Aleksi Siron englanninkielinen diplomityön ”Remote computer-based testing of executive functions in assesment of brain wellbeing” ohjasivat Kaisa Hartikainen ja Jari Peräkylä, virallisena ohjaajana toimi myös Jari Viik. Siro työskenteli myös Kestävä aivoterveys -hankkeessa ja aikaansai tuloksia testauksen kehityksestä ja toimivuudesta sekä uupumuksesta ja sen vaikutuksista.
Diplomityö löytyy Trepo-palvelusta: Remote computer-based testing of executive functions in assesment of brain wellbeing
Siro kertoo diplomityöstään tiivistelmässä näin:
”Kroonistuneen stressin vaikutuksia aivojen rakenteisiin ja toimintoihin tutkitaan yhä enemmissä määrin, sillä työuupumus on nykyään yksi suurimmista huolenaiheista työelämässä. Pitkittynyt stressi on liitetty harmaan aineen tilavuuden pienemiseen etuotsalohkojen aivokuoressa. Etuotsalohkopiirit mahdollistavat korkeamman asteen kognitiiviset kontrollitoiminnot kuten toiminnanohjauksen. Toiminnanohjaus on yläkäsite monille kognitiivisille toiminnoille, joita tarvitaan arkielämässä. Toiminnanohjaus voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: työmuistiin, vasteenestoon ja joustavuuteen.
Nykyajan työelämä altistaa ihmiset useille stressilähteille ja haastaa kognitiivisia toimintoja ennennäkemättömällä tavalla. Siksi olisi hyödyllistä, että olisi olemassa helposti saatavilla olevia neuropsykologisia testejä, jotka ovat tarkkoja, luotettavia, toistettavia ja herkkiä vähäisillekin kognitiivisille häiriöille.
Yksi mahdollinen työkalu tällaiseen arviointiin voisi olla tietokonepohjainen Executive reaction time (ERT) -testi (Hartikainen et al., 2010). ERT-testillä voidaan arvioida samanaikaisesti kaikkia kolmea toiminnanohjauksen pääluokkaa sekä lisäksi tunteiden ja tarkkaavaisuuden vuorovaikutusta. Etätestauksen toimivuuden arvioimiseksi ERT-testistä kehitettiin uusi etäversio. Käyttäjien täytyi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmisto testin suorittamiseksi. Toiminnanohjauksen muutokset havaitaan herkemmin testeillä, jotka ovat riittävän haastavia. Tämän vuoksi ERT-testiin lisättiin uusi käänteinen tilanne. Uusi tilanne haastaa vasteenestoa sekä joustavuutta. Opinnäytetyössä arvioidaan toiminnanohjauksen etätestaamisen toimivuutta, työuupumuksen vaikutuksia toiminnanohjaukseen sekä uuden käänteisen tilanteen tehokkuutta.
Kaiken kaikkiaan 26 henkilöä osallistui testiin. Koehenkilöt täyttivät esitietolomakkeen, masennuskyselyn (BDI), työuupumuskyselyn (BBI-15), toiminnanohjauskyselyn (BRIEF-A) sekä CO VID-19 aivoterveys kyselyn, jonka Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö on kehittänyt osana Kestävä Aivoterveys -hanketta. Työuupumuskyselyn perusteella koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään: uupuneisiin (n = 6) ja terveisiin (n = 20).
Uusi käänteinen tilanne merkittävästi pidensi koehenkilöiden reaktioaikoja ja lisäsi kokonaisvirheiden ja väärien vastauksien lukumäärää. Tilastollista eroa terveiden ja uupuneiden reaktioaikojen sekä virhemäärien välillä ei löytynyt. Käänteisessä tilanteessa uupuneiden koehenkilöiden väärien vastauksien lukumäärä kasvoi merkittävästi negatiivisella tunneärsykkeellä. Negatiivisen tunneärsykkeen vaikutusta reaktioaikoihin ja virheisiin arvioitiin vähentämällä reaktioaika negatiivisen ärsykkeen aikana neutraalin ärsykkeen aikaisesta reaktioajasta koehenkilökohtaisesti. Sama tehtiin eri virhetyypeille. Itseisarvo käänteisen tilanteen vähennyslaskun tuloksesta, mikä heijastaa tunneärsykkeen vaikutuksen määrää, muttei suuntaa, korreloi BRIEF-A:n Initiate, working memory ja metakognitio indeksien kanssa. Vastaava tunneärsykkeen vaikutuksen määrää heijastava indeksi ei-käänteisessä, normaali, tilanteessa korreloi kaikkien BBI-15 indeksien kanssa. BBI-15 kyselyn tulokset korreloivat 83 % BRIEF-A indeksien kanssa.
Vaikka toiminnanohjaus ei objektiivisten mittarien valossa eronnut merkittävästi uupuneiden ja terveiden välillä mahdollisesti pienestä otoskoosta johtuen, tunteen vaikutuksen määrä toiminnanohjaukseen korreloi uupumusoireiden kanssa. ERT-testi pystyttiin toteuttamaan etänä. Koehenkilöillä ei ollut ongelmia asentaa ja toteuttaa testiä annettujen ohjeiden pohjalta. Uusi tilanne haastoi koehenkilöiden toiminnanohjausta oletetusti, sillä se kasvatti merkittävästi reaktioaikoja ja tiettyjen virheiden lukumäärää. Etänä toteutettua ERT-testiä voitaisiin mahdollisesti käyttää toiminnanohjauksen, työuupumuksen ja yleisemminkin aivohyvinvoinnin arvioinnissa.”
Teksti: Aleksi Siro
Kuva: Kuvakaappaus Aleksi Siron DI-työn kansilehdestä