Aivojen toiminnanohjaustoiminnot ovat sisäinen kapellimestarimme. Ne toimivat ajatustemme, käyttäytymisemme ja tunteidemme säätelijänä ja mahdollistavat tavoitteellisen toiminnan. Kun puhutaan aivoista, puhutaan myös palautumisesta ja kuormittumisesta eli stressistä.
Kestävä aivoterveys -hankkeen asiantuntija, aivotutkija ja neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen antaa esimerkin:
− Lähdetään liikkeelle savannilta, seeproista ja leijonista. Stressi antaa parhaat edellytykset leijonalle saada saalis kiinni ja vastaavasti seepralle päästä karkuun. Stressi mobilisoi fyysiset ja henkiset voimavaramme kuormittavassa tilanteessa. Siksi se on tärkeä reaktio, joka vaikuttaa erityisesti aivoihin.
Eläimillä stressi on hetkellistä. Keho virittäytyy toimimaan ja tilanteen mentyä ohi elimistön korjaus- ja elpymistoiminnot käynnistyvät normaalisti.
Aivot valitsevat puolestamme
Ajatuksesta tai tunteesta käynnistyvää stressiä kutsutaan psykologiseksi stressiksi, ja siinä on harvoin selkeä alku ja loppu. Uhkakaan ei aina ole niin selkeä kuin eläimillä. Aivoissamme tapahtuu tulkinta siitä, mikä on stressaavaa.
− Kun näemme uhkaavan ärsykkeen, aivojen mantelitumake käynnistää nopeasti pelko- ja stressireaktion. Meidän kuuluukin huomata uhat. Aivomme priorisoivat ne ja resurssit suunnataan uhan käsittelyyn. Turhan pelkoreaktion hillintä onnistuu, kun otsalohkotoiminnot toimivat hyvin. Jos näin ei ole, turhakin pelko saattaa jäädä päälle, Hartikainen toteaa.
Palautuminen täyttää energiavarastomme
Toiminnanohjaustoimintoja tarvitaan palautumisen käynnistymiseen. Vastaavasti tarvitsemme palautumista ja turvallista tilannetta, jotta toiminnot ovat optimaalisella tasolla.
Pirten johtava työterveyspsykologi Anne-Maria Kummunmäki tähdentää, että palautuminen täyttää ja tasapainottaa konkreettisessa ajattelu- ja tunnetyössä huvenneet energiavarantomme.
− Ongelmana ei ole stressi vaan palautumisen vaikeus ja psykofysiologinen muutos kehossa: se, että sydämen syke rauhoittuu, hengitys syvenee ja keho rentoutuu. Keskeistä on psykologinen irrottautuminen. Siinä toiminnanohjauksella on iso rooli, ja onnistuessaan se johtaa hyvinvointiin.
Kun stressi jatkuu eikä palautumista tapahdu
Elämä on kuormittavaa ja ahdistavaakin. Usein me lisäämme ponnistelua, kun pitäisi painaa jarrua.
− Olemme erilaisia palautujina ja kuormittujina. Tärkeintä on tunnistaa nämä tekijät itsessään ja työpaikoilla, sekä miettiä, miten stressin ja palautumisen vaihtelu olisi luonteva osa päivä- ja viikkorytmiämme, Kummunmäki valaisee.
Asiantuntijatyössä tarvitaan toiminnanohjausta
Muuttuva ympäristö haastaa ja uuvuttaa meitä monin tavoin. Erityisen kuormittuneita ovat asiantuntijat, opettajat ja hoitohenkilöstö.
− Esimerkiksi opettajat joutuvat työssään jatkuvasti käyttämään laajasti toiminnanohjaustoimintoja, vaikka opettaisivatkin tuttua ainetta. Ihmisten reagointi on aina yllättävää ja vaatii toiminnanohjausta, Kummunmäki sanoo.
Asiantuntijatyössä tarvitsemme tiedonkäsittelyn toiminnanohjausta, tunnesäätelyä ja sen sopeuttamista sekä mielen teoriaa eli asettumista toisen asemaan.
− Tähän käytämme silmien yläpuolella olevaa orbitofrontaalista aluetta. Aivojen keskiosassa puolestaan on aivojen energiakeskus, pihtipoimualue, josta aloitekyky, tavoitteen etenemisen ylläpito ja oman toiminnan monitorointi lähtevät. Kolmas, dorsolateraalinen alue, on otsalohkojen sivuosassa. Se on tärkeä tiedonkäsittelyn, tarkkaavuuden ja työmuistin kannalta, Hartikainen kertoo.
Hän painottaa, että nämä alueet toimivat yhdessä.
− Jos alueille tulee aivovaurio, tiedossa on selkeitä haasteita. Ilman vaurioitakin toiminnanohjaustoiminnot toimivat kuormitustilanteessa heikommin.
Kuormittuminen heijastuu käyttäytymiseemme ja tunteisiimme
Aivojenkuormitusoireet voidaan nähdä tiedonkäsittelyn haasteina tarkkaavuudessa, työmuistissa ja ajattelun joustavuudessa. Tunnesäätelyn osalta kuormittuneet aivot heijastuvat ärtyneisyytenä, masennuksena ja ahdistuneisuutena. Käyttäytymisen haasteet liittyvät itsensä johtamisen haasteisiin, toiminnan juuttuneisuuteen ja impulsiivisuuteen.
