Työpajatyöskentelyyn osallistui hanketyöntekijöitä ja 16 maahanmuuttajaa, jotka olivat tulleet Suomeen useasta eri maasta. Ilahduttavaa oli kahden isän mukanaolo. Synnytys-työpaja pidettiin kaksipäiväisinä 13. – 14. helmikuuta 2019.
Synnytyskokemuksia eri maista
Työpajaan osallistuneet maahanmuuttajaäidit kokivat pääosin synnytyksen Suomessa positiivisempana kokemuksena kuin lähtömaissa. Äidit olivat saaneet tietoa synnytykseen liittyvistä asioista omilta äideiltään, sukulaisiltaan ja ystäviltään sekä Suomessa neuvolan terveydenhoitajilta. Lähtömaissa synnytyshuoneissa saattaa olla useita äitejä yhtä aikaa tai synnytys voidaan hoitaa vastaanottokäynnillä. Maahanmuuttajaäideistä osa kertoi, miten heidän kotimaassaan tehdään enemmän keisarinleikkauksia (sektioita) kuin Suomessa. Työpajaan osallistuneet maahanmuuttajaäidit kokivat hyvänä asiana, että synnytykseen liittyvistä eri käytänteistä kerrottiin sekä neuvolassa että sairaalassa. Osa haastatelluista koki ja myös työpajoissa todettiin, että oman kielitaidon vahvistuminen toi lisää vaikutusmahdollisuuksia.
Kivunlievitysmahdollisuudet synnytyksessä ovat tärkeä osa niin henkilökunnan kuin perheidenkin mukaan. Lähtömaissa ei ole kaikissa kivunlievitysmahdollisuuksia kuten Suomessa. Ensi-imetys on osalle maahanmuuttajaperheitä uusi asia. Haastateltavien ja työpajoihin osallistuneiden lähtömaassa useimmiten vauva pestään heti ja puetaan, ja sen jälkeen vasta otetaan syliin.
Miksi isä mukaan synnytykseen?
Monet maahanmuuttajaperheet tulevat kulttuurista, joissa isä ei osallistu synnytykseen. Mies voi olla synnytyssairaalassa, muttei synnytyshuoneessa. Synnyttäjällä saattaa olla tukihenkilönä oma äiti tai sisko. Suomalaisessa synnytyssalissa isä / kumppani ovat tervetulleita synnytykseen. Tutkimusten mukaan isän läsnäolo synnytyksessä voi parantaa parisuhdetta ja edesauttaa läheistä suhdetta vastasyntyneeseen. Kaikki työpajaan osallistuneet äidit kokivat isän läsnäolon synnytyksessä hyvänä asiana.
Työpajaan osallistuneen kätilön mukaan maahanmuuttajaperheet eivät ole osanneet välttämättä valmistautua sairaalaan lähtöön. Erityisesti isät kaipaavat tietoa siitä, mitä synnytyksessä mukana oleminen Suomessa heiltä edellyttää. Esimerkiksi mitä vaatteita, mahdollisesti syömistä ja juomista tai paljonko rahaa isällä olisi hyvä olla mukana synnytyksessä. Hyvin valmistautuminen synnytykseen sekä riittävän tiedon ja tuen saaminen synnytyksen aikana, ovat avainasioita äitien ja isien positiiviseen synnytyskokemukseen. Perheen muiden lasten hoitoon vieminen sairaalassaolon ajaksi voi olla myös haasteellista.
Mitä synnytyksessä tapahtuu?
Sekä äidin että isän on tärkeää tietää, mitä synnytyksessä tapahtuu Suomessa. Työntekijöiden näkemyksen mukaan tietämys anatomiasta ja sen merkityksestä synnytyksen kulkuun saattaa olla puutteellista. Synnyttävän perheen tulisi tietää, mitä synnytyksessä tapahtuu ja mitä tutkimuksia tehdään. Äidille ja isälle on tärkeää saada tietoa syntyneen vauvan voinnista ja isät ovat huolissaan myös äidin voinnista.
Mitä synnytys maksaa?
Kulttuurierot näkyvät myös synnytyksen kustannuksissa. Lähtömaassa synnytyksen hoito voi olla kallista ja hoidon taso vaihtelee eri sairaaloissa. Joidenkin vanhempien on vaikea uskoa, että Suomessa ei makseta erikseen synnytyksestä ja että kaikki äidit saavat yhdenvertaista hoitoa ja kohtelua riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Jos vastasyntynyt tarvitsee tehohoitoa tai tarkempaa seurantaa, lähtömaassa hoidon saaminen riippui siitä, onko perheellä varaa maksaa hoidosta.
Ohjauksen ja tiedotuksen tueksi aineistoja maahanmuuttajille ja terveydenhoitajien käyttöön
Monenlaista ja eri muotoista ohjausmateriaalia tarvitaan ja toivotaan niin maahanmuuttajaperheiden ohjaukseen kuin itseopiskeluun nettisivuille, jotta maahanmuuttajaperheet osaisivat toimia ja kokisivat olonsa turvalliseksi. Kuvamateriaalia ja ohjelehtisiä toivotaan eri kielillä. Esimerkiksi kuvakortteja voidaan käyttää neuvolan terveydenhoitajan puheeksi oton työvälineenä. Aiheita olisivat synnytykseen valmistautuminen, synnytys, synnytyspelko ja sairaalassa oloaika.
Lisäksi kaikki työpajaan osallistuneet korostivat, miten tärkeätä on yhteinen kieli. Mikäli ei ole yhteistä kieltä, tulkin käyttö on erityisen tärkeätä. Tulkkaus on kuitenkin välitettyä tietoa, ja varsinkin haastatellut maahanmuuttajat pelkäsivät, ettei tulkki tulkaa kaikkea tai oikein.”
(Artikkelikuva: pixabay.fi)