Henkilöbrändäys ja sosiaalinen myynti
Mitä henkilöbrändäys tarkoittaa tavallisen yrittäjän tai työntekijän elämässä? Mitä hyötyä siitä voi olla omassa työssä? Miten henkilöbrändäyksessä ja sosiaalisessa myynnissä voi ottaa ensimmäisiä asekeleita?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pureudutaan ROBINS-podcastin henkilöbrändäyksen ja sosiaalisen myynnin jaksossa.
Kuuntele ROBINS-podcastin jakso suosituimmista podcast-palveluista tai alta:
Tutustu myös muihin ROBINS-podcast jaksoihin täältä.
Tekstiversio jaksosta henkilöbrändäys ja sosiaalinen myynti
Miina: Moikka ja tervetuloa tän päivän podcast-jakson pariin. Tänään meillä on teemana sosiaalinen myynti ja henkilöbrändäys meidän Robins-tutkimushankkeen e-kirjan artikkelin hengessä. Mulla on tänään lähetyksessä mukana kaks asiantuntijaa, jotka kertoo teille kuulijoille siitä, että miks tähän aiheeseen kannattais PK-yrityksissä panostaa. Nimeni on Miina Kivelä ja mä toimin Tampereen ammattikorkeakoulun digimarkkinoinnin lehtorina ja tämän podcastin hostina. Päivän aihe on tosiaan lähellä sydäntä, koska mä itsekin olen yksi näistä Robins-tutkimushankkeen e-kirjan artikkelin kirjoittajista, eli me ollaan toisen vieraan, Koivusen Katin, kanssa yhdessä tehty tästä aiheesta artikkelia, eli nyt tänään tämmösessä kaksoisroolissa. Vieraana on tosiaan tänään Koivusen Kati, joka on Oulun yliopistossa tekemässä väitöskirjaa tähän aiheeseen liittyen. Hän on lehtori ja kysytty puhuja. Toisena vieraana on Samuli Salonen, joka on meidän Tampereen ammattikorkeakoulun vanhoja alumneja. Hän on myös henkilöbrändäyksen puolestapuhuja ja podcast host Sales ja Marketing Talk Showssa. Hän on tullut tunnetuks miljoona näyttöä työnhaku -kampanjasta muutamia vuosia sitten. Tervetuloa mukaan.
Kati: Terve, kiitos kutusta. Kiva olla, Miina, sun vieraana.
Samuli: Kiitos paljon. Kiva päästä jutteleen rakkaasta aiheesta.
Miina: Mahtavaa saada teidät mukaan. Mä ajattelin, että alotellaan sillä, kun teillä on molemmilla tosi mielenkiintonen tausta ja ootte tehny monta vuotta töitä tän aiheen parissa, niin lähetään tämmösestä henkilötarinan näkökulmasta liikkeelle. Miten sä, Kati, oot itse päätynyt tähän nykyiseen työhösi henkilöbrändäyksen parissa? Kerro meille vähän siitä lisää.
Kati: Mä oon työskennelly 15 vuotta Lapin ammattikorkeakoulussa lehtorina ja viime aikoina mulla on tullu jotenkin semmonen yhä enemmän tämmönen missioajattelu ajankohtaseks, että haluaisin auttaa koulusta tai korkeakoulusta valmistuvia ja ylipäätään asiantuntijoita laajemminkin, niin ottamaan vähän koppia ja omistajuutta siitä heidän omasta urasta. Itse valmistuin vuosituhannen vaihteessa Lapin yliopistosta. Suomessa jotenkin silloin vielä oli hirveen vahvasti ja ehkä muuallakin maailmassa semmonen eetos, että kun suorittaa loppututkinnon, valmistuu koulusta, hoitaa hommansa kaikin puolin hyvin, niin sitten tavallaan on se työpaikka varma nakki. Mehän kaikki tiedetään, että tää mindset on ohi tällä haavaa. Mutta itsellä siinä vuosituhannen vaihteessa se työllistyminen oli suht helppoa. Olin valmistunu matkailututkimuksen koulutusohjelmasta ja se oli sillon ja on edelleen aika monitieteinen tieteenala, joten siitä sitten, kun tein lopputyötä matkailuyritysten kokemuksista laatujohtamiseen liittyen, niin sain siitä vähän kipinää. Päädyin Lahteen sitten teknillisen korkeakoulun laatujohtamisen yksikköön tutkijaks ja sieltä sitten muutaman vuoden päästä takas Lappiin. Siirryin Alma Medialla kirjottavaks toimittajaks ja sieltä sitten ammattikorkeakouluun ensin kouluttamaan medianomeja journalisteiks ja nykyään sit enempi markkinointia ja johtamista. Siihen asti jotenkin meni tosi smoothisti tää urakehitys ja jutut siinä.
Mut sitten tämmönen käänteentekevä vuosi oli 2014, kun ammattikorkeakouluihin leikkauksia kohdennettiin vähän isommalla kädellä ja itsekin siinä olin mukana yt-neuvotteluissa. Seurasin vierestä, kun oikein hyviä osaavia tyyppejä, mun kollegoja, joutu sitten lähtemään. Heidät sanottiin irti. Jotenkin vaikka mulle itselle kävi siinä paremmin, mut se jätti muhun hirveen syvän ajatuksen siitä, että mun on pakko jatkossa ottaa tarkemmin se oma urapääoma itselle haltuun ja ne omat verkostot ja se, kuinka hyvin mut tunnetaan vaikka sen oman organisaation sisällä, niin tuli mulle hirveen vahvana siinä kohtaa. Ja kun aina sanotaan, että jotenkin siellä kriiseissä ja epämukavuusalueella ihmisessä se kasvu tapahtuu, niin kai sitten itsellekin kävi juuri näin. Vuonna 2014 henkilöbrändäyksestä puhu ihan muutamat tyypit, joku Ville Tolvanen ja Katleena Kortesuo ja niin edelleen. Mua kiinnosti hirveesti tää aihe kuitenkin, että miten uran etenemistarkotuksessa sitä sosiaalista mediaa voi jokainen meistä käyttää. Sitten kun mussa on vähän tämmöstä kokeilukulttuurihenkeä, niin päätin jotenkin alkaa apinoida sitä, mitä muut tekee siellä somessa, tämmöset niinku hyvät tyypit ja asiantuntijabrändit ja aktivoiduin Twitterissä ja alotin oman blogin pitämisen ja luin tästä aiheesta. Jotenkin tää kaikki huseeraus on johtanut siihen, että olin eräässä tilaisuudessa puhumassa, bongasin sieltä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professorin, Saraniemen Sailan ja oikeastaan sen kummempia ajattelematta muutama vuosi sitten, niin nykäsin häntä hihasta ja kysyin, että alkaisko hän ohjaamaan mun väitöskirjaa. Nyt sitten tästä asiantuntijabrändäyksestä on tulossa Suomen mittakaavassa ensimmäinen väitöskirja, tästä aiheesta. Tämmönen pieni tarina tässä on taustalla.