− Kun stressi on liiallista, ajattelumme menee automaattiohjaukselle ja turvaudumme rutiineihin uusien toimintatapojen sijaan. Toiminnanohjausta tarvitaan automatiikan hillitsemiseen. Kun olemme kuormittuneita, olemme häiriöherkempiä. Kuormittuneena meidän on myös vaikeampi torjua aiemmat huonot kokemukset tai traumamuistot, Kummunmäki toteaa.
Miten pidämme kapellimestaristamme huolta?
Tarvitsemme toiminnanohjausta monella eri tasolla päivän aikana.
− Keino, jolla voimme tukea toiminnanohjausta on aivojen helliminen; riittävä palautuminen ja lepo, jotta pääsemme noidankehästä. Ongelmana ei ole tiedonpuute. Haastavaa on se, mitä ylivirittyneenä jaksamme asialle tehdä, ennaltaehkäisystä puhumattakaan, Kummunmäki muistuttaa.
Terveen mielialan ylläpito vaatii hyvää toiminnanohjausta.
− Meidän tulee tarkkailla vireystilaa päivän aikana, tauottaa, päästää irti ja hengittää. Realistiset tavoitteet, kalenteroitu palautuminen, tietoinen ajankäyttö työssä, aivoergonomia ja työpäivän aikainen palautuminen ovat keskeisiä.
Hartikainen tähdentää, että monen asian tekeminen yhtä aikaa onnistuu meiltä huonosti.
− Kun hypimme tehtävästä toiseen, tulee kustannuksia. Aivoergonomia tarkoittaa keskeytysten minimoimista, tarkkaavuuden suuntaamista yhteen asiaan kerrallaan ja työmuistin tukemista apuvälinein.
Kummunmäki täydentää, että oman tietoisuuden herättäminen, itsereflektio, on keskeistä. Miten koen tilanteen? Mitä tarvitsen juuri nyt? Mihin voin vaikuttaa itse?
− On lohdullista, että voimme vaikuttaa ajatuksiimme, kehotuntemuksiimme ja tunteisiimme. Aloittamisen vaikeus pitää selättää, jotta työvälineitä pääsee hyödyntämään. On hyvä tunnistaa myös ne tekijät, jotka kuormittavat, ja mitä niille voi tehdä. Stressinsietokykyä voi aina kehittää.
Mieli on joskus tyyni, mutta usein ei
Kummunmäki painottaa tunteiden tärkeyttä, ne ovat informaatiota itsestämme ja suhteestamme ympäristöön.
− Omia voimavaroja, mielikuvia ja muistojakin voi hyödyntää ja miettiä, mikä palauttaa. Mikä saa kokemaan turvallisuutta, rauhoittumista, pätevyydentunnetta, yhteenkuuluvuutta ja toivoakin? Mikä on kivaa työssä? Miten koen oman työni merkityksellisyyden?
Kun emme ole kuormittuneita, tila on neutraali. Jos haluamme voida hyvin, meidän pitää lisätä ja vahvistaa hyvinvointi- ja voimavaratekijöitämme. Kun tavoitteet ovat kohtuullisia, meillä on tunne saavuttamisesta.
– Nostamme näitä tietoisesti mieleemme, kun voimme hyvin. Tärkeä kokemus on nautinto omassa arjessa ja työpäivissä. Mistä minä nautin? Usein fiilistelijät palautuvat parhaiten.
Miltä elämä tuntuu ja maistuu?
Aivojen orkestrointitaito on monitahoinen; soittotaidon lisäksi meidän pitää olla tietoisia ja virittäytyneitä tilanteeseen.
− Haluan nostaa esiin vielä oman hoivan kokemuksen ja oman kehotietoisuuden herättämisen. Mitä enemmän hoivaamme muita tai annamme itsestämme muille, sitä enemmän tarvitsemme itse hoivakokemusta ja koetun purkamista, Kummunmäki toteaa.
Hartikainen summaa, että aivot ovat tärkein työkalu modernissa työelämässä.
− Hyvinvoivat aivot takaavat työn tehokkuuden ja tuottavuuden. Sen lisäksi aivot ovat oma minuutemme; muistot, ajatukset, tavoitteet ja tunteet. Niitä meidän täytyy vaalia. Aivoterveyteen panostaminen on elintärkeää yksilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle – yhtä tärkeää kuin hetkellinen stressi savannin seeproille ja leijonille.
- Katso koko webinaarivideo YouTubesta.
- Webinaariosuus aivojen toiminnanohjauksesta (avautuu YouTubeen).
Lue myös Tampereen korkeakouluyhteisön UNIT-lehdessä julkaistu juttu: Liiallinen kuormitus uhkaa aivoja (linkki avautuu uuteen välilehteen tuni.fi/unit-sivuille).
Lisätiedot:
Kaisa Hartikainen
LT, neurologian erikoislääkäri, dosentti
TAYS Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö
kaisa.hartikainen@live.com
Anne-Maria Kummunmäki
PsM, KTM, johtava työterveyspsykologi
Pirte työterveys ja lääkärikeskus
anne-maria.kummunmaki@pirte.fi
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli