Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) tarttui aivoterveyden edistämiseen alkuvuodesta 2019 vahvasti johdon tuella.
– Tarve nousi hektisestä maailmasta ja liiallisesta aivojen kuormittumisesta, taustoittaa hankkeesta silmin nähden innostunut projektipäällikkö, lehtori Mirva Kolonen hanketta johtavasta Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa julkaiseman työolobarometrin 2019 mukaan digitalisaatio, tietotyö ja päivittäinen kiire kuormittavat työntekijöitä. Barometri osoittaa, että aiempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolella oli haitallista stressiä työssään.
Kolosen aiempi työkokemus isojen yritysten konsulttina ja TAMKissa kertyneet kokemukset ovat vahvistaneet tarvetta kehittää kestävää aivoterveyttä.
– Olen työssäni nähnyt, että aivojen hyvinvointi on pohjana myös tulevaisuuden terveyden edistämiselle. Valmistelimme hankekonsortiota innolla ja suunnittelimme kokonaisuutta yhteistyössä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen rahoituspäätöksen jälkeen otin mielelläni hankkeen vetovastuun.
− Kova työtahti ja muutokset vaativat sopeutumista ja sitä, että jokainen löytää välineitä itsensä johtamiseen ja aivoterveyden edistämiseen. Työtehtävissä vaadittava jatkuva päätöksenteko ja ongelmanratkaisu kuormittavat aivoja myönteisesti tai haastavasti, Kolonen toteaa.
Rahoittaja piti hanketta ajankohtaisena ja tärkeänä
Valtakunnallisessa hankkeessa perehdytään informaatioergonomiaan, kognitiiviseen ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen. Maaliskuussa 2020 alkaneessa kolmivuotisessa (1.3.2020-31.8.2023) hankkeessa tunnistetaan myös eettiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja kehitetään työvälineitä kuormitustekijöiden käsittelemiseksi.
Hanketta hallinnoi Tampereen ammattikorkeakoulu ja hankkeessa ovat mukana Oulun ammattikorkeakoulu, PSHP Tays ja Tampereen yliopisto.
Asiantuntijan aivot kuormittuvat
Työelämän muutokset ja haasteet kuormittavat erityisesti asiantuntijoita, kuten opetus-, hoito- ja IT-alan työntekijöitä. Kohderyhmäksi valikoitui Tampereen kaupungin opettajia, Vetrean hoitajia eri puolilta Suomea sekä oululaisia IT-yrityksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ajankohtaista tutkimus- ja kehityshanketta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto” -ohjelmasta.
Hankevalmistelussa nostettiin aivot ja työhyvinvointi pääosaan työelämässä
Kolonen taustoittaa hankkeen alkuvaiheita.
− Meillä oli onni saada heti innostuneita toimijoita mukaan. Ideoimme hanketta jo keväällä 2018 työterveyshuollon ja eri asiantuntijoiden kanssa. Neuvottelimme Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen emeritusprofessori Pertti Saariluoman kanssa. Hän on osallistunut suunnitteluun ja lupautui mukaan toteuttamiseenkin.
− Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammen ja projektitutkija Laura Bordin kanssa suunnittelimme hanketta ja yhteistyötä aivoterveyden edistämiseksi työhyvinvoinnin ja informaatioteknologian näkökulmasta.
Hankeidea sai kannustavaa palautetta myös Tampereen kaupungin työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalolta. – Hän piti aihetta erittäin ajankohtaisena ja tarpeellisena kaupungin palveluksessa olevien opettajien työn kuormittavuuden ja muutosten takia.
Vahvaa neuro- ja kognitiotieteellistä osaamista
PSHP:n Taysin käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön johtaja, dosentti, neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikaisella on hankkeelle keskeistä neurotieteellistä osaamista ja asiantuntijuutta. Hartikaisen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään sitä, miten aivoterveys sekä aivojen kuormittuneisuus heijastuvat aivojen fysiologiaan, tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoihin.
TAMKin yliopettaja Arja Halkoahon aiempi yhteistyö Kansallinen neurokeskuksen kanssa innosti johtaja, neurokirurgian dosentti Mikael von und zu Fraunbergin mukaan yhteistyökumppaniksi.
− Fraunberg pitää hanketta erittäin tärkeänä ja innovatiivisena, ja on luvannut tarjota asiantuntija-apua koko hankkeen ajaksi, Kolonen kiittää.
Työterveyshuolto ja yhteistyökumppanit lujittavat konsortiota
Tampereen kaupungin työterveyshuollosta vastaava Pirte on yhteistyössä kehittämässä opettajien aivoterveyttä ja työhyvinvointia.
− Ylilääkäri Heli Kivimäki on ollut alusta lähtien suunnittelemassa hanketta. Vastaava psykologi Anne-Maria Kummunmäki on ollut aktiivisesti mukana hankkeen käynnistymisestä alkaen. Hankkeeseen on tuonut asiantuntemustaan myös kuntoutuspäällikkö Birgitta Ojala. Hän johtaa Ruissalon kuntoutusyksikköä, joka on jatkossa hankkeen yhteistyökumppani.
Mehiläinen Oy:n yksikön johtaja Juuso Rajala ja palvelupäällikkö Jaana Saarinen innostuivat jo alkuvaiheessa hankkeen yhteistyökumppaniksi.
Hankkeen uutuusarvoa vahvistaa näkökulma
Hanke tarjoaa konkretiaa kestävän aivoterveyden kehittämiseen. Konsortio tarkastelee työhyvinvointiin vaikuttavaa aivoterveyttä informaatio- ja kognitiivisen ergonomian lisäksi myös affektiivisen ergonomian näkökulmasta.