Miina: Huikee juttu. Korkeekouluopettajia ja lehtoreita harvoin pidetään henkilöbrändeinä tai niistä puhutaan ensimmäisinä henkilöbrändeinä, vaikka mun mielestä se on varsin tärkeä osa myös tätä munkin omaa alaa. Kyllähän lehtorin pitää olla oman alansa asiantuntija ja sosiaalisen median kanavat on, esimerkiks LinkedIn, jossa sitä omaa asiantuntijuuttaan on helppo tuoda esiin ja jossa voi sitten jatkaa vaikka niitä luennoilla alkaneita keskusteluita.
Kati: Kyllä, just näin.
Miina: Ensimmäisenä Suomessa väitöskirja tulossa. Mahtava juttu.
Kati: Kiitos, kiitos. Ensi vuonna lukuun.
Miina: Mennäänkö sitten Samuliin? Sä oot ehtiny vaikka mitä elämässäs ja tehny hienoja henkilöbrändäyksen ja sosiaalisen myynnin kampanjoita, niin kerro itsestäsi hieman lisää meille.
Samuli: Ehottomasti. Mä oon alkujaan kokki ja mä tein niitä hommii muutaman vuoden työkseni. Jossain kohtaa mä heräsin siihen, että mä aina siellä keittiössä mietin, että miten tän ravintolan bisnes toimii ja paljonkohan tässä pihvissä on katetta ja muuta. Siitä mä sain ajatuksen, että kaupallinen ala saattaa olla mun juttu. Sillon hain kouluun. Hain sekä kauppakorkeeseen että ammattikorkeeseen ja sit päädyin TAMKiin opiskelee 2013, eli kahdeksan vuotta sitten alottanu siellä. Kaupallinen ala vei mennessään. Henkilöbrändäys varsinaisesti sillon, kun mä alotin koulun, niin en oikeen tienny juuri mitään, olin ehkä kuullu käsitteen. Oikeestaan pikakelauksella siitä koulun alotuksesta, neljä vuotta etiäpäin, niin sillon niin sanotusti alko kiinnostus henkilöbrändäykseen liittyen. Mä olin sillon Osuuspankilla töissä. Mä olin just valmistumassa koulusta, mä olin kirjottamassa opinnäytetyötä. Aiheena oli sillon milleniaalien johtaminen myyntijohtajana. Sillon mä aloin miettii enemmän myös sitä, että mikä paikka toi LinkedIn on ja olin varmaan siinä mielessä aika samanlaisessa tilanteessa, mitä monet ihmiset tänä päivänä on, että siellä kävi välillä kurkkimassa, mitäs muut kirjottaa ja se oli ikään ku CV itelle. Sit mä päätin, että mä alan kirjottaa sinne juttuja paljon. Lähinnä kirjotin omasta työstä ja ajatuksista, lähinnä myyntiin liittyen, asiakaskokemukseen liittyen. Pari kuukautta tein sitä ja aattelin, että ihan hölmö paikka, et ei kukaan tykkää mistään mun kirjotuksista, ei kukaan kommentoi mitään.
Sit yhtenä päivänä mä kirjotin sinne postauksen, mis mä kerroin, että paljon mä olin tienannu rahaa sinä kuukautena ja kysyin ihmisiltä, että mitä mieltä ootte palkka-avoimuudesta ja kertokaa, et mikä oma palkkanne on ja muuta. Se lähti käsistä se postaus. Mä muistan, eka sen oli nähny 5 000 ihmistä ja sit 10 000 ihmistä ja 20 000 ja 50 000 ja 100 000 ja loppujen lopuks siinä oli joku 300 000 näyttökertaa ja paljon kommentteja ja paljon tykkäyksiä. Siin kohtaa mä koukutuin, et ei vitsi tää on oikeesti magee paikka. Sit mä jatkoin sitä hommaa ja sinä keväänä 2018 mä muutin Helsinkiin ja päätin, että nyt vois vaihtaa työpaikkaa ja sillon mä tein LinkedIniin videon, että etin uusia töitä. Se lähti viraaliks ja aloin saamaan viestejä ja puhelin soi ja loppujen lopuks tuli suurin piirtein 50 yhteydenottoo, et me haluttais sut töihin. Sit mä menin 10 paikkaan haastatteluun käymään ja jatkoin muutaman kans keskusteluu ja sit oli ikään ku viis tarjousta loppujen lopuks pöydällä. Sit mä päädyin Trainers Houselle sillon. Sillon mun ajatus oli se, että LinkedIn toimii hyvin työnhakuun. Se on työnhakuun loistava kanava. Trainers Housessa ekaa kertaa pääs oikeesti kunnolla tekeen B2B-myyntiä ja tajus, että vitsi ihmisii on aika vaikee saada puhelimella kiinni. Kaikki toimitusjohtajat, kaikki myyntijohtajat, nehän saa ihan älyttömästi puheluita per päivä. Mä mietin, et pitää olla parempi tapa.
