Kestävä aivoterveys -hankkeessa toteutettiin koronatilanteen vaikutuksia kartoittava kysely Tampereen kaupungin peruskoulun opettajille joulukuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä. Kyselyyn vastasi 361 henkilöä. Kyselyaineistoon sisältyi opettajien vapaamuotoisia kirjallisia kuvauksia työntekemisestä, koetusta kuormituksesta sekä työhyvinvoinnista korona-aikana.
Opettajilla on monenlaisia kuormitustekijöitä
Kuvauksissa nousi esiin runsaasti korona-ajan työskentelyyn liittyviä kuormitustekijöitä. Läpileikkaavana teemana näyttäytyi työmäärän lisääntyminen, joka aiheutti esimerkiksi työn valumista vapaa-ajalle ja työn huokoisuuden vähentymistä.
Opettajat kuvasivat myös johtamisen ja työn organisoinnin ongelmia, kuten ristiriitaisia ja jatkuvasti muuttuvia ohjeita, organisatorisen tuen puutetta, kokemuksia sanelusta ja sivuuttamisesta sekä muun kuin opetustyön lisääntymistä.
Myös sosiaalinen kuormitus nousi keskiöön, esimerkiksi ylimääräinen huolehtiminen oppilaista, huoltajien vaatimukset, jatkuva tavoitettavuus sekä kokemukset yksinäisyydestä ja erillisyydestä.
Esiin nousi myös pedagogisia ja opetuksen käytäntöihin liittyviä haasteita, kuten vuorovaikutuksellisuuden puute verkko-opetuksessa ja hybridiopetuksen vaativuus, sekä teknologian käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä. Myös terveydelliset tekijät, kuten tartunnan pelko ja suojavarusteet kuormittivat osaa opettajista.
Mikä tukee opettajien hyvinvointia?
Hyvinvointia tukevana voimavaratekijänä esiin nousi erityisesti sosiaalinen tuki, jossa varsinkin työkavereiden tarjoaman vertaistuen merkitys painottui. Opettajien jaksamista edisti myös oman työn merkityksellisyys ja mielekkyys. Osa opettajista oli myös kokenut korona-ajan mahdollisuudeksi kehittää omaa osaamista esimerkiksi verkko-opetuksen saralla.
Hyvinvointia edistävänä tekijänä esiin nousi myös työn autonomia, joka antoi mahdollisuuksia oman työn priorisoimiseen ja rajaamiseen. Työhön liittyvien voimavarojen lisäksi opettajat kertoivat myös henkilökohtaisten voimavarojen merkityksestä oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Opettajat esimerkiksi pyrkivät suhteuttamaan tavoitteensa vallitsevaan tilanteeseen sekä suhtautumaan myötätuntoisesti niin itseensä kuin oppilaisiin.
Lisäksi opettajat kertoivat panostaneensa omaan palautumiseensa pyrkimällä aktiivisesti irrottautumaan työstä ja tekemään itselle mielekkäitä asioita vapaa-ajalla. Korona-aikana opettajia oli myös osaltaan kannatellut vahva ammattitaito ja ammatillinen itseluottamus, jotka auttoivat oman työn hallinnassa myös epävarmuuden ja muuttuvien tilanteiden keskellä.
Lisää Kestävä aivoterveys -hankkeen koronaosion tuloksia esitellään seuraavaksi muun muassa WORK-konferenssissa 9.12.2021 sekä helmikuussa 2022 järjestettävässä avoimessa webinaarissa (tarkempaa tietoa tulossa lähiaikoina).
Teksti ja lisätiedot:
Laura Bordi
Tutkija
Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Tampereen yliopisto
laura.bordi@tuni.fi
Kuva: Shutterstock