Syyskuinen vierailuviikko oli työntäyteinen, mutta Morvan, suomalainen aivotutkija Kaisa Hartikainen ja projektipäällikkö Mirva Kolonen ehtivät tavata myös Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Kirsi Viskarin. Aamukahvin ääressä virisi vilkas keskustelu aivotutkimuksen ja aivoterveyden ulottuvuuksista.
Verkostojen monimuotoisuus tuo rikkautta hankkeisiin
Aivoterveys on monialainen ja monitieteellinen aihe, ja sitä voidaan lähestyä eri näkökulmista. Aivohyvinvoinnin edistäminen yhdistää eri alojen osaajia ja asiantuntijoita.
− Olemme tietoisesti luoneet vuoropuhelua eri tieteenalojen kesken, sillä se vie asioita eteenpäin moniulotteisesti. Jo nyt verkostot ovat vahvistuneet kansallisesti ja kansainvälisestikin, ja yhdessä tekeminen poikii koko ajan oppimista ja uusia ideoita, Kolonen toteaa tyytyväisenä.
Samanlaisuus voi aiheuttaa huonoja päätöksiä ja kognitiivisia vinoumia
Morvan on samaa mieltä. Hän peräänkuuluttaa tiimin ja sen jäsenten ajatusten monimuotoisuutta, mikä on tärkeää luovuudelle ja innovaatioille. Aivotutkija siteeraa McKinsey-raporttia, joka osoittaa, että monimuotoiset yritykset pärjäävät taloudellisesti 36 prosenttia muita paremmin.
− Tiedämme, että monet huonoista päätöksistä tapahtuvat, kun koolla on asiasta samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Kognitiiviset vinoumat tarkoittavat tilannetta, joissa aivot valitsevat päätöksenteossa oikotien, joka ei välttämättä ole paras mahdollinen. Toisinaan teemme virheitä, kun teemme päätöksiä, Morvan taustoittaa.
Huonoista päätöksistä on historiassa lukemattomia esimerkkejä.
− Kun ensimmäinen alus lähetettiin avaruuteen, koe epäonnistui, koska kaikki insinöörit olivat samasta korkeakoulusta, ja heillä kaikilla oli samanlainen ajattelutapa. Näin ei tarvitse olla.
Monimuotoista rekrytointia videopelien avulla
Morvanin mukaan ihmisten muistia ja kykyä ymmärtää toistensa tunteita ja niiden kompleksisuutta voidaan mitata kognitiivisesti laboratorioympäristössä
− Sovelsin akateemisessa tutkimuksessa tekemiäni havaintoja rekrytointiin, ja perustin yrityksen nimeltä Goshaba. Kognitiivisilla mittauksilla kartoitamme, miten ihmiset ajattelevat. Muunsin kognitiivisen testauksen videopeleiksi. Nykyään kognitiivisia pelejä käytetään ihmisten potentiaalin arviointiin ja tiettyyn työtehtävään soveltumiseen.
Insinööritaustainen Kirsi Viskari on iloinen siitä, että tavallisena tiistaina tarjoutuu tilaisuus näin mielenkiintoiseen ja virkistävän monialaiseen keskusteluun.
− Aivoterveyden teeman ulottuvuudet ovat nykyajan työelämässä todella laajat, ja aihepiiri nivoo hienosti yhteen eri alojen osaamisia ja ihmisiä. Rekrytointien lisäksi pelillistämistä voidaan hyödyntää moniin muihinkin kohteisiin, joissa perinteisin keinoin kohdataan haastavia tilanteita. Tämä kenttä on upea teknologian hyödyntämisen esimerkki, Viskari innostuu.
Videopelit auttavat valjastamaan ihmisten potentiaalin
Oikeudenmukaisuus ja reiluus ovat Morvanille tekemisen ytimessä.
− Goshabassa näytämme työntekijöille, mihin he oikeasti pystyvät. Samalla osoitamme työnantajille, soveltuvatko rekrytoitavat henkilöt työtehtävään. Se on tärkeää, koska nykyään rekrytoijat käyttävät CV:tä eli ansioluetteloa ihmisten potentiaalin arvioimiseen.