Mä aloin käyttää LinkedInii myynnissä. Mä aloin lähettelee viestejä sinne ihmisille, ehdotteleen tapaamisii ja muuta ja se toimi tosi, tosi hyvin siihen. Oikeestaan siitä lähtien LinkedIn on ollu vahvasti myynnin kanava itelle, se toimii tosi hyvin siihen. Nyt kun tässä on se neljä vuotta puhunu myyntiin liittyvistä asioista, niin kai siinä jonkinlainen henkilöbrandi on rakentunu sen ympärille, saanu paljon seuraajii sitä kautta. Päivittäistä työtä se ehottomasti helpottaa, koska aika usein vaik kun menee myyntitapaamiselle, niin saattaa olla, et hei, sä ootkin tuttu sieltä LinkedInistä, niin sä oot vähä niinku voittanu sen luottamuksen valmiiks. Sit Trainers Houselta siirryin nykyseen rooliin Advance B2B:lle. Ollaan markkinointitoimisto ja tulin ekana myyjänä meille vähän reilu puoltoista vuotta sitten. Nyt noussu meillä myyntijohtajaks ja tiimiä kasvatellaan kovaa vauhtia ja kansainvälistytään. Siinä täytyy sanoo sit taas, että nyt kun on Suomessa kasvattanu LinkedIn-verkoston, niin sit kun lähtee tonne KV-maailmaan myymään, niin se ei autakaan yhtään mitään, se Suomi-verkosto siinä, että saa alottaa leikin nollista, jos haluu siellä tunnettuutta lähtee kasvattaa.
Miina: Ooks sä vaihtanu LinkedInissä sun kieltä? Ainakin sun podcast on englanniks, eikö niin?
Samuli: Mulla on tällä hetkellä hybridimalli. Mä sekä kirjotan suomeks ja englanniks ja omaa podcastii mä teen joka toisen jakson suomeks, joka toisen englanniks. Mut kyl täytyy myöntää, et ois aika iso laiva käännettäväks, että sais sen KV-yleisön huomion sieltä, koska siellä on taas kilpailu täysin eri luokkaa kuin Suomessa.
Miina: Mä haluaisin palata tohon, kun puhuit siitä, että alottelit LinkedInin postauksien tekemistä ja tuntu, että onks siinä mitään järkee ja tää on mun mielestä ihan tosi tärkee aihe, mitä ainakin omille opiskelijoille paljon tuon esiin, että se LinkedIn on vaan alotettava jostain ja sillon, kun rupee tekee niitä postauksia, niin sun ei välttämättä tarvii ensimmäisen postauksen aikana olla jonkun tietyn alan asiantuntija tai väittää olevasi jonkun tietyn alan asiantuntija, että sä voit lähtee sitä sun omaa henkilöbrandia rakentaan vaikka ihmettelemällä ilmiöitä, mitä sä itse opiskelet ja lähtee vaikka siitä, että kysyy mielipiteitä tai jeesiä tai vinkkiä joiltain kokeneemmilta tyypeiltä. Ja siinä tehdessään kasvattaa sitä omaa verkostoa ja ihan niinku opintojen alusta saakka pyytää kontakteiks niitä omia opiskelukavereita ja niille, kenelle tekee opinnäytetyötä tai projektityötä tai muuta tällasta. Siitä se verkosto lähtee kasvaa pienestä alkaen.
Samuli: Pienestä alkaen ja se on oikeesti pitkä tie. Tietyllä tapaa se, että tänään postaat LinkedIniin ekan kerran ja aattelet, että huomenna sä oot henkilöbrandi. Se on vähän sama, ku sä aattelet, että sä meet tänään salille ja teet 10 vatsalihasta ja huomenna pitäis olla sixpack näkyvissä. Tuskin tulee käymään. Vaatii pitkäjänteistä työtä. Mut se, mikä mun mielestä on kyl magee, varsinkin ihmisille, ketkä alottaa alusta, niin se, että kun on nöyrä ja jopa tulee oppimisasenteella, niin sillä saa merkittävästi paremmin ihmisten arvostuksen kuin sillä, että mä tiiän tästä jo kaiken, kuunnelkaa minua, minä julistan, että nyt myynti toimii tällä tavalla versus, että haluaa oppia uutta, jakaa niitä omia ajatuksia. Mä vaikka tänäkin päivänä teen tosi paljon sitä, että kun mä opiskelen jotain jostain, niin mä jaan niitä ajatuksia, mitä mulle heräs siinä, LinkedIniin, et ei niitten tarvii olla varsinaisesti omia keksintöjä, vaan sä voit jakaa muitten juttuja ja peilata sun omaa ajatteluu niitä vasten.
Miina: Näin just, että kaiken, mitä LinkedIniin laittaa, ei tarvii olla täysin valmista, vaan sinne voi myös laittaa tämmösiä, että mitä ajattelin tänään tai millasia ajatuksia on jostain vaikka lukemastaan asiasta heränny.
Samuli: Juuri noin.
Miina: Lähetään seuraavaks tämmöseen henkilöbrändäykseen ja sosiaalisen myynnin hyötyihin. Henkilöbrändäyksen ja sosiaalisen myynnin suhteen on viimesen 10 vuoden aikana eletty tosi isoo murroskautta, mitä myös tosta teidän puheesta tosiaan poimin, et tää somen voima on kasvanu sellaselle tasolle, mistä välttämättä ei osattu ennen edes unelmoidakaan. Eli vaikuttajamarkkinointi on kokenu hirveetä kasvua ja myös tieteellisen tutkimuksen puolella ollaan kiinnitetty huomiota tähän digitaaliseen myyntiin ja digitaaliseen verkostoitumiseen. Sieltä on tullu tälläsiä tutkimustuloksia, että PK-yritykset, jotka kannustaa työntekijöitään verkostoitumaan somekanavissa, niin he pärjää keskimäärin markkinoilla paremmin ja myyjät, jotka hyödyntää sosiaalista myyntiä ja henkilöbrändäystä, niin pärjää omia kollegoitaan paremmin. Löytyy sellasta tutkimustulosta, että sekä kuluttaja että B2B-puolella ostajat haluaa ostopäätöksen yhteydessä hyödyntää vertaisten suosituksia, mitä paljon esimerkiks tuolla somessa jaetaan. Kun katsotaan näitä tutkimuksia, niin silti tuntuu, että henkilöbrändäystä ja sosiaalista myyntiä ei olla monissakaan PK-yrityksissä vielä osattu valjastaa sellaseen käyttöön kuin mitä se ansaitsis tai sellaseen käyttöön, miten siitä vois saada parhaat hyödyt irti. Esimerkiks myynnin johtotason henkilöstötutkimuksien mukaan vain noin puolet näkee nää sosiaalisen media hyödyt siinä myynnin edistämisessä. Mutta, Samuli, mitä sä sanoisit siitä, että miten sun omassa työssä näkyy tää sosiaalisen median tavotteellinen käyttö, henkilöbrändäys, et millasta hyötyä ne tuo sinulle tai sun tiimille tai yritykselle, missä sä työskentelet?
