Oulussa kehitetään IT-ammattilaisten aivoterveyttä

Valkoisella taustalla Kestävä aivoterveys -hankkeen rollup ja kolme iloista naista.
Vasemmalla Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Satu Pinola, keskellä yliopettaja Kati Päätalo ja oikealla yliopettaja Reetta Saarnio. Kuva: Oamk

Oulu tunnetaan Suomessa IT-kaupunkina, jonne on keskittynyt alan vahvaa osaamista. Kaupungista löytyy iso määrä tietotekniikka-alan ammattilaisia, joiden työssä aivot saattavat kuormittua ja jopa ylikuumentua. Kestävä aivoterveys -hankkeessa osatoteuttajana toimiva Oulun ammattikorkeakoulu vastaa tietotekniikka-alan ammattilaisten aivoterveyden edistämisestä.

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on osatoteuttajana TAMKin koordinoimassa hankkeessa. Oamkin tiimistä löytyy vahvaa tutkimus- ja kehittämisosaamista ja aitoa halua kehittää IT-ammattilaisten aivoterveyttä yhteisyössä mukana olevien yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulu on tehnyt yhteistyötä IT-alan yritysten kanssa jo pitkään.

− Oulussa on runsaasti IT-alan toimijoita ja Oamkin tiimin työelämäkumppanit ovat tämän alan yrityksiä. IT-alan työ on vahvasti ”aivoilla tehtävää” työtä ja näin ollen aivoterveyden kysymyksiin on erityisen tärkeää panostaa juuri tällä toimialalla, kertoo Oamkin yliopettaja, TtT Kati Päätalo.

Oulun tiimiin kuuluvat Päätalon lisäksi myös yliopettaja, TtT Reetta Saarnio ja terveysteknologian insinööri, FM, lehtori Satu Pinola. Tiimi on ollut tiiviisti mukana rakentamassa hankkeen yhteistä tietoperustaa, tulevia kartoituksia ja mittareita.

Hyvinvointiteknologian, mittaamisen ja työkyvyn oululaisosaajat

Oamkin tiimissä on monialaista osaamista, jota voidaan hyödyntää hankkeessa. IT-alan työtehtävät vaativat erityisosaamista ja jatkuvaa tiedon päivittämistä. Työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Levolle ja palautumiselle ei aina jää aikaa, kun työtä tehdään usein ajasta ja paikasta riippumatta.

− Tiimissämme on osaamista hyvinvointiteknologiasta, työn eettisestä kuormituksesta, työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittaamisesta ja johtamisesta sekä työterveyshuollosta työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukijana, Päätalo taustoittaa.

Omien arvojen vaikutus itsensä johtamiseen sekä työnhallintaan ovat keskiössä

Työyhteisöissä pitäisi löytää aikaa pohtia työn tekemisen tarkoitusta, jotta työn sujuvuus säilyy. Työn mielekkyys ja merkitys katoavat, jos tehtävät tehdään liukuhihnamaisesti. Tämä voi lisätä työperäistä stressiä, kuormittavuutta, työuupumusta ja sairauspoissaoloja.

Itsensä johtamisessa on tärkeää tiedostaa omat arvonsa; mitkä asiat motivoivat, ja kuinka paljon. Mitä vahvempi tarve tai motiivi on, sitä enemmän se määrittää käyttäytymistä ja sitä vaikeampaa on toimia toisella tavalla. Mitä paremmin ihminen voi toteuttaa omia motiivejaan, sitä innostuneempi ja luovempi hän on. Stressiä voi tulla siitä, jos jokin tarve ei riittävästi tyydyty.

− Olemme kaikki sertifioituneita motivaatiovalmentajia. Sen myötä pystymme auttamaan työntekijöitä ja tiimejä tunnistamaan omia motivaatiotekijöitään. Tiimillämme on erittäin vahva tutkimus- ja kehittämisosaaminen sekä tieteellisestä tutkimuksesta että hanketoiminnasta.

Hyvinvoivat aivot ylläpitävät työkykyä

Hankkeen tulokset keskittyvät konkretiaan.

− Odotamme, että yritysten työntekijät ja esimiehet saisivat osaamista ja käytännön työkaluja aivoterveyden edistämiseen omassa organisaatiossaan. Osaaminen ja työkalut liittyvät hankkeen teema-alueisiin: kognitiiviseen, affektiiviseen ja informaatioergonomiaan, itsensä johtamiseen ja eettiseen kuormitukseen, Päätalo taustoittaa.

Hän muistuttaa, että yritysten näkökulmasta puhutaan myös euroista, sillä työkykyriskien tunnistaminen ja varhainen tuki työpaikoilla on kustannustehokas ja työntekijän työkyvyn kannalta paras tapa toimia. Hankkeen myötä esihenkilöt saavat osaamista tähän.

IT-yrityksissä on tarvetta aivoterveyden kehittämiselle

Hankkeessa on mukana neljä oululaista IT-alan yritystä ja lähes 70 osallistujaa.

− Yritysten kanssa olemme suunnitteluvaiheessa. Kevään aikana käynnistämme toimenpiteet, jotka painottuvat aluksi itsensä johtamisen teemoihin. Yhdestä yrityksestä ovat mukana kaikki työntekijät, kun taas osassa yrityksistä painopiste on esihenkilöiden kanssa tapahtuvassa kehittämisessä tai yksittäisen tiimin kehittämisessä. Vastaanotto on ollut positiivinen. Yrityksillä on runsaasti odotuksia ja selvä tarve aivoterveyden kehittämiselle.

 

Kuva: Skopix
Teksti: Hanna Ylli