− Meillä on vielä opittavaa aivoista ja mielestä. Kestävä aivoterveys -hankkeessa edistämme ymmärrystä monella tasolla, toteaa hankkeen Oamkin osatoteutuksen projektipäällikkö, johtamisen ja työhyvinvoinnin yliopettaja Kati Päätalo.
Lääkäriseura Duodecim on nostanut aivot ja mielen 2020-luvun työelämän pääasiaksi. Duodecimin mukaan aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, riittävä lepo, haitallisen stressin välttäminen ja aivojen sopiva haastaminen.
Aivokuormitus ymmärretään perinteisesti osaksi työn psykososiaalista kuormitusta.
− Haluamme nostaa esiin muun muassa aivokuormituksen, sillä se on oma kuormitustekijänsä. Se on myös biologiaa: työuupumukseen, työstressiin ja pitkittyneisiin negatiivisiin tunteisiin liittyy myös fysiologisia aivotoiminnan muutoksia. Tutkimusten mukaan myös toiminnanohjaustoiminnot voivat heiketä, Päätalo toteaa.
Aivoterveyden tilannekuva ICT-alalla
Oamkin projektitoteutuksessa työelämäkumppaneina on neljä oululaista ICT-alan yritystä. Aivoterveyden tilannekuva alan töissä on tyypillinen asiantuntijatyötä tekeville.
– ICT-ammattilaisilla on kognitiivisen ergonomian ja informaatioergonomian haasteita eli runsaasti kiireen kokemusta ja ajoittaista työtehtävien ruuhkautumista ja erilaisia keskeytyksiä. Työ vaatii usean asian seuraamista yhtä aikaa, suuren informaatiomäärän käsittelyä, keskittymistä ja ongelmanratkaisutaitoja.
Tietoteknisessä työssä on affektiivisen ergonomiankin haasteita.
– Työssä ei pysty aina vastaamaan asetettuihin odotuksiin. Vaatimustason alentamisen pakko ja tekninen velka voivat aiheuttaa stressiä ja eettistä kuormitusta, Päätalo summaa.
Painoarvoa palautumiselle
Palautuminen työpäivän aikana on ICT-asiantuntijoillakin usein riittämätöntä.
– Esihenkilön tulee mahdollistaa palautuminen jo työpäivän aikana. Työntekijän tulee johtaa itseään ja ottaa aika palautumiselle työpäivän aikana ja sen jälkeen. Sopivat palautumistavat ovat yksilöllisiä, mutta tutkimusnäyttöä on muun muassa siitä, että luonnolla on myönteinen vaikutus mielialaan. Myös aivojen tyhjä tila eli mindfulness-harjoitteet edistävät terveyttä ja hyvinvointia.
Elintapoja tulisi muuttaa vielä määrätietoisemmin aivoterveyttä edistäviksi. Vahvuuksiksi Päätalo nostaa sen, että ICT-ammattilaisille on sosiaalista tukea hyvin saatavilla esimiehiltä ja työkavereilta. Alalla on myös hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan.
Työnantajat tarvitsevat tutkittua tietoa
Aivohyvinvoinnin edistäminen edellyttää organisaation ylimmän johdon sitoutumista.
– Hankkeessa jaamme tutkittua tietoa työnantajien tueksi. Lähestymme aihetta moniulotteisesti, laajemmin kuin vain kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Hankkeessamme on uutta affektiivinen näkökulma, eli työhön liittyvät tunteet, ja myös eettisen kuormituksen kysymykset.
Kognitiivisesta ergonomiasta tulee tehdä työpaikan oletusarvo. Päätalo muistuttaa, että työssäjaksaminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen pitää ottaa kehityskeskustelujen rutiiniaiheiksi, eikä vasta sitten, kun ongelmia on havaittu.
Signaaleja, joita esimiehenä ja työkaverina kannattaa kuulla
Työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyö edistää aivojen ja mielen terveyttä. Työkyvyntuki on olennaista ennakoivasti ja ongelmien ilmaannuttua. Pitkiä sairauslomia voidaan välttää työjärjestelyin. Työ voi auttaa myös mielenterveyden häiriöistä toipumisessa.
– Työ on terveyttä edistävää ja myös parantavaa, vaikka haasteita on. Työuupumuksen merkkejä kannattaa esihenkilönä ja työkaverina kuulostella tarkasti. Merkit täyttyvät, jos työkaverilla on uupumusasteista väsymystä, hän on kyynistynyt tai hänen ammatillinen itsetuntonsa on alentunut. Asiakasreklamaatiotkin voivat olla työkykyasia. Työmuistin heikkeneminen on jo vakava signaali, samoin mielialan muutokset, Päätalo painottaa.
Esihenkilön tehtävänä on välittää työntekijästä ja ottaa asia puheeksi heti, kun joitain näistä merkeistä huomataan.
Työkyky on harvoin stabiili koko työuran ajan. Työuria pidennetään, joten osatyökykyisillekin tulee tarjota enemmän vaihtoehtoja työelämään. Johdon on osattava tunnistaa mahdollisuuksia, kun työkyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut.
Mikä saa kukoistamaan työssä, mikä lakastuttaa?
Hankkeessa ovat vahvasti esillä motivaatio ja omat arvot. Omat aivoterveyttäkin edistävät motivaatiotekijät pitää tunnistaa, ja myös kertoa ne muille. Motivaatiotekijät kannattaa valjastaa käyttöön omassa työssä ja työyhteisössä.