Samuli: Niitä hyötyjä on monella eri tasolla. Mä otan yhen stepin viel taaksepäin henkilöbrandista ja mä katson asiaa brändin näkökulmasta. Se on aihe, mistä on paljon tehty tutkimuksia, vaikka niinku ProfitWell-niminen yritys on tehny tutkimuksen siitä, että miten brandi vaikuttaa asiakaspitoon ja maksuhalukkuuteen. Ja tutkimuksen mukaan, missä tutkittiin tuhansia eri yrityksii, tuhansii eri asiakkuuksii, niin todettiin yksinkertasesti, et jos brandi on hyvä, niin asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän ja asiakkaat pysyy pitempään. Eli tietyllä tapaa henkilöbrandikin loppujen lopuks palaa tohon asiaan. Toi on yks asia, mikä mä huomaan, kun mä teen puhujakeikkoja tai koulutuksia. Ihan vaan sen takia, että mä oon tunnettu, niin mä voin laskuttaa premiuta siitä, eli se palaa maksuhalukkuuteen. Mut sit, jos mä ennen kaikkee mietin omaa pääduunii Advancella sekä myyntijohtajana että myyjänä ja mistä palasista ne hyödyt tulee. Yks äärimmäisen tärkee on luottamus myynnissä. Jos mietitään, minkä takii asiakkaat ostaa loppujen lopuks tai minkä takii ne jättää ostamatta, on mun mielestä se, että uskooko asiakas siihen, että se mitä myyjä sanoo. Et sä saat tähän rahaan, nää on ne tulokset, niin loppujen lopuks se tulee siihen, että uskooko se ostaja, että myyjä puhuu totta. Se, että sulla on henkilöbrandi ja sä oot rakentanu sitä systemaattisesti, se kasvattaa ihmisten luottamusta suhun merkittävästi. Jos mä käytän esimerkkinä tätä meidän keskusteluu tässä, niin mä uskon, että te luotatte enemmän muhun kuin satunnaiseen kulkijaan kadulla. Ihan vaan syystä, että te ootte seurannu mua pidempään, ollaan käyty kanssakäymisissä sosiaalisessa mediassa, niin luottamus on yks tosi tärkee.
Toinen, minkä sen lisäks haluun nostaa esille on myyntiprosessin eri vaiheet ja miten se hyödyntää siellä. Yks konkreettinen esimerkki, että sä yrität vaikka saada asiakastapaamisii sovittua, niin se, et sulla on monta kanavaa käytössä ja jos mä vaikka LinkedInissä laitan jollekin viestin, niin aika usein se ihminen on, et tää onkin se Samuli LinkedInistä, tää on tuttu tyyppi, niin mä saan huomioo helpommin ja todennäkösesti se viesti luetaan. Tai sit jos miettii sitä, että nyt jos mä avaan vaikka Hubspotin ja katon, että paljon mulla on keissejä pipelinessa tällä hetkellä, niin mulla on 11 kappaletta keissejä pipelinessa, niin paitsi, että mä voin käydä tämmöstä one on one -kontaktii niitten ihmisten kanssa, mut jokanen näistä kontakteista on myös mun LinkedIn-verkostossa, mä tuotan sinne sisältöö, niin mä oon jatkuvasti ikään ku top of mindissa siellä. Ne ihmiset ei pääse niin sanotusti unohtaan, että tähän juttuun pitää palata. Toi on toinen, minkä voisin nostaa esille, että tossa se auttaa. Toki noitten lisäks on monia muita asioita, mutta noi on ehkä ne isoimmat, mitkä mä nään omassa arjessa hyödyllisiks.
Miina: Ooks sä, Kati, samaa mieltä, että tuolla tutkimuksen puolella näkyy näitä Samulin mainitsemia juttuja?
Kati: Joo, kyllä on ihan linjassa tutkimustieto näitten Samulin tekemien havaintojen kanssa. Kyllähän se on ihan selkee, me eletään kuitenkin neljättä teollista vallankumousta ja tämmösen vahvan digitaalisen transformaation aikaa, niin jotenkin olishan se ihmeellistä, jos se ei vaikuttaisi nämä tämmöset tosi isot megatrendit myöskin työllistymiseen, meidän työnteon tapoihin ja viestintätapoihin, eli kyllä tää on ihan sieltä myöskin juontavaa. Ite vois ajatella näin, että näitä hyötyjä on kolmella tasolla tai kolmessa kategoriassa. Se, että vaikka myyjä alkaa henkilöbrändäämään itseään, niin varmasti siinä palataan siihen, että sen myyjän täytyy kokea se hyöty henkilökohtaiseksi. Jotenkin ensimmäinen hyöty onkin tämmöset henkilökohtaset sisäiset hyödyt ja jotenkin tossa mun tutkimuksessakin on käyny ilmi, että henkilöbrändäyksellä on tämmösiä siirtovaikutuksia, eli kun me rakennetaan brändiä ja keskustellaan meille tärkeistä asioista ja verkostoidutaan sosiaalisessa mediassa, niin se väistämättä lisää esimerkiksi itsetuntemusta ja refleksiivisyyttä eli sitä, kuinka me itse arvioidaan itseämme. Myöskin semmonen kyky vastaanottaa ja hakea palautetta, niin ne on semmosia, mitä on raportoitu kansainvälisissä tutkimuksissa, ihan tämmösiä henkilökohtaisia hyötyjä. Mun mielestä tässä brändikeskustelussa tulis enemmän painottaa myöskin sitä, että se tosissaan vaikuttaa monella eri tasolla.