Morvan tähdentää, että CV:ssä on kuitenkin monia epäkohtia ja virhemahdollisuuksia. Sen perusteella rekrytointi voi päätyä olemaan epäreilua.
− Jotkut tietävät, miten myydä osaamistaan, toiset eivät. CV voi olla hieno kertomus hakijan teknisistä taidoista ja kielitaidosta, mutta se ei kerro mitään hänen kyvykkyyksistään, käyttäytymistavoistaan tai sosiaalisesta älykkyydestään. Ne ovat vähintään yhtä tärkeitä.
Videopelin avulla sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja saadaan paremmin näkyviin.
− Teemme rekrytoinnista monimuotoisempaa ja tarkempaa, koska tarjoamme kaikille mahdollisuuden päästä ansaitsemaansa työhön. Käytämme tekoälyä eettisesti; tekoäly ei tee lopullista valintaa, vaan sen tekee rekrytoija.
Goshaballa on asiakkaina McDonaldsin kaltaisia isoja yrityksiä. Työntekijöitä on 25 ja liikevaihto on kaksi miljoonaa euroa. Ajatuksellaan käyttää videopelejä ja tekoälyä kognitiivisten kyvykkyyksien määrittämiseen Morvan voitti Women in Artificial Intelligence -palkinnon.
Aivotutkijat ovat yhtä mieltä tunteiden tarpeellisuudesta
Aamukahvin äärellä keskusteltiin organisaatioiden ja yksilön mahdollisuuksista edistää aivohyvinvointia. Pääosaan pääsivät tunteet työssä.
− Nyt on aika hyväksyä tunteet työpaikoilla ja parantaa affektiivista ergonomiaa. Tarvitsemme tunteita päätöksentekoon. Ne ovat kriittisen tärkeitä siinä, miten käyttäydymme ja miten teemme työtä. Tämä liittyy TAYS:n Käyttäytymisneurologian tutkimusryhmässä tekemäämme tutkimukseen orbitofrontaalista aivokuoresta, kertoo aivotutkija Kaisa Hartikainen.
Orbitofrontaali aivokuori tuo päätöksiin affektiivista arvoa.
Aivoissa erityisesti uhkaan liittyvät tunteet priorisoidaan ja niille kohdennetaan rajallisia tiedonkäsittelyresursseja.
− On paljon tarpeellisia tunteita, mutta meidän ei tulisi hukata resursseja negatiivisiin tunteisiin, jotka liittyvät tarpeetonta uhkaa herättäviin huonoihin käytäntöihin töissä. Vaikka tunnereaktiota pystyisi tehokkaasti hillitsemään, siihen liittyy kustannus, kun aivojen tiedonkäsittelyresursseja tarvitaan työn sijaan tunnereaktion hillitsemiseen, aivotutkijat painottavat.
Pidetään huolta kognitiivisesta kyvykkyydestämme
Aivojen toiminnanohjaus on aivojen korkeamman tason kognitiivisen toiminnan kontrolloija. Niitä tarvitaan tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn, ajatteluun, kieleen ja muistiin.
− Tarvitsemme hyvää aivojen toiminnanohjausta uusissa ja haastavissa tilanteissa tai käsitellessämme tunteita, jotta terveytemme säilyy ja jotta voimme tehdä terveellisiä valintoja. Kun olemme uupuneita työstä tai kroonisesti stressaantuneita, toiminnanohjaustoiminnot eivät toimi kovin hyvin. Silloin on myös vaikea tehdä päätöksiä, Hartikainen muistuttaa.
Nykyelämässä tai työpaikoilla on hyvin vähän emotionaalisesti neutraaleja tilanteita, joten hyvin toimivalle aivojen toiminnanohjaukselle on valtava tarve. Hartikainen kertoo neurologian erikoislääkärin työssään nähneensä usein tilanteita, että ennen burnoutia tai sen aikana ihmiset eivät kykene tekemään mitään, koska heitä kuormittavat asiat, jotka menevät vikaan. Sen takia heidän kognitiivinen kyvykkyytensä huononee.
