Uusi artikkeli pureutuu teknostressitekijöihin opettajien työssä korona-aikana

Stressaantunut nainen nojaa päätään läppäriin, päänsä päällä iso kivi.

Tutkijat Laura Bordi ja Sanna Nuutinen tarkastelivat opettajien kokemia teknostressitekijöitä korona-ajan työssä Tampereen kaupungin peruskoulun opettajilta kerätyn aineiston pohjalta. Opettajien korona-ajan työhön liittyi korostunut riski teknostressin kokemiseen, koska pandemia-aika ja siihen liittynyt etä- ja hybridiopetus lisäsi tietotekniikan roolia opetustyössä merkittävästi.

Teknostressi on työstressin muoto, joka liittyy teknologian käyttöön ja sen vaikutuksiin työssä. Teknostressin ilmenemismuodot ovat hyvin samankaltaisia kuin yleisemminkin työstressissä: ne voivat ilmetä esimerkiksi väsymys- ja ahdistusoireina, aikaansaamattomuutena, kyynistymisenä sekä alentuneena pystyvyyden kokemuksena. Teknostressitekijöillä puolestaan tarkoitetaan teknologian käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä – eli niitä asioita, jotka aiheuttavat teknostressiä.

Peruskoulun opettajien kuvauksissa pandemia-ajan työskentelystä ja siihen liittyvästä kuormituksesta nousi esiin useita teknostressitekijöitä. Opettajien kuvaamat teknostressitekijät jakautuivat viiteen pääteemaan:

  • nopeaan teknologian omaksumiseen
  • teknisiin puutteisiin
  • pedagogisiin haasteisiin
  • vuorovaikutuksen kapenemiseen sekä
  • viestintä- ja tavoitettavuuspaineisiin.

Nopeaan teknologian omaksumiseen liittyi tarve opetella teknologian käyttöä nopealla aikataululla ja usein itsenäisesti työajan ulkopuolella. Oman teknologian käytön opettelun lisäksi opettajat joutuivat huolehtimaan myös oppilaiden tietoteknisestä osaamisesta sekä auttamaan kollegoita ja oppilaiden vanhempia tietoteknisissä ongelmissa. Tekniset puutteet viittaavat puutteellisiin työvälineisiin (esim. ei työnantajan tarjoamaa tietokonetta tai puhelinta) sekä teknisen tuen puutteeseen.

Erilaisia pedagogisia haasteita puolestaan ilmeni, kun opetus jouduttiin siirtämään digitaaliseen ympäristöön. Vuorovaikutuksen kapeneminen ilmeni kokemuksina tietokonevälitteiden vuorovaikutuksen rajallisuudesta opettajan työssä. Lisäksi opettajat kuvasivat viestintä- ja tavoitettavuuspaineita, kuten digitaalisen kommunikaation suurta määrää sekä tarvetta seurata useita kommunikaatiokanavia samanaikaisesti ja olla jatkuvasti tavoitettavissa.

Yleisesti opettajien kuvauksissa korostui kokemus tarpeesta selviytyä yksin teknologian kanssa pandemian aiheuttamassa muutostilanteessa. Myös teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen liittyvät asiat korostuivat ja heijastelivat pääsääntöisesti kokemusta samanaikaisesta kommunikaation määrällisestä lisääntymisestä ja laadullisesta heikkenemisestä.

Tutustu artikkeliin:

Bordi, L. & Nuutinen, S. (2023). Experiences of technostressors during the Covid-19 pandemic among Finnish comprehensive school teachers. Seminar.net – Media, Technology & Lifelong Learning 19(1), e5257. https://journals.oslomet.no/index.php/seminar/article/view/5257/4748

Lisätiedot
Laura Bordi
Tutkija
Johtamisen ja talouden tiedekunta | Kauppatieteet
Tampereen yliopisto
laura.bordi@tuni.fi

Teksti: Laura Bordi
Kuva: Adobe Stock