Sitten on tietysti tää, mitä Samuli kuvas tossa edellä, eli on tämmösiä ulkoisia henkilökohtaisia vaikutuksia ja siellä on just tää tämmönen verkostojen kasvu, eli sosiaalinen pääoma ja vaikuttavuus, valta, näkyvyys, vaikutusvalta. Tämmösillä sanoilla ja käsitteillä kuvataan näitä ulkosia henkilökohtasia hyötyjä. Usein mainitaan myöskin erilaistuminen, erilaistamisen hyöty, eli kun on niukat resurssit kyseessä, on ne sitten taloudellisia tai mihin liittyviä resursseja, niin sillon on helpompi kilpailla niistä resursseista semmosen, joka nousee sieltä joukosta eikä piiloudu sinne harmaaseen massaan. Konkreettisin näistä varmaan on tää premium, minkä Samuli mainitsi, eli tämmönen henkilökohtanen taloudellinen hyöty: pystyt pyytämään enemmän palkkaa tai palkkiota, jos sulla on ja kun sulla on se henkilöbrandi. Sit vielä sitä kolmatta teemaa, mikä tutkimuksissa nousee, niin on hyödyt sille organisaatiolle, joissa nää henkilöbrandit työskentelee. Siellä ehkä kaikkein tärkeimpänä pidetään tiedonjakamista ja varsinkin hiljaisen tiedon jakamista. Jotenkin, kun me tässä tietotaloudessa nykyään eletään, niin se on yrityksille älyttömän suuri kilpailuetu, että tieto liikkuu yrityksen sisällä. Kun henkilö brandina viestii siellä sosiaalisessa mediassa, niin kyllä se on tutkimuksessa todettu, että se lisää sitä organisaation sisäistä tiedonkulkua. Samuli tossa toikin esille sitten vielä myyjän kannalta niitä konkreettisempia, eli just tätä yhteydenpitoa, luottamuksen rakentamista, hiljaisen tiedon siirtoa ja niin edelleen.
Miina: Siinä on kyllä aika iso kasa hyötyjä ja hienosti summasitkin. Mä ite tänne listasin tätä luottamusta, erottumista, taloudellista puolta, että siitä voi olla myös rahallista hyötyä. Toivottavasti siellä langoilla on porukka kiinnostunu tästä aiheesta. Jos ei ole vielä alottanu tai jos on alottanu, niin haluais panostaa siihen enemmän, niin toivon, että tässä seuraavaks juteltais siitä, et miten tätä henkilöbrändäystä voi lähtee tekeen tai jos on jo alottanu oman henkilöbrandin parissa työskentelyn, niin miten sitä voi kehittää tai parantaa. Mulla itselläni tosiaan kanssa on tähän henkilöbrändäykseen liittyviä kursseja ja puheenvuoroja paljon ollu ja mun mielestä tärkeintä on tosiaan vaan lähtee sitä tekemään. Alkuun et välttämättä tarvii mitään podcast-studioo tai videoeditointisoftaa tai konsulttia, joka kaivaa susta esiin sen, miten sä haluut kiillottaa tätä sun brändiä, vaan et jos sulla on puolikas päivä aikaa miettiä, hahmotella vaikka paperille sitä, et mitkä on ne sun ammatilliset puolet, mitä haluat muille ihmisille itsestäsi viestiä ja mitkä vois olla sulle luontasia keinoja tuoda niitä puolia esiin, et onks se vaikka video vai onks se kuvat vai onks se kirjottaminen vai mikä tapa. Tietysti organisaatiossa, jos halutaan olla mukana tässä henkilöbrändäyksessä, niin sille pitää myös varata aikaa, että se ei oo vaan semmonen juttu, minkä parissa ihmiset puuhastelee, jos ne haluaa. Jos organisaatiossa halutaan niitä hyötyjä, niin siihen pitää myös antaa resurssia. Mitä sä, Kati, haluaisit sanoo tästä, et millä lähteä alkuun yrityksessä tai yksityishenkilön kanssa tässä omassa henkilöbrändäyksessä?