Käyttäytymisneurologian tutkimusryhmä on tutkinut tätä ilmiötä opettajilla.
− Nähtävissä oli selkeästi vaikeuksia toiminnanohjausjärjestelmässä opettajilla, joilla oli burnout tai sen oireita. Se voi toisinaan johtaa viheliäiseen kierteeseen.
Hän antaa esimerkin.
− Jos olemme negatiivisessa ympäristössä, jossa on paljon psykologisia uhkia, nuo uhkatekijät varastavat toiminnanohjausresurssejamme. Silloin emme yhtä hyvin kykene tekemään itsemme kannalta oikeita valintoja ja päätöksiä. Meillä ei myöskään ole tarpeeksi resursseja selvitä hyvin työstämme tai ylläpitää terveyttämme.
Tunteiden, tunnereaktioiden ja oman mielialan kontrollointi vaatii hyviä toiminnanohjaustoimintoja.
− Koemme asiat yleensä ensin negatiivisesti. Vie toiminnanohjausresursseja arvioida tilanne uudelleen, ja nähdä asian positiiviset puolet. Kun meillä on terveet ja hyvinvoivat aivot, silloin meillä on myös optimaaliset toiminnanohjaustoiminnot. Sellaisia työntekijöitä työelämässä tarvitaan, ja siksi tämän pitäisi kiinnostaa myös organisaatioita, Hartikainen summaa.
Tutustu tutkijaan!
Kaisa Hartikainen
Kaisa Hartikainen on neurologi ja aivotutkija, joka johtaa TAYS:n Käyttäytymisneurologian tutkimusryhmää. Kaisan 30 vuoden kokemus aivotutkimuksesta kattaa aivotutkimuksen monet eri tasot ja menetelmät ionikanavista aivojen ja mielentoimintoihin, soluviljelmistä terveisiin ja sairaisiin aivoihin.
Kaisa on työskennellyt useita vuosia USA:n huippuyliopistoissa kuten Kalifornian yliopistoissa UC, Berkeleyssa ja UC, San Franciscossa. Hän on tehnyt merkittävän panoksen affektiivisen neurotieteen alan ja menetelmien kehitykseen 2000-luvun vaihteesta alkaneella uraauurtavalla affektiivisen neurotieteen tutkimustyöllään.
Lisäksi Kaisalla on ainutlaatuista asiantuntemusta kognitiivisesta ja käyttäytymisneurologiasta. Kaisa soveltaa Kestävä aivoterveys -hankkeessa tätä laajaa kliiniseen ja tutkimustoimintaan liittyvää näkemystään aivojen tunnetoiminnoista ja toiminnanohjaustoiminnoista sekä niiden roolista aivohyvinvoinnissa. Kliinisen ja tutkimustyön lisäksi Kaisa on toiminut useissa asiantuntijatehtävissä mm. EU:n aivotutkimusasiantuntijana, missä tehtävissä hän tutustui tähän webinaariin kutsuttuun Camille Morvaniin, joka puolestaan toimi EU:n innovaatioasiantuntijana.
Camille Morvan
Camille Morvan on työskennellyt Harvardin yliopistossa professorina ja opettanut johtajuutta. Lisäksi hän on tutkinut Harvardin yliopistossa päätöksentekoa ja sen vinoumia. Palattuaan Ranskaan Camille perusti yrityksen, jonka perusidea pohjaa ihmisen kognitiivisten toimintojen ymmärtämiseen ja niiden mittaamiseen videopelien avulla rekrytointitarkoituksiin.
Camillella on ainutlaatuinen yhdistelmä asiantuntijuutta johtamisessa, päätöksenteossa, ja laajemminkin käyttäytymistieteissä. Lisäksi Camille on hyödyntänyt onnistuneesti tekoälyä yrityksessään. Hänet on palkittu vuoden naisena tekoälyn hyödyntämisessä startupissa. Camillella on laaja kokemus erilaisista organisaatioista ja johtamistyyleistä sekä niiden vaikutuksesta työhyvinvointiin.
Kuva: Kirsi Toljamo
Teksti: Hanna Ylli