Viimeisellä työpajakerralla keskusteltiin seksuaalisuudesta ja ympärileikkauksesta

Viimeinen työpajatyöskentelyilta toteutettiin 5.9.2019 TAMKissa. Silloin keskusteltiin seksuaalisuudesta ja ympärileikkauksesta. Keskusteluun johdatti Susanna Lepola Metropolian ammattikorkeakoulusta ja Kati Illahe Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Keskusteluun osallistui kuusi maahanmuuttajanaista ja seitsemän kantasuomalaista ja se toteutettiin kahdessa pienryhmässä.

Seksuaalisuudesta keskusteleminen koettiin tärkeäksi
Kati Illahe MLL:lta piti alustuksen naisten silpomiseen liittyen.

Seksuaalisuuden ja siihen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen koettiin tärkeänä, vaikka se tiedostettiin vaikeaksi. Tärkeäksi koettiin, että ammattilainen ja asiakas saavat luotua luottamuksellisen suhteen. Koettiin, että ammattilaiset eivät aina tohdi puhua ja kysyä suoraan asioista. Myös tulkin läsnäolo hankaloittaa keskustelua vieraassa maassa. Myös tietämättömyys ja ennakkoluulot haittaavat maahanmuuttajien mukaan kanssakäymistä. Ohjausmateriaalin tueksi toivottiin kuvia.

Seksuaalikasvatuksen toivottiin alkavan jo koulussa. Seksuaaliterveydestä puhuttaessa olisi tärkeää puhua terveydestä ja välttää sanan seksi sanomista. Ammatti-ihmisten olisi tärkeää kertoa maahanmuuttajille seksuaalioikeuksista. Myös seksuaalisuuden portaiden kulttuurinen näkökulma nousi keskusteluun.

Sukupuolierot tulivat keskustelussa ilmi. Useissa kulttuureissa äidit puhuvat seksuaalisuudesta tyttäriensä kanssa. Kuitenkin ammattilaisilta tarvitaan erikseen miehille ja naisille keskustelumahdollisuuksia, sillä miehet vievät asioita eteenpäin.

Maahanmuuttajat kertoivat kotimaansa seksuaalisuuteen liittyvistä tavoista ja ne vaihtelivat paljon. Moni koki, että ympäristö vaikuttaa edelleen paljon. Maaseudulla on enemmän tietämättömyyttä kuin kaupungeissa. Joissain maissa aviomies saattaa estää kanssakäymisen muiden maiden naisten kanssa, jotta vaimo ei opi moderneja tapoja. Maahanmuuttajat myös kertoivat siitä, että ennen avioliittoa heillä ei ollut tietoa, mitä avioliitto seksuaalisuuden näkökulmasta tarkoittaa.

Ehkäisyyn suhtauduttiin eri maissa eri tavalla. Monessa maassa ehkäisytabletteja saa apteekista ilman reseptiä ja ne ovat todella halpoja. Joissain maissa taas mies hankkii helposti uuden vaimon, jos oma vaimo ei synnytä lapsia joka vuosi.

Susanna Lepola kertoi monikulttuurisen perhevalmennuksen erityispiirteistä.
Näkemykset sekä tyttöjen että poikien ympärileikkauksesta vaihtelivat

Ympärileikkauksesta keskusteltiin myös aktiivisesti. Moni koki, että naisten ympärileikkaus eli silpominen on jo omassa kulttuurissa väistyvä perinne eikä monikaan kertonut tuntevansa sellaisia henkilöitä, jotka sitä vielä toteuttavat. Tyttöjen ympärileikkaukseen ei koeta olevan mitään velvoittavaa sääntöä.

Moni maahanmuuttaja koki, että kaikille pojille tehdään ympärileikkaus eikä sitä kyseenalaisteta. Ympärileikkauksen koetaan kuuluvan vahvasti kulttuuriin, vaikka sen uskonnollisesta perustelusta olisikin vaihtelevia näkemyksiä.

Poikien ympärileikkaus on Suomessa erilainen kuin kotimaassa. Kotimaassa poikien ympärileikkaus tehdään heti syntymän jälkeen seitsemän vuorokauden sisällä. Jos sitä ei tuona aikana tehdä, se tehdään 3-5 -vuotiaana. Maahanmuuttajat kokivat, että omassa maassa toimenpiteeseen meno oli helppoa eikä sitä usein edes pohdittu, miksi se tehdään. Suomessa asuessa maahanmuuttajat toivoivat, että suomalainen lääkäri tekisi leikkauksen. Kuitenkin ympärileikkausprosessi koettiin haastavaksi.

Keskustelussa kävi ilmi, että moni maahanmuuttaja koki ympärileikkauksen vähentävän siittimen tulehdusriskiä ja mielikuva oli, että ilman ympärileikkausta poika saa säännöllisesti infektioita. Tarvitaankin selkeää ohjeistusta poikien intiimihygieniasta. Lisäksi toivottiin tietoa ja tutkimusta poikien turvallisesta ympärileikkauksesta ja ympärileikkauksen tarpeesta.