Kati: Tää on semmonen juttu, että kun tätä oon tossa mun väitöstutkimuksessa kartottanu, niin nää on hyvin erilaisia nää lähtökohdat, mistä brandia lähetään rakentaa. Ne tavatkin voi olla hyvin erilaisia. Mun mielestä siellä tärkeimpänä nousee se kuitenkin, että on hyvä tiedostaa se, että kyseessä on arvo- ja persoonavetonen toiminta, mikä tarkottas sitä, että kun on hyvä tyyppi, aito tyyppi, jolla on ne arvot niin sanotusti kohdallaan, niin semmonen tyyppi menestyy siellä sosiaalisessa mediassa. Voisin vaikka tota Samulia vinkata. Mitä oon huomannu varsinkin, kun ollaan tämmösessä urasiirtymävaiheessa, jossa ammattiin opiskeleva siirtyy siihen ammattiin, niin me tarkastellaan vähän turhankin kriittisesti sitä meidän osaamista. Vähän niinku silleen, että ei mulla oo vielä tarpeeks osaamista, että voisin alkaa siitä viestimään ulospäin. Tähän viitattiinkin tässä meidänkin keskustelussa jo aikasemmin, että somessa hienoa on se, että siellä on ihan ok sanoa, että okei, en vielä osaa tätä hommaa, enkä ymmärrä tästä kaikkea, mutta auttakaa mua ymmärtämään tätä. Se on hirvittävän valottavaa se semmonen ja kiinnostavaa se jonkun ihmisen matkan seuraaminen. Se matka, kun se kasvaa ammattilaiseksi. Itse oon näitä paljon somessa onneksi päässy todistamaan. Se oppimismatkan tekeminen näkyväks on tosi kiinnostavaa. Jos jotenkin summais konkreettisia askeleita, mikä myöskin tuli ilmi tässä mun tutkimuksessa, on se, että ne yksityisyyden rajojen pohtiminen heti alkuvaiheessa on tosi tärkeetä. Me monesti jotenkin lähdetään nopeesti ja sillee soitellen sotaan sen homman kans ja sit yhtäkkii me ollaankin tilanteessa, missä jotenkin mulla on ihan ne rajat yksityisen ja julkisen välillä ihan harmaana. On ehkä tärkeintä pohtia se, että mitä kaikkea haluaa sieltä yksityisyydestään antaa. Se henkilöbrandin rakentaminen, en tiedä onko Samulilla tää kokemus, mutta se voi olla tietyllä lailla kuluttavaa ja resursseja vievää, jos ei vähän sitä suunnittele ja pohdi sitä, mikä on se yksityisyyden raja. Onko siellä jotain tiettyjä elämänalueita, mitä ei halua tuoda. Tässä on vähän tämmönen paradoksi, että koska henkilöbrandi on kiinnostava silloin, kun se on aito ja kun se aidosti tuo esille sitä kulissien takaista osaa, mut sit kuitenkin sen henkilöbrandin on pidettävä huoli siitä omasta yksityisyydestään ja tää rajan vetäminen ois mun mielestä iha hyvä lähtökohta ainakin siinä, kun lähtee sitä verkkojalanjälkeä rakentaa.
Miina: Tää on mielenkiintonen ja tätä paljon kursseilla kysytään, että kun mä en halua kertoa itsestäni kaikkea someen ja kenenkään ei tarvitse kertoa someen mitään, mitä ei itse halua kertoa. Eihän monesti vaikka julkisuuden henkilötkään kerro kaikkea elämänsä osa-alueita, vaan he on valinneet ne, että mistä asioista he haluaa puhua ja minkä verran. Sä olet itse vastuussa siitä omasta mediatilastas eikä kukaan pakota sua kertomaan siellä jostain asiasta, mistä sä et halua puhua.
Kati: Henkilöbrändäyksessä on just se jännä, että jos se henkilöbrandi on liian kliininen, eli jos siinä ei ole sitä tarttumapintaa tietyllä lailla sen ammattikuoren ulkopuolella, niin se ei oo kiinnostava. Tää on sillä tavalla jännä, että tässä on pakko vähän avata. En tiiä, Samuli varmaan paremminkin pystyy nyt sitten, kun hän on tätä rajan vetoa varmasti joutunu tekemään. Minkälaista Samuliltakin tähän tulis sitten kokemuksen syvällä rintaäänellä?
Samuli: Ei oo helpoin kysymys, että mihin sen rajan vetää. Se minkä mä oon todennu ja minkä mä täysin allekirjotan on juuri toi, että jopa mitä aidompi, sitä helpompi on tarttua kiinni. Mä ite pyrin siihen, että ei ois eri Samuli somessa ja oikeessa elämässä ja ei esittäis siellä mitään, koska se on pitkän päälle raskasta, jos oot eri versio siellä. Yrittää olla suurin piirtein sama. Ehkä siellä on vähän energisempi tai jos tekee vaik videoita viestinnällisistä syistä, sun pitää videolla olla todennäkösesti energisempi kuin normaalisti, mut muuten yrittää olla sama. Mä veikkaan, et mä teen keskimäärästä, voi sanoo henkilöbrandia, avoimemmin juttuja. Mä tykkään ite puhuu tosi avoimesti asioista. Se toimii itelle. Mut mun mielestä samaan aikaan ei missään nimessä täydy olla sama kaikille ja on hyvä olla joku raja. Rajoja voi muuttaa ja varmaan pitääkin muuttaa riippuen vaikka siitä, kuinka iso brandi ja on miten se vaikuttaa elämään. Sit ehkä jos miettii Katin juttuihin lisää, että mistä liikenteeseen. Mulla on itellä ollu tämmösii ajatuksii, niin yks tärkee on mun mielestä kohdeyleisön tunteminen. Se on hyvä kysymys, mitä ihmisten kannattais miettiä, että ennen ku mä alan systemaattisesti rakentaan mun henkilöbrändii, niin kuka on se kohderyhmä, missä mä haluun olla tunneta. On tosi vaikee olla tunnettu kaikkialla. Siinä mun mielestä hyvä harjotus on miettiä, et kuka se yks ihminen on. Mieti, et millanen se ihminen on, missä se ihminen on, mitä huolenaiheita sillä on, minne se haluu mennä. Jos mä mietin, et mä puhuttelen ite tosi monia eri yleisöjä, mut mä ite vaikka tykkään miettiä, et mun tietyllä tapaa unelmayleisö ja ketä mä ennen kaikkea haluun puhutella, niin se on todennäkösesti just koulusta valmistunu, tehny ehkä vähän myyntityötä, ehkä just alottamassa myyntityötä ja se haluu, et siitä tulee Suomen kovin myyntitykki ja se haluu jonkun inspiraation lähteen, missä se saa paitsi oppeja mut sitä fiilistä, että tonne mä haluan päästä. Toi on se, millä mä yritän puhutella. Samaan aikaan mulla on paljon erilaisii seuraajii, ketkä ei millään tavalla osu tohon profiiliin, mut toi et sulle on selkee, et tämmöselle ihmiselle mä puhun, niin se helpottaa tosi paljon.
