli toivottavasti hyvää keskustelua päästään kuulemaan tän aikana. Toivotetaan nyt alkuun meidän vieraat tervetulleeksi.
Nicolas: Kiitos.
Tomas: Yes, kiitoksia.
Miina: No niin. Tomas ja Nicolas, kiitos että lähditte mukaan keskustelemaan tästä aiheesta mun kanssa. Mä ite tykkään kovasti tarinoista ja henkilön kasvutarinoista erityisesti, niin lähetäänkö tänään liikenteeseen siitä, että kerrotte vähän tarkemmin itsestänne. Voisitko Nicolas alottaa ja kertoa vähän että mitä sä teet nykyään ja miten oot päätynyt tähän nykyiseen pestiisi.
Nicolas: Kyllä. Jos mä jaan sen sellaseen, että mulla on sit ensin tämmönen lyhyt hissipuhe, niin sit se ois varmaan se et mä oon työskennelly verkkokaupan ja markkinoinnin parissa sekä yrittäjänä ja enkelisijoittajana noin 20 vuotta, et se kertoo niinkun sen napakasti, mut sit semmonen… Semmosen, niinkun… Vähän pidempi versio on se, että mä oon itse asiassa lukenut historiaa ja taidehistoriaa ja sitten valmistuessaan muutaman vuoden ollut opettajana ja sitten jotenkin koen että no niin, nyt mä ymmärrän mistä tässä on kyse ja sit jotenkin internet vei mut muihin hommiin ja sen jälkeen oon tehnyt kaikenlaista muuta kun historiaan liittyen. Mut et joskus mä oon käyttänyt sanaa et mä oon bisnesorientoitunut humanisti ja oon kiinnostunut designista, kestävästä kehityksestä ja kasvuyrityksistä, niin ne on sit, niinkun… Niiden parissa sit eri tavalla työskennellyt. Se verkkokauppa mulle, niin lähti itse asiassa muun työn ohella jotenkin niin, että oli vuos 2000 ja Nokiasta alettiin yhtäkkiä puhua tosi paljon ja sit mä olin… Opiskelin historiaa ja olin kerännyt yrityshistoriikkeja, vanhoja niinkun Nokiasta ja UPM Kymmenestä ja sit mä totesin että okei, nyt Nokia alkaa kiinnostaa ympäri maailmaa, mut siitä ei oo niinkun mitään tietoa englanniks, niinkun Nokian historiasta. Sit mä historioitsijana ja vähän niinkun kotisivuja tehneenä väsäsin verkkosivut ja aloin kirjottaa Nokian historiasta. Sit pikkuhiljaa mä aloin kirjottaa Nokian puhelimista ja sit mä aloin miettii et mitä, yhtäkkiä täällä on niinkun porukkaa Intiasta ja USA:sta ja Australiasta ja… No, siitä sit lähti se. Vuotta myöhemmin, niin mulla oli soittoäänibisnes. Kansainvälisesti möin soittoääniä. Nokian soittoääniä Intiaan ja USA:aan ja ties minne, ja tää oli siis muun työn ohella. Sit kelataan vähän eteenpäin, 2008 iski finanssikriisi ja keskellä sitä päätettiin neljän digimarkkinoijan kanssa et perustetaan digimarkkinointiyritys. Sit sitä ollaan sit vuodesta 2008 tehty, et ollaan niinkun autettu suomalaisia hyvin paljon niinkun verkkokauppoja kansainvälistymään ja sillon oon toiminut yrittäjänä siinä skenessä. Nyt alkuvuonna myytiin tää Tulos Helsinki ja hyppäsin sieltä pois ja nyt ollaan alkuvuodesta lähtien suunniteltu seuraavaa yrittäjäuraa, joka sitten liittyy hyvin vahvasti verkkokauppaan ja sen rahoittamiseen. Ruotsissa on useampi pääomasijoittaja tai rahasto, jotka keskittyy… Jonka missio on auttaa ruotsalaisia verkkokauppoja kansainvälistymään. Siellä on hyviä tarinoita. Suomesta puuttuu tällainen, mutta toivottavasti syksyllä on yksi sellainen taho.
Miina: Kuulostaa aivan mahtavalta. Jatketaanko seuraavan vieraan esittelyyn, eli Tomas, haluisitko kertoa seuraavaks vähän omasta historiastas.
Tomas: Joo, ilman muuta. Tosiaan nimi on Tomas Nordström ja sarjayrittäjä. Sarjaverkkokauppias voi jo sanoa olevansa. Oikeestaan mun tarina lähtee jo… Tai no, on sen verran vähän ikää vielä, niin yläasteelta. Siellä oikeestaan tykästyin siihen puukässään, eli käsitöihin. Tykkäsin kovasti tehdä käsilläni töitä. Sitten meinasin, et meen heti sit puuseppäkouluun yläasteelta, että nyt pitää alkaa tekee kunnon tuotteita, mut äiti sano että nehän pitäis myydä. Sitten kävin liiketalousopiston, mutta siellä se sama palo jäi ja sitten heti siitä armeijan jälkeen lähdin sitten Ikaalisten käsitaideteolliseen opiskelemaan sitten hienopuusepäks. Suoraan koulun penkiltä taas lähdettiin taas sieltä sitten kahden kaveruksen kanssa, luokkakaverin kanssa vetämään kotimaista huonekalutehdasta tonne Kuhmoisiin. Siellä oikeestaan näki tän nykyisen tilanteen mitä mä lähdin nyt ratkaisemaan, eli kun Suomessa löytyy kuitenkin niitä loistavia valmistajia, niinkun ympäri Suomea, että kun ne on vähän taas sitten että niitä ei oikein löydä, että nekin piti vähän ettii ne mitä itekin löys sieltä ja käydä messuilla ja sitten joku vinkkas seuraavaan, niin se jäi oikeestaan vähän harmittamaan, että kun… Ne ei… Ne tekee hyvii tuotteita, mutta ne pitää ne vähän niinkun omana salaisuutena, tai että jonkun pitäis lähteä hakemaan ne sieltä jostain kylästä tai kaupungista, niin, tota… Se jäi vähän itämään siinä. Sitten tuli tilaisuus ja myin osuuden pois huonekalutehtaasta ja perustin sitten ton Made in Finland Shop -verkkokaupan. Sen idea on just siinä, että tuodaan esille niitä loistavia, suomalaisia valmistajia ja heidän tuotteita. Tietenkin verkkokauppa mulla oli heti jo sillon kakstuhattakaheksan… Tai no, 2017 se idea kypsy siinä, niin… Että verkkokauppa on just se paras keino lähtee siihen KV-puolelle tavoittamaan mahdollisimman leanisti tai helposti koko Suomee ja sitten koko Eurooppaa ja sitä kautta koko maailmaa. Et se oli niinkun käytännössä ainoa ratkaisu siihen.
