SWOT-yhteenveton työstäminen
SWOT-analyysin yhteenvedossa on huomioitu ryhmiin osallistuneiden henkilöiden, vertaisohjaajien sekä terveydenhoitajien palautteet ja lisäksi analyysissa on hyödynnetty kolmen hanketyöntekijän näkemyksiä kaikkien pilottimuotojen sekä itse mallin käyttämisestä. SWOT-analyysissa on pyritty vastaamaan laajemmin analyysin kysymyksiin ja nostamaan esille keskeisimmät ja erityisesti juuri tälle mallille tyypilliset aiheet. SWOT-analyysi on saatu tuotettua yhtenä kuvana.
Kuva analyysin keskeisistä tuloksista isompana kuvana.
Vahvuudet
Kehitetyn perhevalmennusmallin vahvuuksia on tasa-arvoa ja osallisuutta edistävä toimintatapa sekä maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulmasta luotettavan tiedon saaminen. Tasa-arvoinen toimintatapa näkyy monin tavoin. Yhtäältä maahanmuuttajaperheille tarjotaan samankaltaista ryhmämuotoista perhevalmennusta kuin kantaväestöön kuuluvillekin ja toisaalta vertaisohjaajan myötä myös ohjaajuudessa näkyy tasa-arvoisuus terveydenhoitajan ja maahanmuuttajataustaisen vertaisohjaajan kesken. Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on lisätä maahanmuuttajaperheiden osallisuutta ja se näkyy ryhmätoiminnan pitkäkestoisuudessa sekä virtuaaliperhevalmennuksessa myös sisällön tuottamisessa perhelähtöisesti. Lisäksi ryhmätoiminnan pitkäkestoisuus edistää vertaiskokemusta ja luottamuksen syntymistä.
Hankkeessa tuotettu Perheinfo-aineistoportaali tarjoaa useille kielille käännettyä, helposti saatavilla olevaa ja monipuolista ohjausaineistoa, jota voi hyödyntää monin eri tavoin. Malliin sisäänkirjoitettu vertaisohjaajan ja terveydenhoitajan työparityöskentely on myös mallin kiistaton vahvuus. Sillä on voimaannuttava vaikutus niin terveydenhoitajan työhön kuin vertaisohjaajan elämäänkin ja monikulttuurisen ryhmän näkökulmasta se tuo monin tavoin toivoa pärjäämisestä uudessa maassa ja lisää vertaiskokemusta.
Heikkoudet
Yhtenä kehitetyn perhevalmennustoiminnan heikkoutena ilmeni tulkkaukseen liittyvät haasteet. Tulkkien läsnäolo koettiin osittain toki myös hyvänä asiana, mutta ryhmätilanteissa tulkkaukseen kului kohtuuttomasti aikaa ja erityisesti usean tulkin läsnäolo sekoitti koko ryhmätilannetta. Tulkkauksen koettiin myös olevan este aidolle vuorovaikutukselle ryhmäläisten kesken sekä estävän vertaiskokemusta ja ryhmäytymistä.
Toiminnassa havaittiin myös, että suomalaisten perheiden osallistuminen ryhmiin jäi vähäiseksi. Syitä tähän saattoi olla rekrytoinnin vähäisyys huomion kiinnittyessä maahanmuuttajataustaisten perheiden mukaan saamiseen sekä lähtökohtaisesti suomalaisten kummiperheiden roolin epäselvyys. Pikkulapsiperheiden vertaisryhmissä oli lisäksi hyvin niukalti isiä mukana.
Roolien epäselvyys koettiin heikkoutena. Rooleilla tarkoitetaan kummiperheen roolin lisäksi myös terveydenhoitajan ja vertaisohjaajan keskinäisen roolijaon epäselvyyttä. Myös kohderyhmän määrittelyssä oli epäselvyyttä. Tiedon tarve osoittautui hyvin erilaiseksi eri taustoista tulevien perheiden kohdalla ja näin ollen nousi esiin tarve määritellä ryhmien kohderyhmää vielä tarkemmin.
