Kestävä aivoterveys -hankkeessa syksyllä 2021 ja keväällä 2022 toteutetuissa elintaparyhmissä numeerisen, mitattavan tiedon asemesta on keskitytty laadulliseen asioiden tarkasteluun. Voimaantumisen keinoin on pyritty inspiroitumaan liikkumiseen, syömiseen ja uneen liittyvistä teemoista. Tavoitteena on ollut omien elintapojen tunnistaminen, oivaltaminen ja hyvän vahvistaminen omassa elintapakäyttäytymisessä. Tavoitteet muutoksissa on asetettu niin, että ne ovat itselle merkityksellisiä ja itse asetetun aikataulun puitteissa toteutettavissa. Elintapojen tarkastelussa ja niiden muuttamisessa toiset osallistujat omine kokemuksineen ja ajatuksineen ovat toimineet peileinä.
Keskiössä elintaparyhmissä on ollut kokonaisvaltaisuus. Tämän on mahdollistanut elintaparyhmän taustalla ollut Tampereen ammattikorkeakoulun moniammatillinen valmentajatiimi, joten lähestymistapoja on ammennettu eri viitekehyksistä. Elintapoja ei ole pilkottu yksittäisiksi osiksi, vaan niitä on pyritty tarkastelemaan kokonaisuutena. Esimerkiksi ravinto ei yksin pidä aivoja virkeänä. Aivot tarvitsevat myös aivotreeniä, liikuntaa, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja lepoa. Elintavat eivät saisi myöskään hallita elämää.
Parhaimmillaan aivoterveyden vaaliminen onkin kokonaisvaltaista ja tasapainoista elämää ja siitä nauttimista.
Elintapoihin liittyvien terveyssovellusten käytöstä on tullut suosittua. Tämä nousi esille myös toteutetuissa elintaparyhmissä. Sovellukset ovat avuksi oman käyttäytymisen seurannassa, tavoitteiden asettamisessa sekä tavoitteiden arvioinnissa. Mitattua tietoa voidaan myös helposti jakaa muiden kanssa. Terveyssovelluksissa voi olla mukana pelillisiä ominaisuuksia. Tätä kautta sovellusten käyttäjät saadaan mahdollisesti enemmän motivoitumaan niiden käytöstä.
Erilaisten sovellusten haittapuolena on, että sovellusten kuormittava informaatio- ja signaalitulva voi olla haitallista aivoterveydelle. Teknologian liiallisesta käytöstä johtuva teknostressi kuormittaa monia niin vapaa-ajalla kuin työssä.
Aivoterveydestä huolehtiminen on elinikäinen prosessi
Koska elintavat vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, on aivoterveydestä huolehtiminen elinikäinen prosessi. Elintapojen näkökulmasta aivoterveyteen panostetaan pitkälti samojen tekijöiden kautta kuin sydän- ja verisuoniterveyteen sekä useisiin muihin kansantauteihin. Perimään ja esimerkiksi korkeaan ikään emme voi vaikuttaa. Kaikkien kannattaa kuitenkin panostaa aivoterveellisiin elämäntapoihin. On myös hyvä muistaa, että elintapoihin liittyviä suosituksia, kuten ravitsemus- ja liikuntasuosituksia, voi yksilötasolla toteuttaa useilla tavoilla.
Aina ei tarvitse jaksaa yrittää isosti. Onnistuivatko mikrotauot tänään työpäivän aikana? Tai montaako väriä söit tänään? Milloin viimeksi olet tehnyt jonkun asian eri lailla? Milloin viimeksi nautit musiikista, tanssit, lauloit tai kuuntelit hyvää musiikkia? Toisinaan on hyvä tarkistaa omia suhtautumis-, asennoitumis- tai toimintatapoja. Jäänkö odottamaan muutoksia työpaikalla vai voinko lisätä työn imua tuunaamalla mahdollisuuksien puitteissa työtäni? Jokaisen olisikin hyvä pohtia, mitä itse voin tehdä oman hyvinvointini ja jaksamiseni hyväksi. Ja toisaalta tiedostaa, mihin en voi vaikuttaa.
Syksyllä 2022 alkaa luentosarja elintavoista ja aivoterveydestä. Lähde mukaan vahvistamaan elintapojasi oman hyvinvoinnin ja aivoterveyden ylläpitämiseksi!
Jaana Sahlsten
Lehtori, ETM
Tampereen ammattikorkeakoulu, Palveluliiketoiminta
jaana.sahlsten@tuni.fi
Teksti: Jaana Sahlsten
Kuva: Shutterstock