Made in Finland Shop perustettiin 1.1.2018 ja siitä lähtien ollaan rakennettu sitä nykyhetkeä, että nytten löytyy yli… Mitä niitä oli? 600 tuotetta ja yli 50 valmistajaa valikoimista. Ollaan viety sitten oikeestaan melkein jokaiseen Euroopan maahan, Japaniin, Australiaan, Kanadaan, USA:aan Suomessa valmistettuja tuotteita. Se koko ajan kasvaa tossa toi KV-puoli ja tietenkin Suomi on tärkee markkina siinä. Sitten siihen on tullut kaikennäköstä kylkee, että nyt meillä on mittatilaus-mattoverkkokauppa, eli lähdettiin ratkaisemaan myös sitä, kun ei ollut sellasta missään helposti tilattavissa mittatilauksena mattoja. Se on kuitenkin sellanen mitä monet kaipaa, niin lähdettiin perustamaan sitten toi Mittacarpets.com -sivusto. Sekin on nimensäkin mukaisesti KV:ksi kehitetty. Sitä koko ajan kehitetään tossa taustalla. Made in Finland Shop on se pääjuttu kuitenkin. Kaiken ytimessä on se, että pitää viedä niitä Suomessa valmistettuja tuotteita maailmalle, koska ei niitä kukaan tuu täältä hakemaan, varsinkaan jostain sitten… Kanadalaisilla, USA:laisilla ja australialaisilla on vähän pitkä matka lähtee tohon vaikka Padasjoelle hakee upeita Suomessa valmistettuja huonekaluja, niin se on vähän hankala. Kaikki lähti siitä, että mä haluan myydä ja markkinoida kunnon tuotteita jonka takana voin seisoa. Se on se ydin tässä koko hommassa. Nyt sitten kanssa tossa Unikulmalle just pääsin kans auttaa tohon verkkokauppapuoleen, et toimin siellä kans verkkokauppapäällikkönä, mut sielläkin kun Petikossa ne valmistetaan Vantaalla kaikki noi… No,mä sanon niitä maailman parhaaks sängyiks, mut ainakin Suomen parhaat sängyt. Euroopan parhaat sängyt, niin, tuota, siellä se teknologia, osaaminen, laatu… Kaikki on viimesen päälle, niin se on niinkun ytimessä mitä mä teen.
Miina: Kiitoksia. Ihan mahtavaa kuulla. Te ootte molemmat ehtinyt jo tosi paljon tuolla työelämän puolella ja molemmilla verkkokauppa on ollut jo pitkään mukana tämmösenä vahvana osana omaa työtä. Ja verkkokaupat tietysti nyt on viimeisten vuosien aikana… Tai niiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti sekä tuolla kuluttajakauppapuolella, että myös tuolla B2B-puolella. Taustatutkimuksena luin Postin tutkimusta aiheesta ja tosiaan sieltä löysin tällaset luvut, että vain kuus prosenttia suomalaisista ei osta mitään verkosta ja liki 60 prosenttia ostaa verkosta kuukausittain. Nää on mun mielestä sellasia asioita, joihin ehdottomasti kannattaa tarttua silloin jos itsellä on pieni tai keskisuuri yritys, että miten hyödyntää se et kuluttajat ja yritykset, molemmat on nyt rynnistäneet sinne verkkoon ja on oppinut myös vaatimaan sitä digitaalista palvelua itselleen. Sitten noista verkkokaupan ihan myyntiluvuista, vuonna 2020 Suomessa verkkokaupan osuus oli 11.8 miljardia euroa ja puolestaan sit tosiaan maailmanlaajuisesti 3000 miljardia, eli kolme biljoonaa. Nää on mulle ittelleni jotenkin niin suuria lukuja että niitä on edes vaikea käsittää, mutta ehkä tästä nyt voi ottaa mukaansa sen, että verkkokaupan siivu on suuri ja kasvaa koko ajan.
Nicolas: Kyllä.
Miina: No, Nicolas, sä oot ollut siis kirjottamassa tonne ROBINS-tutkimushankkeen kokoomateokseen artikkelia, joka liittyy tähän kansainvälistymisen työkaluihin ja menetelmiin ja myös sitten verkkokauppaan. Voisitko kertoa vähän lisää tästä sun artikkelista?
Nicolas: Kyllä. Se on siis kiteytetty kuvaus siitä niinkun, et… Et ihan siitä, kun on itse niistä soittoääniverkkokaupasta lähtien tehnyt hommia kädet savessa ja sitten perustettiin Tulos ja ollaan autettu suomalaisia verkkokauppoja, sekä Reiman kokoisia ja pienempiä kansainvälistymään, niin sit siinä on tietenkin 10 plus vuotta kun tekee, niin muodostuu joku tapa tehdä. Ihan kuin huonekalujakin tehdään tietyn best practicen mukaan ja niitä voi tehdä vähän eri tavalla, niin sit on muodostunut sellanen että näin me sitä tehtiin ja sit multa jossain vaiheessa pyydettiin et hei, että voits sä kuvata tai tehdä siitä prosessin ja mä oon silleen et öö, ei sitä voi niinkun ihan tehä, et… Et siis mitä, et… Et se vaan niinkun tehdään ja… No, sit siinä meni muutama päivä ja mietin ja sit mä oon yrittänyt kiteyttää sitä prosessiks. Ja se oli ihan mielenkiintosta, koska sit kun sitä alko itse kiteyttää prosessiks, niin sit sä alat löytää et hei, et itse asiassa täähän on, niinkun… Et mä oon tehnyt näin, mut täähän on melkein kun leanissa, tai et leanissahan tehdään just tälleen niinkun ketterä kehittäminen, että… Et niinkun mokataan nopeesti, fail fast, ja sitten niinkun opitaan ja mitataan ja, tota… Ai, et toi tiimi mikä meillä oli tossa, niin sehän oli vähän semmonen niinkun just, et kun tehään SCRUM:ia, niin sit siellä on semmonen, että ei oo semmonen pomo, vaan siellä on semmonen team leader joka kysyy et onks kaikki hyvin ja onks sulla kaikki työkalut mitä sä tarviit. Sit niinkun huomas, et toi on vähän sitä mitä puhutaan growth hackin, tai kasvuhakkerointia, niin se oli aika hauska tehdä se prosessi, kun sit mä huomasin että okei, mä oon niinkun ite tehnyt, tai me ollaan tehty näitä juttuja, mut itse asiassa sitten jo niinkun yli 10 vuotta ja nyt niistä puhutaan niinkun, et ne on, niinkun… Et se on oikeestaan, niinkun… Se mitä mä haluun sanoo tässä on varmaan se, et koko se kansainvälistymisprosessi tai se ketterä markkinointi, niin se on nyt oikeestaan semmonen työkalupakki, et sä otat sieltä vähän sitä et sulla on vaikka Trello Board missä sä teet… Niinkun päätät miten sä teet sitä ja sä kehität juttuja markkinointiin nopeasti ja, tota… Et mitkään ei oo niinkun uusia juttuja. Ne on oikeastaan kaikille tuttuja eri toimialoista tai menetelmistä.
