Millaiset tilanteet aiheuttivat eettistä kuormittuneisuutta?
Eettinen kuormitus tarkoittaa eettisesti haastavista tilanteista johtuvaa stressiä. Siihen liittyy kaksi osatekijää: ensinnäkin se, kuinka usein eettisesti haastavia tilanteita kohtaamme ja toiseksi se miten voimakasta stressiä koemme näissä tilanteissa.
Kyselyn tulokset osoittivat, että opettajilla eettistä kuormitusta aiheuttivat kokemukset siitä, ettei ehdi kohtelemaan työn kohteena olevia henkilöitä niin hyvin kuin haluaisi. Kolmannes kyselyyn vastanneista opettajista myös koki tästä huonoa omatuntoa vähintään melko paljon. Toiseksi eniten eettisesti kuormittavuus liittyi työn ristiriitaisiin vaatimuksiin tai mahdollisuuksiin tehdä työtä hyvälle työlleen asettamien vaatimusten mukaisesti.
Yksinjäämisen kokemukset erityisen haitallisia eettiselle kuormitukselle
Miten eettistä kuormittuneisuutta työyhteisöissä sitten voitaisiin ehkäistä? Lähdimme tarkastelemaan tutkimuksessamme erityisesti sitä, millaiset työpaikan käytännöt voisivat olla merkityksellisiä. Toiseksi halusimme tarkastella sitä, voiko työhön liittyvä yksinäisyyden tunne pahentaa eettisen kuormituksen kokemusta.
Tulokset osoittivat, että eettisen kuormitukselle haitallisinta olivat yksinjäämisen kokemukset. Työpaikan käytännöistä koulun tuki eli työn organisointi työmäärän huomioivalla tavalla ja tarvittaessa tuen saaminen opetuksen toteuttamiseen puolestaan ehkäisi eettisen kuormituksen syntymistä.
Affektiivinen ergonomia eettisen kuormituksen vähentäjänä
Tulokset osoittavat, että huomiota tulee suunnata affektiivisen ergonomian kehittämiseen, ja että tämä saattaa olla erityisen tärkeää työpaikan yllättävissä ja ennakoimattomissa muutostilanteissa. Affektiivisessa ergonomiassa keskeistä on tunteiden vaikutuksen ja eettisen kuormituksen tunnistaminen ja vähentäminen aivojen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
On mahdollista, että kommunikaatioteknologian välineet ovat luonteva keino työhön liittyvän informaation viestimiseen, mutta tuen saaminen eettisesti haastavien työn tekemisen tilanteiden käsittelyyn voi vaatia luottamusta, joka ei synny teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa niin helposti. Paikoin hektisessä työn arjessa aivomme tarvitsevat aikaa ja tilaa toisten kohtaamiselle ja kuuntelulle.
Lisätiedot:
Sanna Nuutinen
Tutkija
Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Tampereen yliopisto
sanna.nuutinen@tuni.fi
Teksti: Sanna Nuutinen
Kuva: Shutterstock