Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyö -posteri
Posterin keskiössä olivat haastattelututkimuksen tulokset. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 29 perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon asiantuntijaa ja sen tavoitteena oli selvittää, miten perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon henkilökunta koki sektorien välisen yhteistyön.
Kuten lääkäripäivien posterille pysähtyneet, myös tutkimukseen haastatellut asiantuntijat kokivat yhteistyön hyödyttävän yhtäältä potilasta, mutta myös asiantuntijaa. Niin haastateltavat kuin posterille pysähtyneet nostivat käytettävissä olevan ajan rajallisuuden sekä tiedon kulun nykyisen järjestelmän suurimmiksi haasteiksi.
Eräs lääkäripäivien kävijä kiteytti posterin keskeisimmän sisällön mainiosti kuvatessaan, miten perusterveydenhuollossa vastaanotolle saattaa tulla potilas, joka kuntoutustuen jatkamiseksi on lääkärinlausuntoa vailla. Tällöin lääkärin tulisi ehtiä vastaanottoajan puitteissa selvittää potilaan tausta, sairaudet, mitä kaikkea potilaalle on jo tehty ja vasta tämän jälkeen arvioida, onko kuntoutustuen jatkamiselle perusteita. Kaikkeen tähän ei yksinkertaisesti riitä aika, joten useimmiten vastaavat tilanteet hoidetaan asiakasystävällistä pragmaattisuutta noudattaen.
Edellä kuvattu oli vain yksi monista tilanteista, joissa perusterveydenhuollossa olisi hyötyä palvelujärjestelmän asiantuntijasta, joka voisi valmistella kaikki olennaiset tiedot lääkärille jo ennen vastaanottoa ja tarvittaessa ohjata potilasta parhaiten hänelle sopivan palvelun piriin. Tällä tavalla lääkäri voisi keskittyä vastaanotolla olennaisimpaan eli potilaan tutkimiseen. Samalla voitaisiin kuroa kiinni eri sektoreiden välistä kuilua työkykykoordinaattorin toimiessa sillanrakentajana, kuten hankkeemme interventiossa (linkki avautuu uuteen välilehteen) tehtiin.
Työkyvyn tuen palvelut perusterveydenhuollossa -posteri
Tulokset, joiden pohjalta posteri koottiin, muodostuivat yhtäältä työkykykoordinaattorin tavanneiden potilaiden haastatteluista ja kyselystä. Työkykykoordinaattori toimi osana perusterveydenhuoltoa. Tarkempi kuvaus löytyy Lähi-TOIKE-pilottia koskevasta jutustamme. (linkki avautuu uuteen välilehteen). Haastatteluihin osallistui yhteensä 10 potilasta ensimmäisen ja viimeisen työkykykoordinaattoritapaamisen jälkeen. Kyselyyn vastanneita potilaita puolestaan oli yhteensä 39.
Palvelu keräsi potilailta valtavan paljon kiitosta, jonka lisäksi iloksemme havaitsimme positiivista muutosta potilaiden elämänhallinnassa sekä heidän koetussa työkyvyssä. Haastatteluiden tulokset tukivat kyselyssä havaittuja myönteisiä muutoksia ja korostivat työkykykoordinaattorin merkitystä osana perusterveydenhuollon palveluita.
Posterin äärelle pysähtyneet lääkäripäivien kävijät pitivät työkykykoordinaattoripalvelua tärkeänä lisänä perusterveydenhuollossa. Niin työterveyshuollon kuin perusterveydenhuollon ammattilaiset kokivat, että se tulisi helpottamaan heidän työtään huomattavasti. Varsinkin perusterveydenhuollon ammattilaiset kertoivat omassa työkykyosaamisessaan olevan puutteita, jolloin työkykykoordinaattori helpottaisi potilasohjausta työkyvyn tuen asioihin liittyen sekä parantaisi työttömien ja osatyökykyisten asemaa palvelujärjestelmässä.
Eräässä keskustelussa nousi esiin tutkimuksessammekin havaittu ilmiö, eli potilaat, jotka asioivat perusterveydenhuollossa, vaikka heillä olisi työterveyshuolto käytettävissään. Eräs kävijä tiivisti hyvin yleisen ongelman, mikä liittyy työnantajien tarjoamaan suppeaan työterveyssopimukseen sekä huonoon tiedottamiseen työntekijöillä käytettävissä olevista työterveyspalveluista. Yhdessä ne kuormittavat perusterveydenhuoltoa merkittävästi.
Olemme aikaisemmin tutkimuksessamme havainneet, että työkykykoordinaattoreiden kontaktoimasta 611 henkilöstä puolet (306) oli työterveyshuollon potilaita, jotka ohjattiin ottamaan yhteyttä omaan työterveyshuoltoon. Syitä perusterveydenhuollon käyttämiselle siinäkin tilanteessa, jossa työntekijällä on työterveyshuolto, voivat olla esimerkiksi pitkä hoitosuhde perusterveydenhuoltoon, työterveyshuollon sijaitseminen kaukana sekä saatavilla olevat lääkäriajat. Tarkemmin työterveyshuollon potilaiden perusterveydenhuollon palveluiden käytöstä voi lukea asiaa käsittelevästä jutustamme. (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kotiintuomiset
Molemmat jaamme kokemuksen siitä, että oli varsin opettavaista päästä esittämään omasta, tärkeäksi kokemastaan aiheesta posteria. Eikä yksin aiheen tai hankkeen näkyvyyden kannalta, vaan myös henkilökohtaisen esiintymistaitojen karttumisen näkökulmasta. Se, että saa toistuvasti kelloaan vilkuilevan messukävijän pysähtymään oman posterin kohdalle, virittää erityisellä tavalla. Erityisen arvokasta olivat myös ne keskustelut, joissa lääkäripäivien kävijä jakoi omia näkökulmiaan aiheeseen. Ne kehittivät kykyä perustella oman tutkimuksen merkityksellisyyttä, mutta ennen kaikkea tarjosivat katsantokantoja, joita itse ei ollut tavoittanut. Lisäksi koimme arvokkaaksi saada jakaa omia kokemuksia tutkimuksesta sekä posterin esittämisestä ja verkostoitua muiden lääkäripäivien postereiden tekijöiden kanssa.
Meidän kummankaan posterit eivät olleet perinteisen lääketieteellisiä, vaan niissä oli aimo ripaus sosiaalitieteellisyyttä. Toisaalta se erotti meidät muista töistä, mutta asetti myös haasteita tuloksien raportoimiselle. Kun tulokset olivat ainakin osittain tai lähes kokonaan tutkijan oman perustelun varassa, oli kohtaaminen varsin erilainen kuin kliinistä lääketiedettä edustavan työn yhteydessä. Emme kuitenkaan paina päätä näiltä osin pensaaseen, vaan korostamme, että lääketieteen saralla tarvitaan myös sosiaalitieteellisesti värittynyttä tutkimusta, jotta terveydenhuoltojärjestelmä tulee huomioituna kokonaisuutena. Toivomme, että posterimme antoivat lääkäripäivien kävijöille uutta tietoa työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyöstä sekä työkyvyn tuen palveluiden mahdollisuuksista perusterveydenhuollossa.
Lopuksi haluamme kiittää Tampereen lääkäripäiviä hyvistä ja mutkattomista järjestelyistä sekä jokaista postereillamme pysähtynyttä kävijää mielenkiintoisesta ja innoittavasta ajatustenvaihdosta.
Lauri Vähätalo
Tutkija
Hanna Nurmi
Tutkija