Sit toinen ton kohdeyleisön lisäks on mun mielestä se, että valitsee, että mistä haluu olla tunnettu. Koska jos haluut olla tunnettu 10 eri asiasta, niin se on tosi vaikeeta. Mieluummin valitsee, että yks asia ja sit kun sä oot saanu sen haltuun, niin sit sä voit valita toisen asian. Mulla vaik itellä, niin mä alkuun tietyl tapaa tein virheen, että mä olin tunnettu, mut kukaan ei oikeen tienny mistä. Kaikki ketkä on LinkedInistä, niin Samuli LinkedInistä, mut kukaan ei tienny, mitä se tekee. Sit se ikään kuin sieltä siftas siihen, että Samuli osaa LinkedIniin liittyviä asioita. Jos sä tarviit siihen jeesiä, niin kysy Samulilta. Nyt mä oon yrittäny siftata sieltä myyntiin liittyen, että jos tarviit myyntiin liittyen vinkkiä, niin Samuli tietää. Nyt se alkaa olla pikku hiljaa hallussa ja melko hyvin on tunnettu siellä. Nyt oikeestaan seuraava, mihin mä yritän puskee, on markkinointi. Se tulee ehkä työn puolesta, et me ollaan markkinointitoimisto. Nykyään postailen ite siitä aiheesta, mä haastattelen paljon sen aiheen asiantuntijoita. Just tolleen, et pala kerrallaan verrattuna se, et sä otat tosi monta aihetta, et mä haluun olla tästä, tästä, tästä, tästä tunnettu. Mun mielestä noi kaks osaa. Tunne yleisö ja valitse se yks asia ja viimesenä, että jos aiot kokeilla vaan kaks kuukautta, niin älä ees aloita. Sitoutuminen mun mielestä siihen, että nyt kokeillaan puoli vuotta, että mitä siitä tulee. Toi ei oo pikavoitto yksinkertasesti.
Kati: Saako tähän vielä nopeesti heittää. Tässä on just mahtavasti näkyvillä tää, että tämmönen uudelleenbrändäys kerta toisensa jälkeen ja uudistuminen on henkilöbrandille mahdollista. Mikä tarkottaa käytännössä sitä, että opiskelijan tai urasiirtyjän tai kuka ikinä tätäkin podcastia kuuntelee ja pohtii, ammattilainen, asiantuntija, että alkaisko brändäämään itseään, niin siinä ehkä on tärkeä huomata se, että on hyvä valita se joku, mut sitä voi myöhemmin muuttaa. Ei tarvii ajatella, että jos nyt lähtee vaikka myyntikärki edellä, niin etteikö myöhemmin voiskin puhua jostain ihan muusta asiasta siellä. Tää Samulin esimerkki toimii todisteena tälle, että uudelleenbrändääminen on aina mahdollista kerta toisensa jälkeen.
Miina: Tää on myös näkyny tuolla vaikuttajamaailmassa, kun siellä esimerkiks muotivaikuttajana alottaneet, niin heistä on tullut sitten äitivaikuttajia ja sen jälkeen he on esimerkiks perustanut oman yrityksen ja puhunu sitten sen asioista. Eli se on liikkeessä oleva asia ja jos sä nyt sitoudut johonkin teemaan, niin se ei tarkota, et sun pitäis tehä sitä vielä 10 vuoden päästä juuri samanlaisena, vaan henkilöbrandi kuten me ihmisetkin, niin muututaan.
Samuli: Juuri näin ja ehkä se, mitä mä ite tykkään käyttää tossa, et ihmiset saa viel hyvin kiinni, kun on joku framework niin sanotusti taustalla, mut mä tykkään ajatella ite näin, että on asiantuntijabrandi ja on tietyl tapaa henkilöbrandi ja siellä on se ihminen ja se asia. Se ihminen pysyy tietyl tapaa taustalla samana, mutta se asia voi muuttua. Mut samaan aikaan se ei oo helppo muutos. Mä oon tehny tosi paljon töitä sen eteen, et mä pääsen pois siitä, että Samuli on LinkedIn-asiantuntija. Mä edelleen saan joka viikko viestejä siitä, että miten tää asia tehään LinkedInissä. Ja en mä tiedä ees nykyään. Mä kirjottelen sinne, joo, mut mä en oo kaikissa jutuissa ihan kärryillä, et tää on paras tapa tehä teknisesti jotain LinkedInissä. Se on mahdollista, mut se vaatii töitä. Ja siinä kohtaa, ku sä ite aattelet, että nyt mä oon puhunu vaikka myynnistä ihan tosi paljon ja mä oon toistanu tätä samaa asiaa, niin todennäkösesti sä oot ainoo, kuka niin aattelee ja yleisö ei vielä tunne. Siinä kohtaa, kun ite aattelee, et nyt mä puhun liikaa tästä aiheesta, niin saa todennäkösesti puhuu viel pari vuotta ennen ku ihmiset oppii tuntee sen oikeesti.
Miina: Mä aattelin, että seuraavaks voisin summata tästä keskustelusta näitä vinkkejä, että millä pääsee alkuun ja sitten meidän on valitettavasti pakko ruveta lopettelemaan tätä jaksoa. Olis ollu mielenkiintosta jatkaa vielä pidempäänkin. Mä kirjottelin tällasia muistiinpanoja, että aloita jostain, mieti mikä sun kohderyhmä on tai tää sun kohdeyleisö on ja tutustu siihen tarkoin, oo aito siinä sun tekemisessäs ja valitse se näkökulma tai asia, mistä sä haluut puhua ja sitoudu siihen useemmaksi kuukaudeksi, jopa useemmaksi vuodeksi. Tällasilla eväillä pääsee alkuun oman henkilöbrändinsä kanssa. Haluutteko lisätä vielä jotain?
Kati: Itsellä vielä semmonen tuli mieleen tossa, että positiivisuus on jotenkin hirvittävän tärkeetä sosiaalisessa mediassa, missä kuitenkin se kohtaaminen ei tapahu kuitenkaan tällä lailla naamatusten. Siellä voi laittaa sen extrapositiivisen vaihteen päälle ja siltikään se ei vielä tunnu ihan niin imelältä kuin me voitais ehkä näin kasvotusten ajatella. Kiittää, kun joku tykkää, jakaa sun juttuja. Tykätään ja jaetaan muitten juttuja ja niin päin pois. Tää on mun mielestä kans tärkee juttu somessa.
