Antoiko työkaveri palautetta piikikkääseen sävyyn? Tulitko ohitetuksi palaverissa? Kohteliko esihenkilö tiimiläisiä epäreilusti? Kalvavatko yt-neuvottelut tai jatkuvat muutokset mieltä?
Vai humahtiko päähän innostus, kun työkaveri osasi sanoa kannustavat sanat ja avitti tällä tavoin työtehtävän etenemistä? Tai huomasiko pomo hankalan tilanteesi ja ymmärsi auttaa juuri oikealla hetkellä?
Kaikissa yllä kuvatuissa tilanteissa on tunteet pelissä. Tunteilla on väliä työnteossa ja työpaikoilla.
Negatiivisia tunteita herättävät asiat, kuten erilaiset uhat, vaativat aivojen tiedonkäsittelyresursseja ja saattavat siksi heikentää esimerkiksi lähtökohtia luovuudelle. Aivojen kapasiteettia kuluu keskittyneen työnteon sijaan sen pohtimiseen, miksi työkaveri sanoi ikävästi ja miksi nyt tuntuu pahalta.
– Tunneinformaation, vaikkapa työkaverin arvostelevan katseen, tiedostamatonkin käsittely kuluttaa aivojen voimavaroja, kertoo neurologian erikoislääkäri ja TAYS:n Käyttäytymisneurologian tutkimusryhmän johtaja Kaisa Hartikainen.
Ja sitten hyvät uutiset. Positiiviset tunteet ovat arvokasta työnteon käyttövoimaa – energiaa, joka vaikuttaa työsuoritukseen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.
– Tunne on energiaa. Tunteet ovat ratkaisevassa roolissa motivaation näkökulmasta. Ne saavat meidät toimimaan, sanoo Kestävä aivoterveys -hankkeen projektipäällikkö Mirva Kolonen Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Lue koko haastattelu YTY-lehden verkkosivuilta: Tunne epäoikeudenmukaisuudesta on työpaikalla erityisen vaarallinen.
Juttu on julkaistu 4.2.2022.
Teksti: Iida Ylinen
Kuva: Jani Laukkanen