Myös käytettävissä olevan ajan riittämättömyys oli koettiin haasteena. Ryhmätilanteissa terveydenhoitajan ”luento” vei niin paljon aikaa, että vertaisohjaajan rooli jäi melko vähäiseksi ja keskustelulle ei tuntunut riittävän tarpeeksi aikaa.
Mahdollisuudet
Keskeistä mallin mahdollisuuksissa on, että ryhmätoiminnan toimiessa mallin mukaisesti maahanmuuttajaperheiden osallisuus vahvistuu ja suomen kieli kehittyy. Vertaisryhmät tarjoavat mahdollisuuden turvalliselle keskusteluympäristölle, jossa voi keskustella, harjoitella ja oppia uusia taitoja ja toimintatapoja sujuvan arjen mahdollistamiseksi. Perheinfo-aineistoportaali on hankkeen työntekijöiden tietämyksen mukaan ensimmäinen kansallinen perhevalmennuksen aineistoportaali. Portaaliin on vapaa pääsy kaikilla ammattilaisilla ja asiakkailla.
Itse toimintamalli mahdollistaa vastuun jakamisen eri toimijoiden välillä. Terveydenhoitajan ja vertaisohjaajan lisäksi ryhmiin voi osallistua esimerkiksi kunnan muiden sektoreiden työntekijöitä tai vaikka kolmannen sektorin edustajia. Vertaisohjaajien osallisuus nähdään toiminnassa tärkeänä. Ryhmän ohjaamisen myötä myös heidän osaamisensa kehittyy ja heidän tuoma arvo ryhmätilanteille tunnustetaan. Toisaalta ryhmätoiminta ja yhteistyö vertaisohjaajan kanssa tuo vaihtelua myös terveydenhoitajan työnkuvaan ja lisää osaamista.
Uhat
Perhevalmennusmallin keskeisimmät uhat liittyvät organisointiin. Jotta mallin mukainen toiminta pyörisi, tulisi terveydenhoitajalla ja vertaisohjaajaverkostolla olla toimivaa yhteistyötä. Eri alueilla tulee miettiä, miten vertaisohjaajaverkostoa ylläpidetään, miten uusia vertaisohjaajia päätyy toimintaan mukaan ja miten terveydenhoitaja saa yhteyden ryhmän alettua vertaisohjaajaan. Niin ikään kummiperheverkoston koordinoiminen jää aluekohtaisesti mietittäväksi. Mallin toiminnan kannalta motivoituneiden työntekijöiden löytyminen on ratkaisevaa, sillä uuden toiminnan käyttöönotto vaatii aina paneutumista eikä välttämättä ensimmäinen yritys tuota tulosta.
Mallissa itsessään uhkana voidaan kokea maahanmuuttajanäkökulman hämärtyminen. On tärkeää miettiä, mikä tekee toiminnasta juuri maahanmuuttajille suunnattua toimintaa, vai onko kyse enemmänkin eri kielille käännetystä, mutta kantaväestölle tarkoitetusta toiminnasta. Toisaalta uhkana on maahanmuuttajien eriyttäminen ”erilliseksi ryhmäksi” – erityisesti jos toiminnassa ei ole mukana kummiperheitä. Toiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena on kotouttaminen, mutta jos kyse on vain maahanmuuttajille suunnatusta toiminnasta, niin tämän tavoitteen saavuttaminen saattaa jäädä epävarmaksi. Kohderyhmän määrittelyn lisäksi kohderyhmän tavoittaminen on toiminnan haaste. Tuleekin tarkasti pohtia, keitä maahanmuuttajia toiminnalla oikeasti tavoitetaan ja miten heidät tavoitetaan. Tulevatko ryhmiin muutenkin aktiiviset ja yhteiskuntaan hyvää vauhtia kiinnittymässä olevat maahanmuuttajaperheet vai tavoitetaanko oikeasti myös heitä perheitä, jotka ilman tällaista toimintaa jäisivät ulkopuolisiksi?
Artikkelikuva: pixabay.fi
SWOT-analyysin tuloskuva: Niitty-hanke