Palveluja aivoille: Aivoterveydestä on tullut työhyvinvoinnin megatrendi, kirjoittaa Ekonomi-lehti

Värikkäät nais- ja miespiirroshahmot taustalla kännykkäkuvat.
Kuva: Ekonomi-lehti/iStock

Aivoterveydestä on tullut työhyvinvoinnin megatrendi. Eikä syyttä, koska aivotyön kuormittavuus aiheuttaa yhä lisääntyvää oireilua. Ajatustyöläisten henkisen hyvinvoinnin tueksi on viime vuosina kehitetty uusia palveluja perinteisen työterveyshuollon rinnalle. Ekonomi-lehden artikkelissa on haastateltu mm. Kestävä aivoterveys -hankkeen Mirva Kolosta ja Kirsi Toljamoa.

Jos työntekijät eivät voi hyvin, organisaation mahdollisuudet menestyä ovat heikot. Sama pätee myös toisin päin: kuormituksen vähentäminen parantaa hyvinvointia ja sen kautta tuloksia. Aivotyöläisten työoloja edistetään Tampereen ammattikorkeakoulun vetämässä Kestävä aivoterveys -hankkeessa. Sosiaali-ja terveysministeriön rahoittamassa projektissa kehitetään työvälineitä, joilla voidaan tukea aivoterveyttä ja organisaatioiden tuloksellisuutta.

Aivoterveyden ja työntekijöiden palautumisen tulisi olla strategisen tason asia, sanoo hankkeen projektipäällikkö Mirva Kolonen.

– Mutta onko Suomessa vielä yhtään organisaatiota, jossa strategiaan on nostettu aivoterveys ja aivot, hän kysyy.

Kolosen mukaan työntekijöiden palautumisen pitäisi olla kaikkien organisaatioiden ykköstavoitteita. Johdon pitäisi olla kiinnostunut siitä, miten työntekijät voivat jopa kymmenen vuoden päästä. Kestävä aivoterveys -hankkeessa uutta on etenkin hyvinvoinnin tarkastelu aivojen toiminnanohjauksen ja niin sanotun affektiivisen ergonomian näkökulmasta. Se tarkoittaa, että myös työntekijöiden tunteiden ja arvojen ymmärretään vaikuttavan työhyvinvointiin ja työsuorituksiin.

Pitkään on ajateltu, että on heikkoutta, jos uupuu tai haluaa puhua työpaikalla tunneasioista. Vasta nyt on alettu ymmärtää, että uupuneen tai muuten kriisissä olevan ihmisen aivojen toiminnanohjaus kärsii.

– Tästä seuraa, ettei pysty keskittymään siihen, mitä on tekemässä ja mikä on tavoitteena. Työnteosta tulee tehotonta, Mirva Kolonen sanoo.

Aivojen kuormituksen voi havaita esimerkiksi siitä, että henkilö muuttuu negatiivisemmaksi ja helposti ärtyväksi. Kuormittuneena saattaa tehdä myös helposti virheitä. Positiivisen ajattelun harjoitteetkaan eivät tällaisessa tilanteessa auta, vaan voivat kuormittaa entisestään. Jotta tunteiden merkitys ymmärrettäisiin organisaatiossa, Kolosen mukaan myös johtajien pitäisi oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja uupumiseen johtavia asioita.

– Tarvitaan johtajia, joilla on tunneälyä ja kykyä johtaa myös itseään. Ei voi johtaa muita, jos ei osaa johtaa itseään.

Artikkeli on vain tilaajille, linkki verkkosivuillamme olevaan pdf:ään (ei kaikilta osin saavutettava): Aivoterveys_ekonomilehti

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen
Kuva: Ekonomi-lehti/iStock