Samuli: Toi on mun mielestä hyvä lisäys. Mä ehkä tohon lisään, että koska tosta voi tulla ihmisille olo, että pahoista asioista ei saa puhua, niin mun mielestä samaan aikaan, vaikka on positiivinen, niin jos sä epäonnistut jossain, jos sä mokaat, niin noi on kaikista herkullisimpii juttuja jakaa somessa. Se kertoo rohkeudesta. Mun vaikka parhaat postaukset, mitkä eniten herättää keskustelua, niin on yleensä, kun joku on menny perseelleen ja mä jaan sen, että nyt ei onnistunu. Mut mun mielestä toi ja positiivisuus ei riitele keskenään missään nimessä, mut lähinnä, et ihmiset vaan ymmärtää, että mitä positiivisuudella tarkotetaan. Se ei sano, että vaikeista asioista ei saisi puhua.
Kati: Just tosi hyvä, kun toit tän Samuli. Täähän on nähtävissä markkinoinnissa meillä tässä hetkessä yleisemminkin, että meitä kiinnostaa aitous ja rosoisuus ja toisaalta virheettömyys ei ole kiinnostavaa, vaan kaikki tekee virheitä ja niitä virheitä voi julkisesti halata, niinku itse pitää niitä voittoina.
Miina: Ja vertaistuki. Ne antaa sitä vertaistukee, koska taas ite mun henkilökohtasessa somessa aina, jos mä puhun jostain vähän vaikeemmasta asiasta, vaikka äitiyteen liittyen tai muuten ja mä julkasen, että nyt on ollu vähän vaikee päivä, kun lapsi on huonolla tuulella tai muuta tällasta, niin sit siihen usein saa kauheen kasan viestejä, että kiitos, kun sä sanoit tästä asiasta ja mä oon miettiny tätä samaa asiaa, mutta mä en oo uskaltanu sanoo tätä ääneen. Mutta nyt meidän on pakko ruveta lopettaan. Mun ja Katin kirjottama artikkeli, sosiaalinen myynti tukee B2B-yrityksen kansainvälistä kasvua, ilmestyy Robins-tutkimushankkeen e-kirjassa vuoden 2021 joulukuun loppupuolella. Me lämpimästi suositellaan etsimään se käsiin ja lukemaan. Siellä on siis näistä käytännönvinkkejä tiivistetty ja tutkimustulosta aiheesta ja ajatuksia siitä, että miten yrityksissä voidaan ottaa tätä systemaattisesti käyttöön ja tuoda sitä työntekijöiden yhdeks myynnin työkaluksi. Mitä muuta haluaisit, Kati, vielä sanoo, miks kaikki lukee tän meidän artikkelin?
Kati: Jos haluaa tehdä omaa työtään helpommin, niin kuin Samuli sanoi, että se helpottaa omaa työtä. Myöskin jos haluaa huolehtia, nurturoida omaa urapääomaansa, niin ilman muuta ottakaa artikkeli lukuun.
Miina: Mitäs sitten haluatte vieraat vielä sanoa tähän loppuun, jos joku haluaa jatkaa teidän kanssa keskustelua sosiaalisessa mediassa, niin Samuli kerro, mistä sut löytää ja mistä sun juttuja voi seurata?
Samuli: Monessakin kanavassa, mutta suosittelen laittaa mun Sales & Marketing Talk Shown kuunteluun. Se löytyy Spotifystä, Apple Podcastista, Youtubesta. Sit ehottomasti, kun tänään ollaan puhuttu henkilöbrändäyksestä, niin kyl mä edelleen oon aktiivisin LinkedInissä, niin sieltä vaan Samuli Salonen etsintään. Sit samulisalonen.fi, niin sielt löytyy myyjille ilmanen varattava opas, että mitä kannattaa myyjien huomioida, kun haluu tehdä myyntii LinkedInin kautta, niin suosittelen lataamaan, jos aihe kiinnostaa enemmän.
Miina: Inbound contenttia niin sanotusti.
Samuli: Juuri näin.
Miina: Mitäs Kati, mistä sut löytää?
Kati: Mun kotisivut löytyy osotteesta katikoivu.com ja siellä on artikkeleja, mitä oon kirjottanu, siellä on muutamia webinaareja, siellä on linkkejä somekanaville. Sitten on opetusmateriaalityyppistä, jos linjoilla on esimerkiks opettajia, jotka haluais opettaa aihetta, niin sieltä löytyy semmosta matskua. Nyt kun Samuli sano ton oppaansa, niin mullakin on siellä ladattava pikaopas henkilöbrändäyksen perusteet saatavilla, eli sieltä latailemaan. LinkedInistä sen verran, että siellä joskus aktiivisemmin, joskus epäaktiivisemmin mukana, mutta ilman muuta verkostoidun mielellään ja myöskin Twitterissä. Vielä yhden vinkin haluaisin heittää, eli semmonen sivusto kuin sometaduuniin.fi, niin sieltä löytyy mun ja Miinakin on ollu siinä mukana, kehittämä, tuottama henkilöbrändäykseen ja työnhakuun liittyvä, kaikille avoin, ilmainen kurssi, minkä voi suorittaa. Eli sometaduuniin.fi.
Miina: Katin kanssa tavattiin tämän hankkeen merkeissä ensimmäistä kertaa ja yhteistyö on sieltä jatkunut hedelmällisenä. Ja jos haluutte meidän Robins-tutkimushankkeen juttuja seurata, niin suunnatkaa LinkedIniin. Sieltä kanssa löydätte tuoreimpia julkasuja ja erilaisia podcast-jaksoja ja artikkeleja ja kaikkea muuta mielenkiintosta. Ei muuta kuin moikkuli kaikille, kiitos kun kuuntelitte. Kiitos Samulille ja Katille, kun olitte mukana.
Kati: Kiitos, että sai tulla.
Miina: Haluaako Samuli sanoa vielä moikat?
Samuli: Kiitos ja moikku.
Miina: Moikkuli moi.