Voidaan varmastikin väittää, että ihmisaivot ovat jokaisen työpaikan tärkein työväline. Liian usein vastuu aivojen hyvinvoinnista sekä työn muokkaamisesta ja hallitsemisesta siten, että kognitiivinen kuormitus ei muodostu haitalliseksi, jää kuitenkin yksittäiselle työntekijälle. Työnantajalla on työturvallisuuslainsäädännön perusteella velvollisuus edistää työntekijöiden terveyttä ja torjua siihen kohdistuvia riskejä ja uhkia. ”Tietotulvaa, jatkuvia keskeytyksiä, takkuilevia ohjelmistoja ja vapaa-ajallekin tunkeutuvaa sähköistä viestintää ei aina tunnisteta työn riskitekijäksi, ja toisaalta keinoja parantaa kognitiivista ergonomiaa ei tunneta työpaikoilla vielä kovin hyvin,” toteaa tutkija ja työsuojeluvaltuutettu Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopistosta. Kognitiivisen hyvinvoinnin ongelmat voivat näkyä esim. sairauspoissaoloissa, vaihtuvuudessa ja tuottavuudessa. Kaikkein voimakkaimmin ne vaikuttavat uuden oppimiseen, innovointiin ja kehittämiseen.
Aivojen hyvinvointi kannattaakin ottaa osaksi niin työpaikan yleistä tavoitteenasetantaa, työsuojelutoimintaa kuin henkilöstön ja osaamisen kehittämistäkin. Yhdessä henkilöstön kanssa olisi hyvä pohtia, mikä juuri meidän työssämme kuormittaa ja toisaalta, millaisia voimavaroja ja mahdollisuuksia se sisältää.
”Yhtenä keskeisimmistä tekijöistä nostaisin esille työkulttuurin. Hyvätkään käytännöt ja prosessit eivät auta, jos työpaikan kulttuuri suosii aivohyvinvointia kuormittavaa tapaa tehdä työtä, kuten jatkuvasti ylipitkäksi venyviä työpäiviä, 24/7 tavoitettavuutta tai työn ja vaatimusten rajattomuutta,” Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnassa tutkijana toimiva Riitta-Liisa Larjovuori toteaa.
Hän kertoi aiheesta Aivohyvinvointi työssä -webinaarissa.
Katso kohdasta 32.31−45.24 Miten organisaatio voi edistää henkilöstön aivohyvinvointia?
Toista video YouTubessa (aukeaa uuteen välilehteen)
