Kansainvälisessä tutkimuksessa on tunnistettu useita teknologian käyttöön liittyviä aivohyvinvointiriskejä. Runsaan teknologian käytön on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi tarkkaavuuden heikkenemiseen ja uniongelmiin.
– Tutkimukset antavat myös viitteitä siitä, että runsas teknologian käyttö yhdistettynä vähentyneeseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen saattaa heikentää tunne- ja vuorovaikutustaitoja; esimerkiksi toisten ihmisten tunnetilojen tunnistaminen voi olla vaikeampaa paljon teknologian kanssa aikaa viettäville. Runsas teknologian käyttö on myös yhdistetty suurempiin eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kokemuksiin, Laura Bordi kertoo.
Teknologia ei ole kuitenkaan ainoastaan huono asia aivoille, vaan teknologian kanssa toimiminen voi myös edistää aivoterveyttä
Esimerkiksi tietokonepeleillä voi olla myös aivojen toimintaa edistäviä vaikutuksia. Erilaiset strategiapelit voivat kehittää muistia ja tarkkaavuutta. Toimintapelit puolestaan voivat parantaa reaktionopeutta. Tietokoneen käytön on myös yleisesti havaittu tukevan ikäihmisten kognitiivisia kykyjä.
– Yksi erityisen hyvä kognitiivisen toimintakyvyn edistäjä ja ylläpitäjä näyttäisi olevan tiedonhaku. Hakusanojen ja -lausekkeiden muotoilu sekä hakutulosten läpikäyminen niiden relevanssia ja paikkansapitävyyttä arvioiden ovat aivoille hyvää harjoitusta, joka kehittää muun muassa päättelykykyä, ongelmanratkaisua ja työmuistin toimintaa. Tämä on hyvä uutinen paitsi informaatioalan asiantuntijoiden, myös muiden tietotyötä tekevien näkökulmasta, joiden tehtäviin sisältyy tiedonhakua, Bordi huomauttaa.
Keskustelu teknologian käytön aivovaikutuksista keskittyy usein kognitiivisiin tekijöihin
Laura Bordi toivoo teknologiakeskusteluun lisää myös affektiivista eli tunnetoimintojen näkökulmaa. Hänen mukaansa teknologiset muutokset työssä eivät ole vain kognitiivisen vaan myös tunnepuolen kysymyksiä.
– Uusi teknologia saattaa synnyttää esimerkiksi epävarmuuden, uhan ja turvattomuuden kokemuksia, jotka voivat heikentää työntekijöiden hyvinvointia merkittävästi. Teknologian käyttö muuttaa myös vuorovaikutuksen luonnetta ja toisinaan myös laatua. Monilla meistä on myös kokemusta teknologiaan liittyvistä turhautuneisuuden tunteista. Teknologian käyttöön voi liittyä myös erilaisia eettisiä kysymyksiä. Myös affektiivisen teknologiakuormituksen rooli olisi tärkeää tunnistaa työpaikoilla, Bordi toteaa.
Sekä kognitiivista että affektiivista teknologiakuormitusta voidaan hallita työpaikan toimintatapoja kehittämällä.
– Yhteinen, avoin keskustelu työyhteisössä sekä henkilöstön mahdollisuus osallistua matalalla kynnyksellä työpaikan käytäntöjen ja toimintatapojen kehittämiseen ovat avainasemassa aivohyvinvoinnin tukemisessa teknologisten muutosten myllerryksessä, Bordi kiteyttää.
Kuva: Mirva Kolonen