Miina: No, mitä sä voisit vinkata siihen, että nyt jos ihan tavallinen suomalainen PK-yrittäjä haluais lähteä hyödyntämään verkkokauppaa ja lähteä sen avulla kansainvälistymään, niin millaisista resursseista puhutaan – vaikka ajallisista, rahallisista tai työvuosista – että saadaan aikaseks verkkokauppa, jolla pystytään lähtee ulkomaille?
Nicolas: Hyvä kysymys ja ehkä ehkä, tota… Näitähän on hyvin, niinkun… Et sanotaanko, et tyypillinen, suomalainen verkkokauppiashan on, niinkun… Et se on, niinkun… Se tuntee sen tuotteet ja se on lähtenyt siitä ja se on niinkun kauppias ja se on niinkun hyvä tekee kauppaa. Ja sit se on siinä matkan varrella oppinut tekemään aika hyvin kaikkea, niin, tota… Niin semmonenhan pystyy helpommin lähtemään, mut sit jos… Et eräällä tavalla et sä osaat hyvin monta juttua, mut kyllähän pakko myöntää et tietenkin sit jos miettii niitä eri osaamisalueita, niin kyllähän siihen joko tarvitaan tämmönen moniosaaja, tai sit useampi eri tyyppi.
Miina: Haluuks sä Tomas kommentoida tähän väliin, että onks teillä ollut siis useempi tyyppi vai yksi moniosaaja, joka oot ehkä sä?
Tomas: No joo, siis toi on tosi hyvä pointti just toi, että siinä tarvitaan todella, todella monta osaajaa periaatteessa. Se kirjo on niin laaja, että on se sitten logistiikkaa, kieliosaamista, markkinointiosaamista ja sitten tietenkin se core siinä on se tuote, et mikä sit on siellä ytimessä sillä yrityksellä, niin sehän se on tärkein. Meillä se on oikeestaan sillä tavalla ollut, että mä oon ite pyrkinyt olemaan perillä kaikesta. Eli on se sitten Google Addsia tai Facebook Addsia, et mä tiedän sen. Mutta sitten taas me käytetään lukuisissa asioissa asiantuntijoita, et sitten me niinkun ostetaan vaikka sitten käännökset, koska mun englanti nyt ei oo maailman paras, koska mä tiedän et sitten toiset osaa paremmin kirjotta sitä, niin se on ollu meidän tapa toimii varsinkin tällasena pienenä yrityksenä, et ollaan ostettu sitten sitä tosi tarkkaan valittua konsultointia tai palvelua.
Miina: Ja siinäkin varmaan kannattaa miettiä sen oman ajan arvo, että monet noista pystyy opettelemaan itse, mutta jos se oma ydin on sitten muualla, niin kannattaako se oma, kallisarvoinen aika käyttää siihen omaan ydinosaamiseen ja sit ostaa joltain toiselta ydinosaajalta palvelu johonkin muuhun.
Tomas: Joo just näin ja se, että yrittäjähän ei laita… Tai tosi harvoin laittaa omalle ajalle hintaa, mut sehän on se arvokkain mitä yrityksestä löytyy, et sillähän ei oo periaatteessa arvoo, että se on niinkun niin arvokas, tai äärettömän arvokas – miten sen haluaa sanoakaan. Mutta siis siinä just, että mä nään että esimerkiks jossain markkinoinnissa on tärkee että tiedät mitä sä ostat, eli on se digimarkkinointi, on se natiivimarkkinointi tai muuta, niin sä tiedät mitä sä teet ja mitä sä ostat, niin sen tasoinen käsitys on todella tärkeetä siihen kokonaisuuteen. Mutta taas sitten, jos lähetään Google Addsin algoritmeja veivaamaan ja niitä opettelemaan, niin mä uskon että siihen löytyy aika monta parempaa tekijää kun meikäläinen just vaikka tuloksen kannalta taas, että firmat kun ne tekee työkseen sitä… Ne menee syventyy siihen. Ja mä oon ite verkkokauppias joka syventyy siihen verkkokauppaan, niin mä oon ite nähnyt tän tällä tavalla. Pitää mun mielestä löytää se ydin siinä, mitä sä ite pystyt tuomaan siihen.
Nicolas: Senhän näkee ehkä hyvin just tää, niinkun jos puhutaan nyt niinkun todella pienistä verkkokaupoista tai keskisuurista, niin Facebook-ryhmä, niinkun Suomen verkkokauppiaat, niin jos sä katot niitä kysymyksiä ja nehän on hyvin paljon että mikä on hyvä toimisto, tai pitäisikö tehdä itse ja sit se keskustelu on just sitä, et älä nyt… Älä tee ite, tai just silleen että ymmärrä vähän ja et pystyt ostaa, mut et toihan on se, niinkun… Eräällä tavalla mä nään, et se suurin kynnys on just se et sä tarviit vähän rohkeutta ja riskinottokykyä et hei, nyt lähetään kansainvälistymään, mutta sit sä tarviit, niinkun… Jos ei sulla oo sitä, että tapahtuu joku ihme ja joku alkaa ostaa, tai sä saat jotain näkyvyyttä ulkomailla, niin sit sulla pitää olla se alkupanostus siihen ainakin siihen mediaan ja markkinointiin. Se on tällä hetkellä ehkä suurin este kansainvälistymiselle ja sit se toiseks, kun sä alat saamaan sitä jalansijaa, niin sit ehkä se osaaminen, et kun sä huomaat et okei, nyt mä saan vähän myyntiä, mutta sit sä huomaat että on kilpailua ja pitäis olla parempia tekijöitä tai enemmän tukea, niin sit tulee se osaaminen, mut… Mutta, tota, kaikki niinkun teknologiahan on eräällä tavalla… Se ei oo ongelma enää. Se oli 10 vuotta sitten, mut nyt on hyvät verkkokauppa-alustat ja on hyvät maksujärjestelmät ja on hyvät logistiikkakumppanit, et… Et se ei oo enää se ongelma, vaan se on enemmän se et pitää olla se rohkeus ja sit sulla pitää olla se raha, tai sit, niinkun… Tai jos ei raha, niin se mahdollisuus panostaa siihen.
Miina: Pystytteks te antaa mitään arvioo, että nyt jos vaikka kotimaista verkkokauppaa haluais kansainvälistää tai tehä kokonaan uuden verkkokaupan, joka on sekä Suomeen että ulkomaille, niin millasista summista puhutaan? Onks niinkun joitain satoja tuhansia, kymmeniä tuhansia?
Tomas: No siis, täähän on hauska. Mä voin kertoo omasta esimerkistä vaan sen, että mä oon sijottanut, siis… Tai me ollaan kaiken kaikkiaan koko firmaan sijoitettu 2500, joka oli pakollinen osakepääoma sillon kun perustettiin firma. Sen jälkeen ollaan eletty tulorahoituksella. Et se on sitten… Siinä on tietenkin mennyt vähän kauemmin, kun sitten kun laittaa 100 000 heti alkuun ja käyttäis ammattilaisia ja alkais, et se oli meidän tapa vaan lähtee. Nykyään ei oo es osakepääomapakkoo, niin se voi olla vielä pienempi summakin, että… Mut se on ihan mikä se tapa ja mikä se nopeushalu siinä on, että halutaanks sitten sijoittaa siihen ja sitten saada se tosi kovaan kasvuun. Me ollaan aika maltillisesti kasvettu, mutta se on meidän tapa ollut.
Nicolas: Just näin. Mä sanon et just noin se on, että toi on ehkä vähän harvinaisemmasta päästä toi, että oli… Että noin hyvin, mut sit teillä on se osaaminen. Mut sanotaanko, et jos sulla ei ois mitään osaamista mut sulla on vaan se tuote… Sä oot niinkun muotoilija ja sulla on äärimmäisen hyvä tuote, niin sit sä ostat sen verkkokaupan ulkoistettuna ja muuta, niin ei se satoja tuhansia oo, vaan sitten kyl se on niinkun kymppitonneja, niin… Kymppitonneista puhutaan, niin sit sulla on jo asiakkaita ja homma lähtee siitä eteenpäin.
Miina: Joo. Eli verrattain pieni panostus.
Nicolas: Kyllä.
Miina: Tietysti se nyt on aina suhteellista, että mikä kenellekin on iso tai pientä. Voisitteko te nyt vielä summata omasta näkökulmastanne sitä, et minkä takia jos haluaa lähteä kansainvälistymään, niin valitsis verkkokaupan siihen välineeks, eikä jotain muuta, et mitkä on verkkokaupankäynnin hyödyt suhteessa muihin kansainvälistymisen tapoihin?
Tomas: Niin, no ei siis verkkokauppa oo mikään itsestäänselvyys tai sellanen ratkaisu kaikkeen, vaan siinä pitää miettiä sitä mikä se oma bisnes on ja mikä se tapa on. Vaikka lukee tuolta Kim Väisäsen kirjat kaikki, niin pääsee jo alkuun ajatusmaailmassa et miks pitäis kansainvälistyy, niin sekin on hyvä kysymys mun mielestä yritykselle, et onks sille tarvetta. Mutta siis, verkkokauppa on siitä hyvä, että sä voit tavoittaa globaalisti oikeesti jokaisen jolla on netti, eli se on tosi laaja se asiakaskunta. Ja sit sä voit, niinkun meilläkin on toimisto Lahdessa tässä, niin ei… En mä oo edes nähnyt niitä meidän Australian, Japanin tai Kanadan asiakkaita. Tietenkin vähän vaihdellut viestiä, mutta siis mun mielestä se on se upeus tässä verkkokaupassa ja sellanen, niinkun… Kun sehän on luottamus kauppaan, että miten on pystynyt heille luomaan sen luottamuksen tähän meidän verkkokauppaan, niin mun mielestä se on se siisti juttu verkkokaupassa, mutta se ei oo mikään pakollinen itsestään arvo, että pakko olla kansainvälinen verkkokauppa jos sä haluat tehdä bisnestä. Sä voit olla sitten vaikka joku pikku kivijalkamyymälä, joka vaan palvelee siellä maailman parhaita asiakkaita.
Nicolas: Kyl mäkin… Mä komppaan tota, että se on se yritys itse tai sen omistajat, tai ne jotka on siellä, niinkun… Hallitus, kuka nyt päättääkin, tai oman näkemyksen mukaan, että jos nyt nopeesti vertaa vaikka tälleen kattotasolla että Reiman ehkä semmonen jakelustrategia on, että meidän tuotteita löytyy omasta kivijalasta, Amazonista, Alibabasta ja omasta verkkokaupasta, eli että on, niinkun… Kaikki saa myydä. Sit on vaikka The other danish guy, joka on päätynyt siihen että näitä kalsareita… Maailman parhaita kalsareita saa vain meidän omasta verkkokaupasta.
Tomas: Juuri näin.
Nicolas: Tai sit on Woodnotes, joka myy todella hienoja mattoja ja tuoleja ja joka on päättänyt, että meillä ei ole omaa verkkokauppaa ja myydään valituissa kivijaloissa. Nää on niinkun päätöksiä, eikä ole mikään oikea eikä väärä, mut onhan niinkun verkkokaupassa mitä just tässä… Tietenkin se kynnys lähteä kokeilemaan on huomattavasti edullisempi ja pienempi, jos sulla on vaikka… Yleensähän se lähtee siitä et sulla on suomalainen verkkokauppa, sä myyt Suomessa ja sit sä mietit että okei, meillä vois olla potentiaalia kansainvälistyä, niin sit sä yleensä teet siitä suomalaisesta verkkokaupasta englanninkielisen version ja sit sä lähdet markkinoimaan. Eli sillon se ei oo niin iso steppi, et sä lähdet rakentaa ensin suomalaista verkkokauppaa ja sulla ei oo mitään kokemusta verkkokaupasta. Yleensähän se menee niin, et sulla on jo suomalainen verkkokauppa ja sit se kansainvälistetään.
Tomas: Kyllä. Just noin ja sitten mun mielestä tärkee kans tuntee se oma tuote ja asiakkaat, että onks se sitten niin spesifi tuote et se on pakko vetää heti KV:ksi.
Nicolas: Kyllä.
Tomas: Et sitten niinkun, onks pelkästään niitä asiakkaita siellä kansainvälisesti et vai onks ne Suomessa, niin me nähtiin et Suomessa arvostetaan suomalaista tuotetta, niin siks on hyvä lähtee täältä keräämään sitä tulorahoitusta ja senkin voimin lähteä ulkomaille, kun se oli meidän taas omistajan, eli meikäläisen halu ja näkemys, et viedä näitä ulkomaille, ettei tarviis… Tai vähän voitais tasottaa sitä hirveetä tuontia mitä tänne tuodaan. Se oli niinkun mun näkemys ja sen takia me ollaan viemässä niitä KV-puolelle.
Miina: No, mites noi Suomi-versiot näihin international-verkkokauppaversioihin, kun ootte ollut mukana erilaisissa projekteissa, niin onko missään esimerkiks hinnat eroavaisia eri alueiden kesken, vai myytteks te samaan hintaan ympäri maailman.
Tomas: Mun käsittääkseni… Mä en ihan muista nyt tarkaks, mutta Euroopassa tais olla että piti olla samat hinnat jokaisella Euroopan kansalaisella, mutta nytten tuli toi uus verotusjärjestelmä, niin ainakin ALV:than nyt alko muuttumaan, jos siihen liitty, ja vähän pienempää KV-myyntiä, niin se menee aina sen paikallisen ALV:n mukaan, niin sehän siinä vaikuttaa ja sitten koko ALV:han lähtee pois sitten EU:n ulkopuolella, niin ne ainakin, mut ite tuotteen hinta on aina sama – ainakin meillä.
Nicolas: Joo. Riippuu tietenkin lähtökohtaisesti siitä, että oletko itse valmistaja, elikkä brändi, niin sillon sulla on vapaus enemmän hinnoitella sitä. Ja sithän se on… No, on keinoja, miten hyvin yleinen käytäntö on, että on ehkä samat hinnat, mut okei, sit sulla on dollari, niin sillon sä pystyt… Ja sä pystyt tarjoamaan vaikka valmistajana ilmaisen toimituksen tiettyihin maihin ja ei kaikkiin. Sillonhan sä pystyt pelata sitä peliä. Sit taas vähittäiskauppana tai retailina sulla voi olla hyvin usein niin, että se valmistaja sanoo että nyt saat myydä näitä saappaita, mutta et sitten myy millään muulla hinnalla kun tällä, ja sit jos myyt edullisemmin, niin sit kilpailijat huomaa sen ja sit ne valittaa päämiehelle tai sille brändille ja sit sä saat sanoa että nyt kuule, sulla on väärät hinnat – muuta, tai et saa myydä meidän tuotteita. Et ne on, niinkun.. Se on ihan eri peli sitten. Mut se on hyvä juttu tää kyllä mitä sä mainitsit, tää arvonlisäveron yhtenäistäminen tai tähän, et sit voi päättää, koska Saksassa arvonlisävero on 19 prosenttia, niin siinähän on suomalaiselle, jos me myydään nyt samalla hinnalla kun Suomessa, niin meillä on selkeesti parempi kate. Tai sit me voidaan päättää jos meillä on mahdollisuus, et me myydään se edullisemmin, et me ollaan kilpailukykyisempi hinnan kanssa. Että antaa mahdollisuuksia ja on hyvä asia.
Tomas: Kyllä, varsinkin suomalaiselle verkkokaupalle.
Nicolas: Kyllä.
Tomas: Kun meillä on niin korkea ALV verrattuna muihin tai saman verran, niin taas sekin nytten vähän tasapainottaa sitä kilpailuakin pikkasen, kunhan vaan siihen liittyen ne rajat ylittyy, niin…
Miina: Joo. Mä haluaisin hypätä vielä pikkasen taaksepäin tohon verkkokaupan rakentamiseen. Tomas, kun sä oot ollut nyt ite mukana monen eri verkkokaupan rakentamisessa, niin voitko avata jotain näistä käynnistämisprosesseista, että mitä semmosessa pitää ottaa huomioon tai kuinka nopeasti on mahdollista rakentaa ulkomaille myyvä verkkokauppa. Kuinka kauan teillä itsellä meni esimerkiks siihen, että ootte kasvanut tohon missä ootte tällä hetkellä?
Tomas: Joo, hyvä kysymys. Tietenkin tälleen jälkikäteen tosi vaikee ajatella, kun miettii, tai niinkun muistelen semmosta ajatusmaailmaa sillon pari vuotta sitten, et se jo kansainvälistyminen oli iso mörkö jota sä et käsittänyt etkä tiennyt siitä, mutta nytten kun vähän on harjoitellut sitä, niin se alkaa taas olemaan pikkuhiljaa itsestäänselvyys, kun tietää. Mut siis me lähettiin siitä käytännössä, et me laitettiin se perusta kuntoon, eli me saatiin ne valmistajat, kun meillähän on tuotteelle valmistajat ja paljon suoratoimituksia [?? 00:29:19], et se prosessi toimii. Et sitten, jos me lähetään sitten viemään sitä Australiaan tai pidemmällekin, niin et se varmasti toimii se prosessi ja se oli helpompi harjotella tonne Tampereella ja Helsinkiin ja Turkuun, niinkun näihin isoihin kaupunkeihin, tai missä ikinä ne asiakkaat oli, niin helpompi korjata, niin me lähettiin se perusta laittamaan kuntoon Suomen sisällä. Ja sitten kun se alko toimimaan, saatiin tietenkin vähän tulorahoitusta, niin sitten siinäkin käytettiin asiantuntijaa, eli itse asiassa Palava Global-firmaa, niinkun tällasta pientä selvitystä siihen alkuun, vähän suuntaviivoja vetämään siihen kansainvälistymiselle. Oikeestaan heidän ohjeiden mukaan sitten lähdettiin kehittämään käännöksiä, logistiikkaa, selvittää verojuttuja ja näitä tullauksia, mutta nekin on hyvin yksinkertaisesti loppujen lopuks tehty ainakin Euroopan sisällä. Oikeestaan siinä asiantuntijoiden kautta lähettiin sitä kehittämään ja nytten jatketaan sitä asiantuntijoiden kanssa sitä kehittämistä. Mutta mun mielestä siinä sellanen vähän hullunrohkeus on hyvä, että mekin lähetettiin Japaniin tuote ja katottiin, et mitä käy. Asiakas halus sen tilata. Eka se tilas sen Itävaltaan ja sano et mä haluaisin tän Japaniin. Mä sanoin, että nyt ei valitettavasti Itävallan pakettikortilla saada sulle, mut tilaa uudestaan niin mä laitan sulle Japanin just auki, et tilaa sinne ja katotaan mitä käy. Sillon me toimitettiin Sveitsiin varmaan niinkun tollai… Monta kymmentä pakettia ollaan jo toimitettu, kun se vaan eka kerta meni hyvin, niin sitten loputkin on mennyt hyvin. Aina kun on jotain tullut vastaan, niin ollaan selvitetty ja harjoteltu ja kerrottu sitten asiakkaalle et hei, näin se menee. Sama oli britteihin, kun nyt sinne tuli toi ihana brexit, niin selvitettiin vaan että paljon se pitää ostaa, että se ei jää siihen tullin alapuolelle – sekin on outo sääntö. Mut meilläkin toi fail fast ollaan niinkun tehty siitä ja hullunrohkeestikin välillä, että katotaan mitä käy. Mut silleenhän se on oppia. Oppirahoja jonkin verran maksettu, mutta sit ne on tullut moninkertaisena takas, kun ollaan saatu maita auki.
Miina: Joo. Mites niinkun ajallisesti, millasista jutuista puhutaan?
Tomas: Vuos harjoteltiin Suomessa. Vuosi tehtiin sellasta vähän niinkun orgaanista KV-puolta niin sanotusti, eli käännettiin vaan enkuks tosi hyvin noi sivut ja hakukoneoptimaatio ja katottiin, et miten ne nousee siellä. Ja nytten aletaan… No, itse asiassa siinä meni parikin vuotta siinä orgaanisessa, mutta nyt ens vuonna sitten aletaan tekemään oikeesti kauppaa sinne, eli markkinoimaan ja hakemaan niitä asiakkaita ja aktiivisesti tekemään sitä myyntityötä.
Miina: Joo. Nicolas, mitä sä sitten sanot, kun tosiaan sä oot tän prosessikuvauksen tästä kirjottanut niinkun omista kokemuksista, niin kuulostaako nää sen mukaiselta mitä Tomas tossa äsken jutteli, eli mitkä on ne askeleet sun mukaan mitä kannattais tehdä tässä kansainvälistymisen kynnyksellä.
Nicolas: Niin, varmaan… Et hyvin, tota… No, sen voi jakaa tietenkin siihen just sen verkkokaupan rakentamiseen, niin ehkä lyhyesti siitä, niin se, kun siihen… Jos ei ole verkkokauppaa Suomessa, mutta miettii että haluais rakentaa Suomeen, tai miksei vois rakentaa suoraan englanninkielistä verkkokauppaa ja lähteä suoraan kansainvälistymään, niin sit se ensimmäinen kysymys on varmaan se, että mitkä nää toimittajat pystyy sitten sparraa siinä. Et okei, että mikä alusta se pitää olla, että Shopifyhan on tämmönen alusta joka on todella suosittu ja on helppo ottaa käyttöön ja joku markkinoi sitä että oo meihin yhteydessä, niin ens viikolla sulla on jo tuotteet siellä myynnissä. Mut se on melkein niin, et kuitenkin se on pilvessä oleva alusta ja pystyy hyvin nopeesti ja ketterästi lähtee liikkeelle. No, sit se toinen vaihtoehto on rakentaa itse, mitä mä en enää ehdota et lähtis itse koodaamaan verkkokauppaa, mutta… Mut varsinkin jos ketterästi haluaa lähteä liikkeelle, niin sit se on varmaan joku tämmönen valmis, tunnettu alusta mihin löytyy tukea ja monta toimistoa ja osaajaa Suomessakin, niin sillon se hyvin nopeasti se on, niinkun… Jos nyt ehkä ei viikoissa, niin ei se montaa kuukautta kestä et sulla on jonkinlainen versio. Ja se itse markkinointi, niin miten se prosessina on, niinkun… Kun mä on sitä kuvannut, niin se lähtee siitä et sä valitset… Sulla on hypoteesi, et nää maat vois olla potentiaalisia ja se perustuu johonkin. Sit sä oikeastaan lähdet… Sit sä lähdet markkinoimaan niihin maihin niille kohderyhmille ja sit sä niinkun katot miten ne reagoi ja ihan semmosilla maalaisjärjen mittarilla, et jos sä huomaat että Saksassa kävijät viipyy kaks minuuttia ja ne lisää ostoskoriin, niin sit se antaa sulle indikaation että hei, että tuolla ois kiinnostuneita. Sit jos ne ei osta, niin sit sä alat selvittää että miks ne ei osta. Voi olla et sulla ei oo oikeita maksutapoja, tai sulla on liian kallis toimitus, tai on jotain muita esteitä. Mut idea tässä on vaan, et lähtee rohkeesti kokeilee ja sit se yleensä kestää… Mä sanon, et keskimäärin se kestää 3-6 kuukautta, niin sulla pitäisi olla aika hyvä käsitys, tai sulla on ainakin se tieto minkä perusteella sä voit sanoa et okei, et Ruotsissa meillä on potentiaalia – Saksassa meillä ei oo, koska siellä on niin paljon kilpailua ja siellä on vaikka klikkihinnat tai median hinta niin kallista ja… Ja Benelux-maat on hyviä ja, tota… Et sulla on niinkun valikoitunut ne maat ja sit sulla on myös semmonen ranskalaisella viivalla et okei – mutta se on vähän tahmeeta se myynti, nyt meidän pitäis tehdä nää jutut. Ja se voi olla just se, että meillä on asiaskaspalvelu-chat auki niin et voidaan ohjeistaa niitä, koska meillä on sellanen tuote joka vaatii selittämistä, tai se voi olla just ne maksutavat, tai pitää lisätä DHL tai joku nopea toimitus, että, niinkun… Ja sit se vaan lähtee siitä käyntiin, mutta ei se oo, niinkun… Ehkä siinä… Siinä prosessissa tai muutenkin, mä oon ollut joskus puhumassa tästä, niin mä kannustan vaan et se tärkein on se rohkeus ja riskinotto, et lähtee vaan tekemään, et ei… Niinkun… Ja ottaa sen ensimmäisen puolen vuoden mindsetin siihen, että nyt ei oo tarkoitus myydä. Ihan kiva jos tulee myyntiä, mut päätarkotus on ymmärtää kuka haluais ostaa näitä tuotteita, koska mä pu… Mä oon nähnyt niin monta yrittäjää, jotka niinkun ensimmäisen viikon jälkeen, tai yritys kysyy että ei tuu myyntiä – nyt lopetetaan, ei tästä tuu mitään. Niin, et sun… Se on hyvä olla mindset alussa, että nyt me kerätään tietoa ja sitä me saadaan koko ajan ja jos tulee myyntiä, niin se on hyvä juttu.
Tomas: Itse asiassa just noin mekin ollaan ajateltu, eli kun se periaatteessa se niinkun data… Sehän verkkokaupassa on paras, jos vähänkään tykkää siitä, niin sä saat jokaisesta asiasta suunnilleen dataa – tietoa. Sen hyödyntäminen ja kerääminen niinkun todella tärkeetä. Tos niinkun mekin… Tosiaan niinkun tolleen mekin lähettiin siinä, et käännettiin sivut ja katottiin et hei, kuka näitä jaksaa englanniks jopa hakee, niin sitten sielt saadaan sitten osviittaa siihen mihin lähetään lokalisoimaan ja sitten ratkaisemaan niitä syvempiä ongelmia siellä. Että onks se just sitten maksutavat tai logistiikka, tai mikä siellä niinkun hiertää, ettei se lähde vielä isommin kasvamaan. Mutta se just, että minne sitä kannattaa niitä paukkuja laittaa, niin verkkokaupassa kun sä tiedät… Sä voit seurata sitä, ja sehän on ykkösjuttu mitä sun pitää tehä verkkokaupassa kun sä perustat sitä, niin… Niinkun et se data on validia ja se on aitoa oikeeta, että siinä ei tuu vääriä tietoja, niin sen kun laitat kuntoon alkuun, niin [jollain? 00:36:58] ainakin, niin siihenkin löytyy taas ammattilaiset niinkun mekin ollaan käytetty, niin sillä pääsee pitkälle.
Miina: Eli valitaan mitä halutaan tarkkailla, et mitkä on ne tärkeet avainluvut itselle niistä.
Tomas: Joo just näin ja sitten ne kerätään oikein.
Nicolas: Mut ne on kuitenkin… Hyvin maalaisjärjellä pystyy, et sä haluat tietää, et jos saksalaiset… Tää kohderyhmä, nää nuoret miehet viipyy meidän sivustolla 15 sekuntia, niin sä voit ajatella ihan sama et jos sulla ois kivijalka Helsingissä ja turistit tulis sinne kääntymään niin okei, nyt on jotain pielessä, et se on kyl… Se ei oo mitään rakettitiedettä ja se on oikeesti näin helppoa. On työkaluja millä sä voit kysyä, kun ihmiset on poistumassa sun sivuilta, et hei, että huomasin että olet poistumassa – se laukaisee automaattisesti kyselyn. Saanko vaivata sen verran, että kerrot että miksi olet poistumassa, tai haluatko sä kommentoida meidän tuotteita tai jotain, että… Et koko ajan niinkun kerää sitä tietoa. Ja sit tässä vois antaa semmosen niinkun, että… Vielä tällasen podcast-vinkin, et jos haluaa lähteä superketterästi liikkeelle, niin sit perustat… Jos sulla on vaikka brändi, niin sit perustat Facebook-sivun, Instagram-sivun ja alat markkinoimaan sitä, keräät sinne seuraajia ja sit alat kyselee ja viestiä et hei, meillä on tällanen tuote. Sit joku alkaa kysyä oo, tosi makee – mistä sitä saa? No, ei sitä saa vielä mistään. Pitäiskö meillä olla verkkokauppa? Ja sä pääset kyl esimerkiks sitäkin kautta validoimaan vähän sitä sun kysyntää ja, tota… Ja löydät… Jos sä teet markkinointia, niin kuka alkaa… Sä pääset kattoo, vaikka… Sanotaanko et sä käytät tonnin sen seuraajien hankintaan, niin sillon sä saat 500-5000 seuraajaa. Kun ne on siellä, niin sä saat siitä Facebookin [käyttöliittymät? 00:38:47] tilastona et okei, kuinka monta prosenttia on naisia, minkä ikäisiä, mistä muusta ne tykkää, niin sillon sulla on jo kohderyhmä – niinkun faktinen. Ei niinkun tutkimus, et jonkun… Niinkun teetetty, vaan se on niinkun faktaa. Sä voit kattoo, et… Et on… On paljon, mitä voi tehdä ilman sitä verkkokauppaa jo, niinkun etukäteen – jos haluaa.
Miina: Siis just tohon tuotetestaukseen liittyen, mä oon ymmärtänyt Tomas että sä oot mukana tekemässä tämmösiä 3D-mallinnuksia ja sitten kaikennäkösiä AR-toteutuksia verkkokauppoihin.
Tomas: Joo.
Miina: Et nykyään pystyy vaikka silmälaseja sovittamaan jonkun filtterin avulla tai muuta tämmöstä näin, niin pystytkö summaamaan vähän, että mitä hyötyä niistä teknologioista vois olla verkkokaupalle, joka haluaa kansainvälistyä.
Tomas: Kyllä, eli siis teknologiaa me mietittiin tossa vuos sitten varsinkin… Tai no, mitä siitä on nyt kun korona alko, niin, tota… Vähän, että siis miten me pystyttäis erottautumaan ensinnäkin kaikesta muusta kilpailusta ja mikä ois se seuraava juttu mihin meidän pitää lähteä. Verkkokauppahan on ollut nyt, mitä nyt ollaan parikymmentä vuotta, niinkun se juttu. Et vähän mietittiin jo mitä sitten seuraavaks tulee, niin sitten meillä on fyysisii tuotteita jotka on niinkun sisustamiseen ja kotiin tarkotettu, tai mikä onkaan tila mihin haluat niitä, niin mietittiin että toi AR, eli siinä niinkun lisätys todellisuudessa puhutaan näissä, kun… No, paras esimerkki on Pokemon, eli kun siihen puhelimen ruutuun ilmestyy se Pokemon ja sit sä heittelet Poke-palloja siihen, niin se on siinä aidossa ympäristössä, mut siinä on jotain lisättyä, eli lisättyä todellisuutta, niin sama juttu saadaan myös noihin huonekaluihin, eli sä voit vaikka… Vaikka testaisit sitä ruokapöytää siinä keittiössä, tai mihin ikinä oot laittamassa sitä, että vähän raivaat tilaa ja katot et miltä se näyttää siinä. Puhelimen näytöllä se ilmestyy siihen kameran avulla, et kamera näyttää sen tilan ja sit siihen lisätään se pöytä pyörimään ja se on 3D-malli, eli näitä 3D-objekteja jota voi tietokoneella mallintaa, niin niitä hyödynnetään laajasti meidänkin verkkokaupassa. Ja itse asiassa nyt perustettiin kokonaan oma firmakin sitä varten, tollanen kun Kuvitel.com. Sieltä löytyy kaikki tiedot, niin et saadaan sitten näitä 3D-objekteja, lisättyä todellisuutta myös tonne Suomen teollisuudelle. Tai no, valmistava teollisuus on tällä hetkellä se pääkohderyhmä, mutta tosi laajasti voidaan hyödyntää. Et on se sitten vene tai sitten kulho, niin kaikki onnistuu.
Miina: Miltä vene näyttäis siinä omassa rannassa.
Tomas: Joo, joo. Just näin ja siis, että mitä mä… Laitanks mä tohon tiikkiä vai mahonkia siihen kojelaudalle, niin se voidaan niinkun siinä testaa ja sit sä pääset sinne sisäänkin, kun sä sitten tarpeeks zoomailet. Nyt mitä me tehtiin iso projekti, tota, Game Properties, tällanen arviointifirma, niin me mallinnettiin kokonainen talo, eli Pasilan huolintatalo ollaan mallinnettu. Et siinä ei oikeestaan rajaa oo, että mitä sä mallinnat, niin tossa on niinkun tosi laajat mahdollisuudet. Mä nään niinkun verkkokaupassa, se tuotteen sovittaminen ja testaaminen tulee olemaan tosi kova juttu, koska se on… Sitä on tehty tosi paljon, mutta mä nään vähän että se teknologia on siinä murroksessa ja ollut vähän liian aikaisin monetkin niistä, mutta nyt se alkaa pikkuhiljaa olemaan siinä, että ensinnäkin kännykät kaikki alkaa tukemaan sitä ja sitten toisekseen se teknologia on tarpeeks laadukasta, et se asiakaskokemus on hyvä siinä, et se ei oo liian hidas eikä oo siis semmonen epätarkka, ihme tietokoneräpellys.
Miina: No, voiks tosta siis olla hyötyä esimerkiks semmosille yrityksille jotka valmistaa fyysisiä ja isokokoisia tuotteita, et ne pystyis tekemään mallin ja lykkäämään sen verkkokauppaan ja kattoo että kuinka moni klikkaa sitä, ennen kuin sen valmistus aloitetaan?
