Virtuaaliperhevalmennus koostuu omatoimisesta virtuaaliperhevalmennusvideoiden katsomisesta sekä 2-3 ryhmätapaamisesta. Ryhmätapaamiset voivat tapahtua kasvokkain tai etänä erilaisten sovellusten avulla (esim. Teams tai Zoom). Perhevalmennusvideoita on kuusi ja ne käsittelevät synnytystä (osa 1 ja osa 2), synnytyksestä toipumista, vauvan perushoitoa, imetystä ja vanhemmuutta ja parisuhdetta. Videot sisältävät havainnollistavaa ohjausaineistoa (power point -esitys) suomeksi ja kaikki videot on puhuttu suomen lisäksi englanniksi, arabiaksi ja persiaksi. Perhevalmennusvideot sopivat myös lukutaidottomille maahanmuuttajille ja niitä voi kuunnella myös ilman kuvitusta.
Osallistujien rekrytointi virtuaaliperhevalmennuspilottiin tapahtui heinäkuussa neuvoloiden kautta. Ryhmiin oli mahdollista ilmoittautua myös hankkeen Facebook-sivujen kautta. Ryhmätapaamiset toteutuivat Teamsin kautta tiistaina 4.8. ja 11.8.20 klo 17-18.30. Ryhmätapaamisia ohjasi terveydenhoitaja ja maahanmuuttajataustainen vertaisohjaaja. Tapaamisten asiointikieli oli englanti, mutta vertaisohjaajan äidinkieli oli persia ja hänen kielitaitoaan oli ryhmäläisten mahdollista hyödyntää.
Ensimmäisellä kerralla teemoina oli synnytys ja synnytyksestä toipuminen. Keskusteluun osallistui 13 lasta odottavaa vanhempaa. Toisella ryhmätapaamisella teemoina olivat vauvan hoito, imetys ja vanhemmuus. Tähän keskusteluun osallistui 12 lasta odottavaa vanhempaa. Useista perheistä keskusteluun osallistuivat molemmat vanhemmat, mutta joistain perheistä osallistui äiti yksin. Osallistujia oli Suomen lisäksi seitsemästä eri maasta.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla ryhmässä noussut keskustelu oli niukkaa ohjaajien keskustelunavauksista huolimatta. Tapaamisessa korostuikin synnytykseen liittyvän informaation jakaminen. Toisella kerralla keskustelu oli huomattavasti vilkkaampaa ja osallistujat olivat selkeästi pohtineet ennen tapaamista niitä asioita, joista kaipasivat vielä lisää tietoa. Sekä ohjaajille että osallistujille järjestämistapa oli uusi, mikä osaltaan selittää ensimmäisen tapaamiskerran varovaista ja kokeilevaa ilmapiiriä. Toisella kerralla osallistujillekin oli todennäköisesti selkeämpää, mikä ryhmätapaamisen tavoitteena oli. Lisäksi ryhmä oli jo edelliseltä viikolta tuttu.
Osallistujilta kysyttiin palautetta virtuaaliperhevalmennuksesta. Ryhmäläiset kokivat järjestämistavan mielekkäänä ja ryhmän turvallisena. Vaikka osallistujat kokivat saaneensa ryhmässä vertaistukea, he olisivat silti mieluummin tai esimerkiksi ryhmätapaamisten jälkeen halunneet tavata muita ryhmäläisiä kasvokkain. Osa ryhmäläisistä jäi kaipaamaan myös käytännön harjoittelua, esimerkiksi imetysasentoihin ja vauvan kantamiseen liittyen. Videoiden sisällöt koettiin mielekkäänä, mutta osa osallistujista toivoi videoiden olevan lyhyempiä ja pienempiin osiin pilkottuja. Ryhmäläisten mielestä vertaisohjaajan läsnäolo oli merkityksellistä. Vertaisohjaaja toi keskusteluun sellaista sisältöä, mitä ei olisi voinut videoista saada.
Virtuaaliperhevalmennuksen pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella toiminta vaikuttaa lupaavalle. Perhevalmennusvideoita voidaan hyödyntää monin tavoin. Pienemmissä kunnissa maahanmuuttajataustaista asiakasta voi ohjata katsomaan videoita itsenäisesti ja terveydenhoitaja voi vastaanotolla palata asiakkaan toivomiin aiheisiin. Suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa maahanmuuttajien perhevalmennuksen olisi hyvä sisältää ryhmämuotoisia tapaamisia, jotka olisivat enemmän keskustelevia ja asiakkaiden tarpeista lähteviä. Vaikka videot sisältävät lyhyitä osuuksia vertaisohjaajien omista kokemuksista, vertaisohjaajan rooli korostuu ryhmätapaamisissa.
Pääset tutustumaan virtuaaliperhevalmennusvideoihin aineistoportaalissa sites.tuni.fi/perheinfo.