– Työkaluna meillä on Reiss-motivaatioprofiili, jonka avulla tarkastelemme ja tunnistamme motivaatiotekijöitämme työssä ja elämässä yleensä. Saamme vastauksia siihen, mikä meitä motivoi, mikä ei, mitä arvostamme ja mikä ei ole meille kovin tärkeää. On olennaista ymmärtää, mikä saa meidät kukoistamaan työssä ja mikä puolestaan lakastumaan, Päätalo painottaa.
Aivoterveydessä on kyse myös itsensä johtamisen taidoista. Miten uskallamme johtaa ja tuunata omaa työtämme? Päätalon mukaan on tärkeä tuntea, miten itselle tärkeät asiat edistävät omaa työhyvinvointia.
– Nämä kytkeytyvät affektiiviseen ja eettiseen ergonomiaan; että saamme toimia itsellemme tärkeiden asioiden eteen ja motivaatioprofiiliimme sopivalla tavalla. Meillä on työntekijöinä erilaisia tarpeita vaikkapa järjestelmällisyyden suhteen. Se vaihtelee heikosta vahvaan ihmisittäin. Tiimityössä on tärkeä tuntea toinen toisensa. Motivaatioprofiili voi auttaa tunnistamaan ne itselle tärkeät, oman työn johtamista helpottavat tekijät, jotta voi toteuttaa itselle tärkeitä asioita. Näin saadaan toimivampi tiimi.
Tiedätkö oman kronotyyppisi?
Jokainen meistä on joko aamu-, päivä- tai iltaihminen. Kronotyypin vaikutusta työkykyyn ja työstä selviytymiseen on tutkittu, ja sen mukaan aamuvirkut jaksavat töissä iltavirkkuja paremmin.
– Tällä on tekemistä aivoterveydenkin näkökulmasta. Näin yhteiskuntamme vaan pyörii, mutta jos erilaisia vuorokausirytmejä ymmärrettäisiin ja huomioitaisiin työelämässä, sillä olisi positiivista vaikutusta aivohyvinvointiin. Etätyössä olemme pystyneet elämään enemmän oman kronotyyppimme mukaisesti, krooninen väsyneisyys on ollut vähäisempää pandemian aikana.
Arkivinkit oman aivoterveyden edistämiseen
Muun muassa Työterveyslaitos on julkaissut arkivinkkejä aivoterveyden edistämiseen.
– Nämä pitää jokaisen ottaa omaan työhön. Itsenäiselle työskentelylle pitää varata oma aika. Huolehdi, että voit keskittyä tärkeiden tehtävien tekemiseen. Karsi keskeytykset, ja tee vain yhtä asiaa kerrallaan. Kunnioita toisen työrauhaa ja aivoterveyttä, vältä turhaa hälyä ja melua. Uuden oppimiselle kannattaa varata oma aikansa, uutta voi oppia pienissä paloissa. Hallitse ja vähennä tietotulvaa. Sopikaa työpaikalla paras viestintäkanava kuhunkin tarkoitukseen, ja varaa aikaa niiden seuraamiseen, Päätalo opastaa.
Esihenkilöiden tulee pohtia, onko työkyvyn ja aivoterveyden tilannekuva heille selvä, ja jos näin ei ole, mitä tietoa tarvitaan lisää.
– Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Se koskee mielen haasteita yhtä lailla kuin meluja ja pölyjä.
Aivotyön sujuvoittajana esimiehellä on tärkeä rooli. Työntekijöiden kanssa yhdessä on hyvä pohtia, miten aivokuormaa voidaan vähentää. Päätalon mukaan kyse on prosessista; mistä lähdetään ja miten kuormitusta ratkotaan, tehdään kokeiluja ja sitten katsotaan, miten onnistuttiin. Oman työkyvyn voi myös testata ja työkyvyttömyysriskikin on laskettavissa.
Hemmottele ja suojaa aivojasi
Aivoterveydestä huolehtimiseen on monia yksilöllisiä tapoja. Kati Päätalo kertoo omista keinoistaan.
− Mielen ja aivojen hellimiseen toimivat luonnon äänet; linnunlaulu, sateen ropina tai veden solina. Parhaimmillaan nämä ovat tietysti luonnossa ja ulkona, mutta niiden kuuntelu onnistuu myös esim. puhelimesta ja näin myös työpäivän aikana koneen ääressä. Luontoympäristön voima on merkittävä, sitä voi tuoda etätyöhön esimerkiksi viherkasveilla tai sijoittamalla työpisteen siten, että ikkunasta voi välillä katsella ympäröivää luontoa. Tämä auttaa myös silmien rasitukseen näyttöpäätetyössä. Onnekseni omalta etätyöpisteeltäni on suora näkymä metsään. Luonto tuo myös perspektiiviä asioihin ja auttaa kiireettömän tunnelman luomisessa, Päätalo summaa.
Rakennustyömaalla panemme kypärän päähän, jotta suojaamme päätämme.
– Samalla tavalla aivoterveys kaipaa suojaa ja hemmottelua. Annetaan aivoillemme aikaa ja pidetään niitä hyvänä, ja kannustetaan koko työyhteisöä toimimaan samoin.
Päätalo esitteli Kestävä aivoterveys -hankkeen teemoja Oamkin järjestämässä ”Henkilöstön osaamisen ja työkyvyn muutostilanteiden johtaminen” –webinaarissa 27.4.2021. Linkki webinaarin Sway-seinään, josta löytyy myös linkki webinaaritallenteeseen.
Lisätiedot:
Kati Päätalo
TtT, johtamisen ja työhyvinvoinnin yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu
kati.paatalo@oamk.fi
Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Shutterstock