Tomas: Joo, itse asiassa toi on just siinä ytimessä mitä me ollaan mietitty, eli siis se että ensinnäkin sä voit tehdä sen tuotteen niinkun live, tai niinkun visualisoida sen ennen kun sä oot edes ensimmäistä tuotetta valmistanut, tai tehnyt mitään siihen. Vaan kattoo, et vaikka niinkun just Facebookissa, Instagramissa, et mikä on se palaute, että mihin suuntaan sitä kannattaa tuotetta kehittää. Ja toinen sitten tässä tilanteessa noi messut ollut aika huonolla tolalla niin sanotusti, niin kuvittelepa että ei tarvii sinne messuille viedä sitä, on se pöytä tai sitten vene, niin asiakas voi avata puhelimen siinä ja mennä kotirantaan ja kattoo et miltä se näyttää siinä laiturin nokassa, missä se yleensä varmaan onkin sitten, niin näyttää hienolta, niin kattoo siinä ja tälleen saadaan se visuaalisuus sitten, oot sä sitten Timbuktussa tai sitten tossa Espoossa, niin se on ihan sama.
Miina: Hei, kiitoksia ihan mielettömästi. Me ruvetaan olemaan nyt vähän jakson ehtoopuolella, niin sanotusti, eli ruvetaan tekemään vähän summausta tästä näin. Nyt se mitä mä poimin täältä teidän kummankin puheesta on tää rohkeus siihen alottamiseen ja sitten, että kokeillaan asioita ja myös epäonnistutaan niiden kanssa ketterästi, eli vähän niinkun testaillaan eri tavoilla et minkätyyppiset asiat sille omalle kohderyhmälle vois toimia. Ja sitten sen lisäks, jos puhutaan resursseista, niin… Tai sen ajallisesti vaatimasta ajasta, niin joitain tuhansia, mahdollisesti kymmeniä tuhansia ja muutamia kuukausia, että päästään lähtemään sitten tonne kansainvälisille markkinoille.
Nicolas: Kyllä.
Miina: Nicolas, sulta tulee tosiaan joulukuussa ulos tää ROBINS-tutkimushankkeen artikkeli. Tässä kuulijoille tiedoks, että tää kirja tulee olemaan ilmainen ja sen voi ladata tuolta ROBINS-hankkeen verkkosivuilta, mutta tässä loppupuolella kerro vielä nyt kuulijoille, että minkä takia ihmiste kannattais etsiä tää sun ja näiden kirjoittajakollegoiden, eli Aija Kalanderin ja Tuula [Andersonin? 00:44:49] artikkeli käsiinsä ja tutustua siihen tarkemmin.
Nicolas: Mä sanoisin, et jos tää aihe kiinnostaa, et miten lähteä kansainvälistymään, niin se on yks monesta lähteestä mistä voi rohkaistua ja ehkä poimia jotain menetelmiä tai tapoja. Et siinähän on myös mini-casena lyhyesti kuvattu erityyppisiä yrityksiä, jotka on käyttänyt tätä. Sieltä löytyy niinkun Finnish design shop, sieltä löytyy Framery, mut sieltä löytyy myös… Jos mä sanon Moiko niin ei moni tiedä. Moiko on hyvin pieni, kahden naisen perustama kestävän kehityksen suomalainen vaatebrändi. Tietyllä tavalla pointtina se, et ne on hyvin pieni. Kaksi naista, ne… Se on jo lähtenyt kansainvälistymään monta vuotta sitten. Just tämmöstä ketterää kehitystä, sitä kuvattua prosessia noudattaen.
Miina: Joo, elikkä etsikää se käsiinne. Entäs Tomas, mitä sä haluaisit vielä sanoa, jotain rohkaisun sanoja jos joku tätä aihetta miettii, että miten nyt sitten lähtee alkuun?
Tomas: Ei muuta kun kokeilemaan. Ei se mikään muu auta siinä. Mitä Shopify maksaa halvimmillaan, muutamia kymppejä. Sitten sitä lähtee kokeilemaan ja jos sitten on tosiaan resursseja ja haluaa vähän isommin lähteä, niin sit tietenkin ottaa sitten ammattilaiset heti alusta, mutta siis mun mielestä siinä on tärkeetä miettiä se oma tapa millä sä lähdet tekemään ja tuntea se asiakas, että kuka sun asiakas ja mistä se palvelua ja miten.
Miina: Joo. No, jos joku haluaa teitä nyt tän jakson jälkeen, tai näihin teidän juttuihin palata, niin mistä teidät löytää sosiaalisessa mediassa. Mistä Nicolas sut löytää ja näitä sun mainitsemia asioita?
Nicolas: Mut löytää googlettamalla Nicolas Fogelholm. Sit sieltä löytää eri linkkejä ja voi valita sen kanavan mitä kautta haluaa olla yhteydessä, mutta ehkä niinkun LinkedInistä löytyy varmaan.
Tomas: Joo, meillä näköjään molemmilla on yhtä helpot sukunimet, niin meikäläinen löytyy taas Tomas Nordström -nimellä, mut Madeinfinlandshop.fi ja Kuvitel.com, Mittacarpets.com, niin niistä löytyy meikäläisen tiedot ja tietysti luonnollinen Linkkari. Linkkarissa kanssa löytyy, että sinne vaan verkostoitumaan. Kyllä tossa niinkun paljon yrittää niinkun sisältöjä ja auttaakin noita verkkokauppiaita, että luoda sitä että rohkaistuu, että Suomessakin alettais enemmän tekemään niitä KV-verkkokauppoja, että ei vaan pelkästään tuoda tänne tavaraa ja osteta mistä sattuu, vaan oikeesti lähettäis viemään täältä.
Miina: Hyvä. Ja jos haluatte ROBINS-tutkimushankkeen muihin materiaaleihin tutustua, niin sieltä kannattaa lähteä myös ton LinkedInin kautta katselemaan, tai sitten ROBINS-tutkimushankkeen omilta nettisivuilta ja siellä on myös tarjolla aikasempia ROBINS podcastien jaksoja. Sieltä kautta saatte tiedon myös näistä uusista, tulevista jaksoista ja myös tästä upeast kokoamateoksesta mikä joulukuussa on tulossa. Mun puolestani ruvetaan nyt lopettelemaan tätä mielenkiintosta keskustelua. Kiitoksia kuulijoille ja kiitoksia keskustelijoille.
Nicolas: Kiitos.
Miina: Mun puolestani seuraavaan kertaan.
Tomas: Moikka.
Nicolas: Kiitos. Oli hauska jutella ja hyvinhän tää meni, sun ensimmäinen podcast.
Tomas: Yes.
Miina: Wuhuu! Hyvä. Moikka.
Nicolas: Moi.