Työhyvinvoinnin johtamisen haasteet pandemia-aikana liittyivät työn organisointiin, resursointiin, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin, yhteisöllisyyden ylläpitämiseen sekä työntekijöiden yksilölliseen tukemiseen.
Työn organisoinnin haasteet näkyivät erityisesti pandemiaan liittyvänä epävarmuutena työssä, kuten muuttuvina ohjeistuksina ja jatkuvina muutoksina. Muutokset ja poikkeusjärjestelyt lisäsivät myös opettajien työmäärää. Nopea siirtyminen etäopetukseen keväällä 2020 oli johtanut myös resursoinnin pulmiin. Esimerkiksi etäopetuksessa tarvittavia työvälineitä, kuten tietokoneita ja puhelimia, ei ollut saatavilla kaikille opettajille ja oppilaille. Korona-aika vaikutti kasvattaneen entisestään myös tukitoimien, kuten sosiaalityöntekijän, kuraattorin ja erityisopettajan tarvetta, mutta tarvittavaa tukea saattoi olla vaikea saada.
Opettajien kuvauksissa nousi esiin myös kokemuksia työn autonomian kapenemisesta pandemia-aikana. Valtakunnalliset ja alueelliset terveysturvallisuuslinjaukset rajoittivat luonnollisesti opetuksen toteutustapoja, mutta kuvauksissa ilmeni myös yleisempää johtamisen vuorovaikutuksellisuuden vähentymistä ja niin sanotun ylhäältä johtamisen lisääntymistä poikkeustilanteen seurauksena.
Yhteisöllisyyden osalta korostuivat vaikeudet kokemusten jakamiseen ja vapaamuotoiseen keskusteluun työyhteisössä. Tähän vaikutti etäopetusjakson lisäksi muun muassa porrastetut ryhmät ja kontaktien välttely, mitkä vähensivät mahdollisuuksia spontaaniin vuorovaikutukseen työpaikalla. Opettajat kaipasivat myös yksilöllistä tukea korona-ajan työskentelyyn, esimerkiksi kuulumisten kysymistä ja kannustamista esihenkilön toimesta. Lisäksi ilmeni tarvetta myös muodollisemmalle jaksamisen ja työkyvyn tuelle, kuten työterveyshuollon palveluille, joiden saatavuudessa saattoi esiintyä ongelmia pandemia-aikana.
Tulosten perusteella työhyvinvoinnin johtamiseen on tärkeää panostaa laajasti niin organisaatio-, työyhteisö- kuin yksilötasoilla. Yllättävät muutos- ja kuormitustilanteet usein myös korostavat jo olemassa olevia haasteita. Organisaatioiden onkin tärkeää kehittää mukautuvia toimintatapoja ja käytäntöjä henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi myös yllättävissä tilanteissa. Henkilöstön hyvinvoinnin johtaminen edistää myös organisaation muutoskyvykkyyttä ja resilienssiä yllättävissä muutos- ja kriisitilanteissa.
Tutustu tarkemmin Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä pidettyyn esitykseen (pdf-aineisto ei ole kaikilta osin saavutettava, linkki ohjautuu research.tuni.fi-sivulle): Työhyvinvoinnin johtamisen haasteet opetusalalla korona-aikana – peruskoulun opettajien kokemuksia pandemia-ajan työskentelystä
Teksti ja lisätiedot:
Laura Bordi
Tutkija
Tampereen yliopisto
Johtamisen ja talouden tiedekunta | Kauppatieteet
laura.bordi@tuni.fi
Kuva: Shutterstock