Vaikuttavuus on huomioitu Kestävä aivoterveys -hankkeen ensimetreistä alkaen ja opiskelijat ovat olleet mukana hanketyössä opinnäytetöiden myötä. Työelämälähtöisessä ammattikorkeakoulussa opinnäytetyöt ovat työelämää tutkivia ja konkreettisesti kehittäviä. Ne antavat opiskelijoille valmiuksia soveltaa käytännössä koulutuksessa hankkimaansa osaamista, tietoa ja kriittistä ajattelua.
Kestävä aivoterveys -hankkeen opinnäytetyöt ovat pääosin, noin 90-prosenttisesti, ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK) tehtyjä lopputöitä. YAMK-opiskelijat ovat jo pidempään työelämässä olleita; he opiskelevat ja tekevät opinnäytetyönsä usein oman työnsä ohella. Kyseessä voi olla esimerkiksi tutkimus, käytännön kehittämistyö, portfolio tai kirjallisuuskatsaus.
– Opiskelijoiden poikkeuksellinen kiinnostus on erittäin merkityksellistä meille niin hankkeena kuin ammattikorkeakouluna. YAMK-opiskelijat tekevät juuri sitä jalkauttamistyötä, johon olemme hankkeessa pyrkineet. He levittävät hankkeen tutkittua tietoa ja toimivia käytäntöjä suoraan työelämään – juuri sinne, missä niistä on eniten hyötyä, kuvailee projektipäällikkö Mirva Kolonen.
Innostus aivoterveysaiheeseen tarttuu
Opinnäytetöiden ohjaus on vaatinut aikaa hanketoimijoilta. Sosiaali- ja terveysalan lehtorina toimivalla Kolosella on ollut iso, opinnäytetöiden tekemiseen kannustava rooli. Hänen oma innostuksensa aivoterveysaiheisiin on ollut tarttuvaa myös opetuksessa: 30 opiskelijaa aloitti tammikuussa 2023 terveyden edistämisen ylemmässä tutkinto-ohjelmassa, ja 20 heistä halusi tehdä opinnäytetyönsä Kestävä aivoterveys -hankkeeseen.
– Opiskelijoiden intoa on hieno seurata. He ovat vieneet aivoterveyshankkeen uraauurtavaa, konkreettista työtä ja tuloksia ihmisten arkeen, lähelle kohderyhmiä. Opinnäytetöiden tekijät ovat meille hanketoimijoille suureksi avuksi levitystyössä, Kolonen toteaa.
Opiskelijat tuovat mukanaan tuoretta otetta ja näkemystä. He osaavat kysyä ja tarvittaessa kyseenalaistaakin. Heitä kiinnostaa usein se, miten tutkittu tieto viedään oikeasti käytäntöön ja miten siitä saisi parhaan hyödyn irti.
– Mikä muu olisikaan yhtä tehokas jalkauttamiskeino kuin se, että joku hoksaa itse ja vie ajattelu- ja tutkimustyön tulokset työpaikalleen, iloitsee projektikoordinaattori Kirsi Toljamokin.
Suurin osa opinnäytetöistä on kirjoitettu suomeksi, mutta mukaan mahtuu myös useampi englanninkielinen lopputyö.
Hankkeen kaikki kohderyhmät – opettajat, hoitajat ja ICT-alan asiantuntijat – on kattavasti huomioitu opinnäytetyöaiheissa. Myös hankkeen teemat – kognitiivinen ergonomia, affektiivinen ergonomia, informaatioergonomia ja itsensä johtaminen – ovat tasaisesti kiinnostaneet opinnäytetöiden tekijöitä.
Mitä sanovat opinnäytetyön tekijät?
Kirsi Ravantti ja Sanna Torsti kiinnostuivat aivoterveydestä sen laajuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Myös aivoterveyden edistämisen tuomat tulevaisuuden mahdollisuudet sekä vaikutukset esimerkiksi työn kuvaan ja työn kuormittavuuteen kiinnostivat molempia.
– Samoja kuormittavia piirteitä ja yhteneväisyyksiä on sekä kasvatus- että hoitoalalla. Molemmat alat kärsivät myös työvoimapulasta. Aivoterveyden huomioimisen puolesta on tärkeä puhua eri yhteyksissä. Perehdyimme kirjallisuuteen ja opimme aivoterveyden eri käsitteistä. Sosiaalinen vuorovaikutus on yksi aivoterveyteen vaikuttava tekijä ja aivoterveyttä voi tarkastella yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Nämä oivallukset toivat meille uutta ajattelua, Ravantti ja Torsti kertovat.
He vievät opittua myös käytäntöön. Työn tutkimus, ja erityisesti hoitoalan työn tutkimus, kiinnostavat; se, miten lähiesihenkilö voi parhaiten johtaa työhyvinvointia aivoterveyden näkökulmasta ja näin esimerkiksi vaikuttaa työoloihin parantavasti sekä edistää työhyvinvointia.
