Tutkimusryhmä on jo kymmenen vuoden ajan tutkinut ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen taustalla olevia aivorakenteita ja mekanismeja sekä sitä, miten aivosairaudet, -vauriot ja eri neuromodulaatiohoidot muuttavat erityisesti aivojen korkeimpia toimintoja. Viime vuosina ryhmä on pyrkinyt kehittämään aivojen tiedonkäsittelyyn, tunnevasteisiin ja sähköiseen toimintaan perustuvia aivoterveyden mittareita Suomen Akatemian rahoittamana.
Tutkimusyksikköä johtaa dosentti Kaisa Hartikainen, joka kutsuttiin mukaan Kestävä aivoterveys -hankkeeseen aivoihin liittyvän asiantuntemuksensa ansiosta.
− Osallistun mielelläni, koska koen, että työuupumusta ja sen aivovaikutuksia ei vielä riittävästi tunneta. Tutkimusyksikölläni ja itselläni on kiinnostusta ja annettavaa juuri tähän aihealueeseen, hän taustoittaa.
Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö toimii monien eri alojen tutkimus- ja oppimisympäristönä
Hartikainen on neurologian erikoislääkäri, joka on tutkinut aivojen toimintaa yli neljännesvuosisadan monitieteellisissä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa ja tutkimusympäristöissä.
Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö on toiminut ainutlaatuisena tutkimus- ja oppimisympäristönä monien eri alojen, kuten psykologian, lääketieteen, tekniikan kognitiotieteen ja neurotieteen, perus- ja jatko-opiskelijoille. Yksikköön on hakeutunut opiskelijoita ja tutkijoita Tampereen yliopiston lisäksi myös muista suomalaisista ja ulkomaisista yliopistoista.
Hankkeessa parhaillaan työskentelevä ja pian lääkäriksi valmistuva Mia Pihlaja on tehnyt pari vuotta aiemmin lääketieteen syventävät opintonsa Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikössä. Hänen opintonsa ovat liittyneet aivoterveyteen, erityisesti eteisvärinän operatiivisen hoidon vaikutuksesta aivojen toiminnanohjaustoimintoihin.
Syventävien opintojen jälkeen Pihlajan tutkimustyö on jatkunut Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikössä ensin Suomen Akatemian rahoittamassa aivoterveyttä ja sen biomarkkereita selvittävässä projektissa, ja nyt STM:n/ESR:n rahoittamassa Kestävä aivoterveys -hankkeessa. Tähtäimessä on väitöskirja kajoamattoman vagushermostimulaation aivovaikutuksista.
Työuupumus on sairaus siinä missä muutkin
Aivojen kuormittuneisuus heijastuu aivojen fysiologiaan ja tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoihin.
− Neurologin kliinisessä työssäni olen törmännyt merkittäviin työkykyä heikentäviin tiedonkäsittelyongelmiin henkilöillä, joilla on työuupumus. Työuupumuksen taustalta voi toki joskus olla myös työikäisen alkava muistisairaus. Mutta, vaikka muistisairautta ei taustalla olisikaan, työuupumus ja masennus voivat myös heikentää tiedonkäsittelytoimintoja, erityisesti tarkkaavuutta ja toiminnanohjaustoimintoja. Työuupuneet jäävät usein väliinputoajiksi, koska työuupumusta ei Suomessa vielä huomioida sairautena, Hartikainen taustoittaa.
Sairaus on psyykkisen tai fyysisen toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa yksilölle tilapäistä tai pysyvää haittaa tai toiminnanvajausta.
− Tästä näkökulmasta työuupumus on sairaus siinä missä mikä tahansa muukin sairaus, jonka on aiheuttanut pitkään jatkunut ylikuormitus tai jokin muu haitallinen ympäristötekijä, toteaa Hartikainen.
− Haitallinen aivokuormitus ei toki välttämättä rajaudu työelämään ja uupumusta voivat aiheuttaa muutkin kuin työhön liittyvät kuormitustekijät.
Lisää tietoa, työkaluja ja tukea työuupumuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn
Aivoissa tapahtuu sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia pitkään jatkuneen liiallisen kuormituksen vuoksi. Nämä muutokset ovat todennäköisesti tärkeässä roolissa myös yksilön uupumusoireissa ja toimintakyvyn laskussa.
