”Aivoissa on persoonamme, ajatuksemme ja osaamisemme. Aivot ovatkin juuri se elin, jolla työ tehdään. Modernissa työelämässä tarvitsemme erityisesti aivojen korkeimpia toimintoja, joiden tehokkuus vaarantuu liiallisessa aivokuormituksessa. Työuupumukseen liittyy monenlaisia aivotoimintojen muutoksia, mutta siitä huolimatta työuupumus nähdään edelleen lähinnä psykologisesta näkökulmasta”, toteavat Kaisa Hartikainen, Mia Pihlaja, Sari Räisänen, Laura Bordi, Pertti Saariluoma, Kati Päätalo ja Mirva Kolonen Sosiaalilääketieteen aikakauslehden puheenvuorossa.
He pohtivat myös, mitä biologisia ilmiöitä pitkittyneeseen ja liialliseen stressiin ja työuupumukseen liittyy.
”Hyviä toiminnanohjaustoimintoja tarvitaan terveen mielialan ylläpidossa ja tunteiden säätelyssä sekä monenlaisissa eri tiedonkäsittelytoimintoja kuormittavissa arjen haasteissa eli tänä päivänä lähes kaikissa työtehtävissä. Toiminnanohjaustoimintojen tehokkuuden voidaan ajatella heijastavan aivoterveyttä, aivojen hyvinvointia ja toisaalta aivokuormitusta. Nämä aivojen toimintahierarkian korkeimmalla huipulla olevat toiminnot ovat herkkä indikaattori monenlaisille eri aivojen kuormitustekijöille, sairauksille ja vaurioille”, kirjoittajat toteavat.
”Sisu auttoi Jussia kuokkimaan suon hartiavoimin. Mutta Oskari ei kuoki suota, tässä ei sisu auta vaan tarvitaan uusia keinoja. Työelämän aiheuttamaan aivojen kuormitukseen on käytännöllisintä reagoida muuttamalla työelämän toimintatapoja. Uudet johtamismenetelmät, joiden mielekkyys arvioidaan sekä aivo- että sosiaalitutkimuksen avulla, ovat paras työkalu parannettaessa työelämän laatua.”
Lue artikkeli ”Työuupumus – onko aivot unohdettu?” kokonaisuudessaan Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden (SLA) sivuilta, Vol 58 Nro 1 (2021).