Aivot kestävät kuormitusta ja niitä pitääkin käyttää, mutta jatkuva arjen kuormitus ja riittämätön uni voivat johtaa uupumukseen sekä aivoperäisiin sairauksiin. Aivoliiton koordinoiman kansallisen aivoterveysohjelman pääpaino on suojaavissa tekijöissä. Tutkimukseen perustuvan aivoterveystiedon ja -taidon lisääminen kaikissa ikäryhmissä onkin yksi ohjelman tavoitteista.
Vuonna 2022 lanseerattua ohjelmaa valmisteli laaja joukko asiantuntijoita. Toimeenpanossakin painottuu yhteiskehittäminen kohti inhimillistä hyötyä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yhteen hiileen puhaltavat tahot haluavat yhdessä löytää tuloksellisimmat keinot Suomessa asuvien aivoterveyden edistämiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Aivoterveyttä tukevassa yhteiskunnassa ihmiset ovat elinvoimaisia toimijoita
Ohjelma tavoittelee aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa, jossa kuormituksen vähentäminen – eli aivoergonomia – huomioidaan erilaisissa toimintaympäristöissä. Aivojen hyvinvointia pidetään arvossa, ihmiset ovat elinvoimaisia ja toimintakykyisiä ja jokaisella on mahdollisuus palauttavaan uneen.
Ohjelmassa painotetaan myös kuulumisen tunnetta, kanssalaisuutta: joukkoon kuulumisella on selkeitä ja suoria yhteyksiä aivoihin. Yhteenkuuluvuuden tunne vähentää myös aivoille haitallista stressiä.
Tavoitteeseen on matkaa. Tämä vuosi on täynnä nostoja ja herättelyä uneen liittyvistä teemoista. Ohjelma ulottuu lapsista ja nuorista työikäisiin ja ikääntyviin, joista jokaisen toimintaympäristö kuormittaa aivoja eri tavoin – ja joista jokaisen haasteena on usein riittämätön uni.
Ohjelmaa arvioidaan sen aikaansaamien muutosten kautta
Ohjelmakoordinaattori Tarja Keltto Aivoliitosta kertoo, että ohjelmassa on tärkeänä lähtökohtana myös vaikuttavuusperusteisuus.
– Arvioimme ohjelmaa sen ja mahdollisesti muiden yhteiskunnan toimintojen aikaansaamien muutosten kautta. Ohjelmassa tarkastellaan kaikkien ikäryhmien aivoterveyttä, mutta kiinnitämme huomiota myös rakenteisiin eli organisoitumis- ja johtamismalleihin, palvelujärjestelmiin, lainsäädäntöön ja tietojärjestelmiin.
Kansallinen aivoterveysohjelma tukeutuu muihin ohjelmiin, jotka edistävät fyysistä aktiivisuutta, terveellistä ravitsemusta ja päihteettömyyttä. Samalla se myös tukee niitä.
Kestävä aivoterveys -hanke vastasi akuuttiin tarpeeseen
Yksi kansallisen aivoterveysohjelman koordinaatiokumppaneista on Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). Sosiaali- ja terveysalan lehtorit Mirva Kolonen ja Kirsi Toljamo toimivat vastikään päättyneen Kestävä aivoterveys -hankkeen projektipäällikkönä ja projektikoordinaattorina. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa hanketta koordinoi TAMK, ja osatoteuttajina olivat Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunta, Pirhan Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö ja Oulun ammattikorkeakoulu.
Jo vuonna 2020 hankkeen toimijat havaitsivat hiljaisia signaaleja siitä, että työikäisten aivokuormitus on kasvamassa. Aivokuormitus työikäisillä on sittemmin edelleen lisääntynyt. Hanketoimijat ovat viimeisten 3,5 vuoden aikana soveltaneet ja tuottaneet tutkimustietoa, tehneet käyttäjälähtöisiä kokeiluja ja tarjonneet uusia työkaluja aivokuormituksen vähentämiseen ja hallintaan. Halu ymmärtää aivoterveyteen vaikuttavia tekijöitä on lisääntynyt ja yhteiskunnallisten toimijoidenkin kiinnostus on kasvanut.
Työelämä kuormittaa aivojamme jatkossakin, mutta ymmärrys suojaavista tekijöistä parantaa aivoergonomiaa. Olemme halunneet tehdä aivojen merkityksen työelämässä myös yhteiskunnallisesti näkyväksi. Aivoperäisten sairauksien ennaltaehkäisy tuo säästöä terveysmenoissa, sekin on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, sanoo Kolonen.
Hänen mukaansa on ollut antoisaa toimia koordinaatiokumppanina valmisteluvaiheessa. Toimeenpanon osalta TAMK jatkaa kumppanina yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) ja Folkhälsanin kanssa.
– Pyrimme yhdessä parantamaan työikäisten toimintaympäristöjä niin, että ne vahvistavat aivoterveyttä ja hyvinvointia. Lisäämme tutkittua tietoa, joka ohjaa yksilöiden ja yhteisöjen arkipäivän toimintaa ja myös poliittista päätöksentekoa, kertoo Kolonen.
Paljon hyvää työtä on jo tehty. Hankkeessa selvitettiin hoitotyöntekijöiden, peruskoulun opettajien ja tietotyöntekijöiden aivokuormitustekijöitä. Piakkoin ilmestyvästä loppujulkaisusta löytyy runsaasti uusinta tutkimustietoa, lähestymis- ja toimintatapoja sekä työvälineitä, joilla kuormitus- ja voimavaratekijöitä voidaan käsitellä ja tasapainottaa.
Yksilöiden aivoterveyden lisäksi aivohyvinvointia on edistetty myös organisaatiotasolla mm. kehittämällä keinoja edistää informaatioergonomiaa ja kognitiivista ergonomiaa, vahvistaa itsensä johtamista sekä vähentää eettistä kuormitusta ja tunnekuormitusta.
Meille kansalaisillekin jää tehtävää
Voimme tehdä aivoterveyttä edistäviä valintoja ja tukea omaa työkykyämme ja mielenterveyttämme pienillä päivittäisillä teoilla; liikkua riittävästi, syödä terveellisesti ja pyrkiä päihteettömyyteen. Samalla ehkäisemme myös aivosairauksia. Aloitetaan unesta, sillä riittävästä ja virkistävästä unesta seuraa monenlaista hyvää!
Kansallinen aivoterveysohjelma järjestää vuoden varrella tapahtumia ja julkaisee uneen liittyviä sisältöjä Aivoliiton ylläpitämillä kansallisen aivoterveysohjelman verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Tutustu Kansallinen aivoterveysohjelma (aivoliitto.fi)
Seuraava tilaisuus ”Uniwebinaari: Miten nukut – onko sillä väliä?” järjestetään tiistaina 26.3.2024 klo 13–15. Linkki Uniwebinaari: Miten nukut – onko sillä väliä? – Kansallinen aivoterveysohjelma (aivoliitto.fi)
Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Aivoliiton koordinoima kansallinen aivoterveysohjelma