Tausta
Hankkeen lähtökohtana on 2014-2015 alkanut Euroopan pakolaiskriisi, jonka seurauksena Irakista, Syyriasta ja Afganistanista lähtöisin olevat pakolaiset päätyivät hakemaan turvapaikkaa myös Suomesta. Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 turvapaikkaa haki Suomesta 32 476 henkilöä, joista myönteisen päätöksen ja oleskeluluvan sai 3915 henkilöä.
Suomen on kotoutettava tämä maahanmuuttajaväestö suomalaiseen yhteiskuntaan paitsi osallistamalla heidät yhteiskunnalliseen toimintaan ja työelämään, myös edistettävä heidän pääsyään erilaisten palveluiden käyttäjiksi. Turvapaikan saaneen väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyy niin terveyttä edistäviä tekijöitä kuin haasteita ja erityiskysymyksiä. Heidän terveyttään ja hyvinvointiaan ylläpitää se, että he saapuvat uuteen maahan melko nuorina ja terveinä. He ovat myös motivoituneita kotoutumaan uuteen kotimaahan osallistumalla työelämään. (Sisäministeriö 2014.)
Terveyden ylläpitämisen haasteita tuottavat erilaiset kulttuuriset käytännöt, kuten tyttöjen ja poikien ympärileikkaus. Maahanmuuttajaväestön osallistaminen terveyspalveluiden käyttäjiksi toteutuu parhaiten, kun heidän erityistarpeensa huomioidaan järjestämällä heille yksilöllisiä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluita. Erityisesti turvapaikanhakijoina ja pakolaisina Suomeen muuttaneen väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelutarpeet muodostuvat lähinnä tartuntatautien ehkäisystä ja rokotussuojan parantamisesta, suun terveydestä, mielenterveyskuntoutuksesta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä elintapoihin liittyvät palvelutarpeet muodostuvat jo lähtökohtaisesti erilaiksi kuin syntyperäisten suomalaisten. Maahanmuuttajille tästä intiimiksi ja yksilölliseksi koetusta terveyden osa-alueesta keskusteleminen voi olla vaikeaa heidän kulttuurisen taustansa tai uskontonsa johdosta tai siitä syystä, etteivät he jaa yhteistä kieltä terveydenhoitohenkilöstön kanssa.
Naisille suunnattavia palveluja kehitettäessä tulisikin palvelujärjestelmän vahvistaa suhteita maahanmuuttajayhteisöihin ja ymmärtää paremmin aviomiesten, miessukulaisten ja vertaisten integroinnin merkitys (Lepola, 2017). On todettu, että maahanmuuttajanaisilla on korkeampi riski jättää käyttämättä äitiyshuollon palveluita kantaväestöön verrattuna sekä korkeampi riski riittämättömän hoidon saamiselle raskauden aikana sekä sen jälkeen (Karl-Trummer et al. 2006). Tässä hankkeessa edistetään maahanmuuttajanaisten ja neuvoloiden yhteistyötä ja pyritään näin vaikuttamaan siihen, että maahanmuuttajaperheet tulisivat käyttämään enemmän neuvolapalveluita. Tähän pyritään kehittämällä lakisääteistä perhevalmennusta paremmin maahanmuuttajien erityistarpeet huomioivaksi.
Tavoite ja tehtävät
Niitty-hankkeessa kehitetään vertaisohjattu perhevalmennusmalli kolmansien maiden kansalaisille. Tavoitteena on tukea maahanmuuttajaperheitä raskauden aikana, synnytykseen valmistautumisessa, lapsen hoidossa ja imetyksessä, elintavoissa sekä vanhemmuudessa ja parisuhdeasioissa. Kehittämisessä huomioidaan perheiden seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät palvelutarpeet, jotka kytkeytyvät kulttuurisiin käytänteisiin, kuten tyttöjen ja poikien ympärileikkaukseen tai vauvoihin kohdistuviin käytäntöihin.
Lisäksi tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajaperheiden arkea, vahvistaa heidän osallisuuttaan sosiaali-ja terveyspalveluihin sekä edistää kotoutumista. Perhevalmennusmalli rakennetaan yhdessä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Malli toteutetaan yhteistyössä kohderyhmän edustajien kuten Tampereen kaupungin, Setlementti Naistarin ja Miestalo Mattilan kanssa sekä tarkoituksenmukaisesti muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Vaikuttavuus
Kehitettävästä vertaistuetusta perhevalmennusmallista hyötyvät paitsi kolmansista maista Suomeen tulevat turvapaikan ja oleskeluluvan saavat raskaana olevat naiset sekä heidän perheensä, myös kaikki maahanmuuttajaperheet ja maahanmuuttajia vastaanottavat maat Euroopassa. Hankkeen hyötyjiä ovat myös vastaanottajamaan terveyspalvelujärjestelmä ja terveydenhuoltohenkilöstö, joka saa hankkeessa valmiuksia kohdata vieraasta kulttuurista tulevia asiakkaita kulttuurisensitiivisesti.
Hanke toteutetaan Tampereella ja perhevalmennusmalli testataan Pirkanmaalla. Tavoittena on kattaa koko maa hankkeen loppupuolella. Malli jalkautetaan ja levitetään kuntiin, joissa asuu fertiili-ikäisiä maahanmuuttajia. Hankkeen aikana etsitään eurooppalaisia yhteistyötahoja mallin levittämiseksi EU:n jäsenmaihin.
Rahoittajat
Niitty-hanke rahoitetaan Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (engl. Asylum, Migration and Integration Fund, AMIF) sekä projektiorganisaation omarahoitusosuuksilla. Hankeaika on 1.4.2018-31.12.2020. Hankkeen päätoteuttaja on Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja hankekumppani Tampereen kaupunki. Tavoitteet tukevat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallisen ohjelman ja kansallisen toimeenpano-ohjelman tavoitteita.