– Se on uutta. Meitä kiinnostaa se, miten työntekijän arvot ja eettiset käsitykset vaikuttavat työsuoritusten taustalla, ja millaisia seurauksia arvoristiriidoilla on työyhteisöjen toimintaan ja työntekijöiden hyvinvointiin. Oman työn ja toiminnan johtaminen on arvolähtöistä toimintaa.
− Jotta voi johtaa ja hallita omaa työtään, pitää tunnistaa ja ymmärtää omat arvonsa ja tunteensa. Samalla pitää tiedostaa niiden vaikutus omaan käyttäytymiseen ja siihen, miten työpaikalla toimii. Itsensä johtaminen edellyttää sitä, että jokainen ottaa aikaa oman työn suunnittelua ja reflektointia varten. Oppiminen korostuu jokaisen työssä.
Itsensä johtaminen on tulevaisuuden osaamisvaatimus
Itseohjautuvat organisaatiot edellyttävät, että työntekijät tietävät työnsä tavoitteet ja selkeän suunnan. Työntekijältä itseohjautuvuus edellyttää ymmärrystä omista motivaatiotekijöistä ja kykyä toimia ilman ulkoista kontrollia.
Kolosen mukaan tarve itsensä johtamiselle kasvaa ja se on tulevaisuuden työelämän keskeinen osaamisvaatimus. Työn murroksen vuoksi työelämässä vaaditaan tavoitteellisuutta, itseohjautuvuutta ja muutoskyvykkyyttä. Erityisesti korona-ajan etätyössä itsensä johtamisen taidot korostuvat.
Aivoterveys vaatii yrityksiltäkin asennetta ajatella kestävästi ja pitkäjänteisesti.
− Kun työntekijän terveyttä edistetään, samalla vaikutetaan positiivisesti hänen mahdollisuuksiinsa ja edellytyksiinsä huolehtia omasta ja työyhteisönsä terveydestä. Näin voimme työyhteisössä vaikuttaa suoraan sairauksien syihin ja hillitsemme myös kustannuksia.
Hyvässä vauhdissa koronatilanteesta huolimatta
Kolonen kehuu projektiryhmää. − Hanke käynnistyi maaliskuussa 2020. Käytännön suunnittelu on koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa onnistunut etänäkin, hän kiittää.
− Projektikoordinaattoriksi saimme proviisori Kirsi Toljamon, jonka laaja-alainen osaaminen korostuu isossa hankkeessa. Saimme vahvaa osaamista aineistonhallintaan ja määrällisten tutkimusmenetelmien soveltamiseen yliopettaja Sari Räisäsen tultua hankkeeseen mukaan. Oulun ammattikorkeakoulun Kati Päätalon ja hänen tiiminsä kanssa olemme rakentaneet yhteistä tietoperustaa, tulevia kartoituksia ja mittareita, Kolonen summaa.
Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari on toiminut aktiivisena yhteyshenkilönä ja saanut 73 opettajaa mukaan hankkeeseen.
Vetrean kehittämispäällikkö Jori Reijula innosti Vetrean hoitohenkilökunnan mukaan. – Jo 60 hoitajaa on ilmoittautunut tutkimukseemme. Vetreaa kiinnostaa tässä erityisesti henkilöstön työhyvinvointi ja sen kehittäminen, Kolonen taustoittaa.
Oululaisista IT- ja pelialan yrityksistä hankkeessa on mukana yhteensä lähes 90 osallistujaa.
Erilaiset painotukset rikastuttavat ja täydentävät hankekonsortiota
Kolonen on erittäin tyytyväinen hankekonsortioon. − Täydennämme toisiamme monialaisella ja monitieteisellä osaamisella sekä erilaisilla alueellisilla haasteilla ja painotuksilla. Saamme varmasti aikaan innovatiivisia ratkaisuja ajankohtaisiin teemoihin, kuten työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja tuottavuuden edistämiseen osallistavan johtamisen keinoin, hän painottaa.
Hankkeen toteutusta ohjaavat yhteiset tavoitteet, mutta alueelliset tarpeet ja osatoteuttajien erilaiset painotukset pilotointiorganisaatioissa rikastuttavat konsortiota. Kaikista mukana olevista korkeakouluista löytyy vankkaa koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämisosaamista niin sote-alalta, digitalisaatiosta, johtamisesta, työhyvinvoinnista kuin osallistavista menetelmistäkin.
TAMK on valinnut osatoteuttajat osaamisvahvuuksien mukaan
− Oulun ammattikorkeakoululla on vahvaa osaamista työhyvinvointiin, eettisiin kysymyksiin sekä IT-alan osaamista ja pitkäaikaista yhteistyötä it-alan yritysten kanssa. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnalla on puolestaan uudenlaista osaamista työhyvinvoinnin strategisesta johtamisesta sekä informaatioergonomiasta. PSHP Taysin käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö tuo vahvan neurotieteen osaamisen hankkeeseen.
Konsortiolla on laajat valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot, joita hyödynnetään tulosten ja vaikutusten levittämisessä sekä kokeiluvaiheen jälkeisessä toteutuksessa.
− Osatoteuttajat tuovat monialaiseen hankkeeseemme oman kokemuksensa ja osaamisensa sekä runsaat sote-alan verkostonsa. Yhdessä kohti kestävää aivoterveyttä, Kolonen kiteyttää.
Lisätiedot:
Mirva Kolonen
Projektipäällikkö, lehtori
Terveys
Tampereen ammattikorkeakoulu
mirva.kolonen@tuni.fi, 050 4057 806
Kuva: Studio Reetta Muranen Oy
Teksti: Hanna Ylli, Mirva Kolonen ja Kirsi Toljamo