− Uskon, että tiedon lisääminen aiheesta ja erityisesti aivovaikutusten huomioiminen psykologisten ilmiöiden rinnalla on keskiössä, jotta tällä hetkellä lähes kansantautina esiintyvän työuupumuksen ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito edistyvät.
Hartikainen painottaa, että työuupumuksen ennaltaehkäisyllä on valtava merkitys yksilön terveyden ja elämänlaadun lisäksi myös työn tehokkuudelle ja kansantaloudelle.
Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikössä tehdään Kestävä aivoterveys -hankkeeseen liittyvää ja hanketta tukevaa tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen avulla havaitaan ja ymmärretään paremmin tiedonkäsittelyn, tunne-elämän ja käyttäytymisen vaikeuksia sekä arvioidaan mahdollisia uusia hoitomuotoja. Tuloksia hyödynnetään aivoterveyttä edistävien työkalujen ja keinojen kehittämisessä.
− Tutkimme erityisesti kajoamattoman neurostimulaation vaikutusta tiedonkäsittelytoimintoihin sekä hyvinvoivilla että työuupuneilla työntekijöillä. Samalla tutkimme työuupumuksen aiheuttamia aivovaikutuksia aivojen sähköistä toimintaa mittaamalla sekä tiedonkäsittelytoimintojen tehokkuutta suunnittelemillani tietokonepohjaisilla testeillä, Hartikainen täsmentää.
Tamperelaista aivotutkimusta
Hartikaisen kokemus käytännön neurologina ja aivotutkijana on hankkeelle arvokas. Moderni työelämä edellyttää hyviä aivojen toiminnanohjaustoimintoja. Toisaalta monet aivosairaudet ja liiallinen aivokuormitus heikentävät toiminnanohjaustoimintojen tehokkuutta.
Hartikainen onkin perehtynyt juuri näihin aivojen tiedonkäsittelytoimintojen hierarkian huipulla oleviin toiminnanohjaustoimintoihin. Hänen tutkimusryhmänsä on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta toiminnanohjaustoimintojen taustalla olevista aivorakenteista kuten talamuksen roolista työmuistissa.
Lisäksi tutkimusryhmä on selvittänyt tunteiden, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vuorovaikutusta ja niiden aivotaustaa. Hartikaisella on sekä tutkimus- että potilastyön pohjalta ymmärrystä siitä, miten eri toiminnanohjaustoiminnot vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn ja toisaalta siitä, millaisia toiminnanohjaustoimintojen haasteita esiintyy erilaisissa aivosairauksissa, -vaurioissa ja kuormitustilanteissa, mukaan lukien tunnekuormitus.
− Toiminnanohjaustoimintoja tarvitaan nykyajan työelämässä enenevässä määrin. Toiminnanohjausongelmat ovat keskiössä työuupumuksessa ja työkyvyn haasteissa.
Hartikaisella on laaja ja monitieteinen pohja ja ymmärrys aivojen toiminnasta aina solutasolta aivojen rakenteeseen ja fysiologiaan, ihmisen mielentoimintoihin ja käyttäytymiseen sekä näiden eri tasojen toiminnan häiriöihin.
Hänelle uutta on kehitysprojektissa toimiminen ja siihen liittyvä näkökulman muutos.
− Toivon, että saamme uutta tietoa työuupumuksen vaikutuksista aivoihin ja että löydämme konkreettisia keinoja, jolla yksilö ja työyhteisö voivat tukea ja ylläpitää optimaalista aivoterveyttä. Uskon, että sekä jo olemassa olevan että uuden tieteellisen tiedon levittäminen on keskeistä myös näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
TAYS Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön verkkosivut
Lisätiedot:
Kaisa Hartikainen
LT, neurologian erikoislääkäri, dosentti
Käyttäytymisneurologian tutkimusryhmän johtaja
TAYS Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö
kaisa.hartikainen@tuni.fi
Kuva: Studio Reetta Muranen Oy
Teksti: Hanna Ylli