Sofian pysäkillä
Huhtikuun työpajatyöskentely käynnistyi Sofian pysäkillä, missä maahanmuuttajat opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria. Hanketyöntekijät kävivät muutamaa päivää ennen varsinaista työpajaa kertomassa Niitty-hankkeesta ja tulevasta työpajasta. Paikalla oli hanketyöntekijöiden lisäksi 27 maahanmuuttajaa eri maista ja kaksi kantaväestöön kuuluvaa opettajaa. Esittelyn lisäksi aloiteltiin jo työpajatyöskentelyä, mikä jatkui 11. huhtikuuta kuuden maahanmuuttajan, kahden kantaväestöön kuuluvan ja neljän hanketyöntekijän kesken.
Työpajassa esiteltiin osallistujille Niitty-hankkeessa jo tuotettua elintapaohjausmateriaalia ja parisuhdeanimaatioita. Maahanmuuttajat pitivät sisältöjä tärkeinä, mutta he kommentoivat, että ohjaustekstiä tulisi vielä yksinkertaistaa selkokielelle ja tuoda esiin vain ydinasiat. Ohjausmateriaalia oli tuotettu raskauden aikaisesta ravitsemuksesta, lääkkeiden ja vitamiinien käytöstä, liikunnasta, päihteistä ja suunhoidosta. Parisuhdeanimaatio ihastutti toteutustavallaan; tärkeää asiaa hauskasti ilmaistuna.
Monikulttuurisissa pienryhmissä vilkasta työskentelyä
Työpajassa jakauduttiin monikulttuurisiin pienryhmiin ja keskusteltiin synnytyksen jälkeisestä ajasta ja vauvaperheen arjesta. Vauvanhoitokäytänteet ja äitiys eri maissa viritti vilkasta keskustelua. Joissain kulttuureissa äiti toipuu synnytyksestä muutamia viikkoja oman äitinsä luona vastasyntyneen kanssa. Äiti saa vauvanhoitoapua omalta suvultaan. Vauvan isä käy vierailulla. Suomessa synnyttäneen maahanmuuttajaperheen tulee selvitä ilman lähipiiriä, ellei kotimaasta ole saavuttu apuun. Isovanhemman tulo on toisaalta toivottu apu, mutta toisaalta se saattaa hankaloittaa isän ja äidin totuttelua uuteen perheenjäseneen. Haasteita aiheuttaa myös vauvanhoito-ohjeiden ja isänä ja äitinä olemisen ohjeiden ristiriitaisuus; neuvolan terveydenhoitajan ohjeet ja neuvot voivat poiketa isoäidin antamista ja oman kulttuurin ohjeista. Toisaalta halutaan vaalia oman kulttuurin tapoja ja tottumuksia ja toisaalta omaksua ympäröivän yhteisön tapoja.
Vauvan kanssa neuvolassa
Useimmat maahanmuuttajaperheet käyvät neuvolassa odotusaikana ja vauvan kanssa ja ovat pääasiassa tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Kaikki perheet eivät ole tietoisia suomalaisesta neuvolatoiminnata ja informaatiota tarvitaan. Tulkkia käytetään tarvittaessa. Yhä enemmän isät ovat myös mukana neuvolakäynneillä ja heitä tulee kannustaa vauvan hoitoon, vaikka monissa kulttuureissa äidin tehtävä on hoitaa ja kasvattaa lapset.
Varsinkin ensimmäistä lasta saavat vanhemmat tarvitsevat ohjausta vauvan perushoidosta: ihon hoito, vaipanvaihto, pyllynpesu, kylvettäminen, vauvan nukkuma-asennot. Monille maahanmuuttajille Suomen ilmasto tuottaa haasteita, ulos ei uskalleta viedä vauvaa. Vauvan ulkoilusta ja pukemisesta tarvitaan ohjeita: miten puetaan vauva eri säällä, koska voi mennä vauvan kanssa ulkoilemaan ja voiko vauvaa nukuttaa ulkona. Tarvitaan ja toivotaan lyhyitä videota, kuvallista materiaalia ja lyhyitä ohjaustekstejä eri kielillä helpottamaan terveydenhoitajien ohjausta sekä auttamaan vauvaperheen arjessa selviytymistä.
Työpajakeskusteluissa tuli ilmi vauvan motorisen kehittymisen tukemisen eroja; esimerkiksi vauvan käsittely eroaa eri kulttuureissa. Yleensä vauvan kehittymisestä tarvitaan ohjausmateriaalia.
Vanhemmuus ja perhearki
Vanhemmuus muovautuu vähitellen. Varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa on palkitsevaa vanhemmille, mutta elintärkeää vauvalle. Joissain kulttuureissa vauvalle jutustelu ei ole tavallista. Äiti ja isä tarvitsevat opastusta. Vauvan itku voi ahdistaa. Itkeminen on normaalia sitä ei tarvitse hävetä.
Useimmat maahanmuuttajaäidit haluavat imettää ja imetys sujuu. Imetyksen tueksi tarvittavista erilaisista keinoista tarvitaan ohjausmateriaalia huomioiden vauvamyönteisyys. Myös lisäruuan antamisesta ja yleensä imeväisikäisen ravitsemussuosituksista tulisi olla ohjeita eri kielillä. Joissain kulttuureissa annetaan jo varhain makeata syötävää pienelle vauvalle, jolloin hampaiden kehitys kärsii. Suuhygienia ja hampaiden hoito ovat tärkeitä teemoja, joissa maahanmuuttajaperheitä voidaan ohjeistaa.
Maahanmuuttajat kertoivat, että synnytyksen jälkeen äidin mielialan vaihtelut ja äidin väsymys voi yllättää. Apua ei ole aina tarjolla, kuitenkin vauvanhoidosta ja kodin siisteydestä pitää huolehtia. Äidin baby bluesista eli synnytyksen jälkeisestä alakulosta sekä mielialan vaihteluista ei ole riittävästi tietoa. Erityisesti isät tarvitsevat tällöin ohjausta, miten he voivat tukea äitiä.
Syyskuun työpajat 4. ja 5 päivinä pidettiin Tampereen ammattikorkeakoululla ja niissä käsiteltiin vanhemmuutta, kasvatuskäytäntöjä ja erityisaiheena ympärileikkausta.
Työpajojen 1 ja 2 pohjalta perhevalmennusmallin aineistojen työstäminen käynnistyi jo keväällä. Ohjausaineistojen työstäminen jatkuu vielä syksyn ajan, erityisesti työpajan 3 teemojen osalta.
(Artikkelikuva: pixabay.fi)