Opinnäytetöissä käsitellään monipuolisesti hankkeen kohderyhmien aivoterveyshaasteita
Opiskelijat ovat tutkineet korona-ajan poikkeusoloja. Opinnäytetöissä on tutkittu opettajien eettisesti kuormittavia tilanteita koronan aikana, heidän kokemuksiaan korona-ajan etätyöstä sekä peruskoulun opettajien kokemuksia koronapandemian vaikutuksista työhön, fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin.
Opettajien kokema kuormitus on kirvoittanut useammankin opinnäytetyön. Opiskelijat ovat tutkineet opettajien työhyvinvointia, työkaluja opettajan eettisen kuormituksen vähentämiseen, opettajien unta ja palautumista sekä hengitysharjoituksia stressinhallintakeinona opettajan työssä. Myös aloittavien opettajien henkinen työhyvinvointi on kiinnostanut opiskelijoita.
Hoitotyökin on aivotyötä, todetaan yhdessä opinnäytetyössä. Aiheeseen ovat tarttuneet monet opiskelijat erityisesti kuormituksen näkökulmasta: tunnekuormitus hoitotyössä, stressin aivovaikutukset hoitajien kokemana, sairaanhoitajatyön voimavaratekijät, stressin hallinta koulutusaloilla, hoitotyön eettinen kuormitus, hoitajien kuormittumisen ja palautumisen tasapaino sekä kognitiivinen kuormitus hoitotyössä ovat olleet käsiteltyjä aiheita.
Hoitotyössä aivoterveyttä on tutkittu osastokohtaisestikin: kognitiivisen ergonomian edistämistä kirurgisella osastolla, kätilöiden psykososiaalista kuormitusta ja selviytymiskeinoja, pitkäaikaisosastolla työskentelevien hoitajien tunnekokemuksia sekä röntgenhoitajien kokemuksia itsensä johtamisesta.
ICT-alalta on tutkittu työn imua ja stressiä sekä ICT-alalla työskentelevien psyykkistä palautumista työkuormituksesta. Esimiehiäkään ei ole unohdettu; opinnäytetöitä on tehty myös esimiesten työstä palautumisesta ja hoitotyön esihenkilöiden merkityksestä eettisen päätöksen tukijana.
Itsensä johtamisen teemasta on tehty useampi opinnäyte: itsensä johtaminen ja motivaatiotekijät hoitotyössä, itsensä johtaminen perusopetuksessa sekä työuupumuksen ehkäisyä itsensä johtamisen ja johtamisen avulla. Myös yleisemmät aivoterveysaiheet ovat kiinnostaneet: unen vaikutus stressiin ja aivoterveyteen, kävelyintervention vaikutukset stressiin ja palautumiseen terveysalan työntekijöillä, tunnejohtaminen sekä stressin aivofysiologia ja työuupumuksen vaikutukset toiminnanohjaukseen ovat olleet opiskelijoiden mielestä tutkimisen arvoisia aiheita.
Opiskelijat tutkivat aivojen toiminnanohjausta Tampereen ja Helsingin yliopistoissa
Aleksi Siro teki englanninkielisen diplomityön aivojen toiminnanohjauksen etätestauksesta. Siro työskenteli myös Kestävä aivoterveys -hankkeessa ja aikaansai tuloksia etätestauksen kehityksestä ja toimivuudesta sekä uupumuksesta ja sen vaikutuksista.
Emma-Helka Erkkilä teki Helsingin yliopiston neurotieteen maisteriohjelman pro gradun stressin aivovaikutuksista ja työuupumuksen vaikutuksista toiminnanohjaukseen. Tuloksena voitiin todeta, että työuupumuksella on vaikutuksia aivojen toiminnanohjaustoimintoihin.
Lääketieteen syventävissä kirjallisissa töissä selvitettiin, miten vagushermostimulaatio vaikuttaa ihmisen kognitiivisiin toimintoihin ja miten työuupumuksen vaikutukset näkyvät arjen toiminnanohjauksessa. Tampereen yliopistoon tehty väitöskirjassa tutkittiin aivovamman vaikutuksia affektiivisiin ja kognitiivisiin aivojen toimintoihin.
Kiitokset kaikille opiskelijoille!
TAMKin opinnäytetyöt julkaistaan Theseuksessa. Theseus on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n palvelu, joka kokoaa Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkkoon. Tampereen yliopiston opinnäytetyöt julkaistaan Trepo-palvelussa.
Tutustu opinnäytetöihin Kestävä aivoterveys -hankkeen verkkosivuilla https://projects.tuni.fi/kestavaaivoterveys/julkaisut/opinnaytetyot/
Lisätiedot:
Mirva Kolonen
Kestävä aivoterveys -hankkeen projektipäällikkö
Lehtori | Sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
mirva.kolonen@tuni.fi, 050 405 7806
Teksti ja kuvat: Hanna Ylli