Korona-lisäosa

Tyylitelty kuva violetinsävyisestä koronaviruksesta abstraktilla taustalla.

Opettajien työ muuttui kevään 2020 aikana merkittävästi koronaviruksen (Covid-19) takia. Poikkeustoimet ja jatkuva epävarmuus heijastuvat opettajien työhön edelleen mahdollisten uusien aaltojen aikana ja kriisin jo mentyä ohi. Koronakriisi vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin ja aivoterveyteen myös tulevina vuosina, joten opettajat tarvitsevat tukea ja valmiutta käsitellä haasteita. Kestävä aivoterveys -hankkeen koronaosiossa pureudutaan näihin seikkoihin.

Hankkeen tarkoituksena on paneutua koronatilanteen aiheuttamiin muuttuneisiin olosuhteisiin työhyvinvoinnin ja erityisesti aivoterveyden edistämisen näkökulmasta.

Kartoitamme korona-ajan vaikutuksia opettajien työhyvinvointiin ja aivoterveyteen

Tarkoituksenamme on kartoittaa itselaaditulla, validoituihin mittareihin pohjautuvalla sähköisellä kyselylomakkeella laajasti ja monipuolisesti Tampereen kaupungin ala- ja yläkoulun opettajien (n=1300) aivokuormitusta, työhyvinvoinnin tilaa ja koettua stressiä.

Kartoitamme korona-ajan vaikutuksia muun muassa informaatio- ja teknologiakuormitukseen, eettiseen kuormaan, yleiseen aivokuormitukseen ja kuormittuneisuuden vaikutuksia tiedonkäsittelytoimintoihin, tunnetoimintoihin ja kehollisiin oireisiin, organisaation ja työyhteisön tukea poikkeustilanteessa sekä työhön liittyviä voimavaroja. Lisäksi kartoitamme mielialaa, alkoholinkäyttöä ja elintapoja ja niiden vaikutusta työhyvinvointiin.

Kysely tarjoaa tärkeää tietoa opettajien työstä ja työhyvinvoinnista koronatilanteen aikana sekä toimii pohjakartoituksena kehittämistyöskentelylle. Tavoitteena on hyödyntää koronakyselystä saatuja vastauksia kehitettäessä työkaluja ja toimintakäytäntöjä koronakriisin aiheuttamiin tilanteisiin tulevaisuudessa.

Lisäksi teemme pienelle (=10-20) fokusryhmälle syvällisemmän ja monipuolisemman kartoituksen, jossa kyselyiden lisäksi selvitetään unen laatua, rakennetta ja palauttavuutta (Firstbeat -mittauksilla), aivojen fysiologiaa, tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoja sekä niiden mahdollisia muutoksia koronaepidemian aiheuttaman kuormituksen vuoksi.

Tehtävät kartoitukset valottavat aivoterveyden vaikutusta toiminnanohjaustoimintoihin. Ne tuottavat tietoa, joiden pohjalta kehitetään uusia keinoja mm. metakognitiivisten strategioiden ja itsensä johtamisen hyödyntämiseksi työhyvinvoinnin ja aivoterveyden edistämisessä.

Tehostamme myös työorganisaatioiden informaatioergonomiaan ja kognitiiviseen ergonomiaan liittyvää osaamista

Koronaosion toisena tavoitteena on opettajien informaatio- ja kognitiivisen ergonomian edistäminen korona-poikkeustilanteessa.

Opettajien työ korona-aikana on ollut erityisen informaatio- ja teknologiaintensiivistä erityisesti etäopetuksessa. Muutokset työssä, työn organisoinnissa ja työvälineissä ovat aiheuttaneet pedagogisia ja didaktisia haasteita. Kehittämistyöskentelyn tavoitteena on luoda käytäntöjä ja konkreettisia toimintatapoja informaatio- ja teknologiakuormituksen vähentämiseen ja hallintaan sekä voimavarojen lisäämiseen teknologiapainotteisessa ja informaatiointensiivisessä opetustyössä.

Edistämme henkilöstön osaamista työn eettisten kuormitustekijöiden käsittelemiseksi

Tavoitteenamme on eettisen kuormituksen ja tunnereaktioiden selvittäminen ja aivoterveyden edistäminen opettajilla työn kuormitusta lisäävissä poikkeustilanteissa. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa opettajien tapaa kokea, tiedostaa ja arvottaa korona-aikana koettuja tunteita ja kuormitusta.

Voimistamme henkilöstön itsensä johtamisen osaamista

Tavoitteenamme on hyödyntää metakognitiivisia strategioita itsensä johtamisessa hyvinvoinnin tukemiseen koronapandemian aikana.

Itsensä johtamisen kokonaisuuteen sisältyy resilienssin ymmärtäminen ja vahvistaminen sekä itseohjautuvuuden tukeminen aivoterveyttä edistävissä elintavoissa. Resilienssin kehittäminen tukee kuormittavista tilanteista kuten koronakriisistä selviytymisestä, mikä puolestaan edistää aivoterveyttä ja työhyvinvointia.

Lisäksi tavoitteena on tunnistaa uupumiselle altistavia tekijöitä ja voimavaratekijöitä, jotka mahdollistavat yksilöllisen palautumisen poikkeustilanteissa. Tämä mahdollistaa henkilöstön tietoisuuden ja taitojen kehittämisen itsensä johtamisen alueella.

Mitä lisäarvoa koronaosio tuo Kestävä aivoterveys -hankkeelle?

Hankkeen koronaosion lisäarvo syntyy siitä, että selvitetään laaja-alaisesti koronatilanteen vaikutuksia peruskoulun opettajien työhyvinvointiin ja aivoterveyteen informaatioergonomian, kognitiivisen ergonomian, affektiivisen ergonomian, itsensä johtamisen ja työelämän eettisen kuormituksen alueilla.

Lisäksi pyrimme tunnistamaan opettajien voimavaratekijät sekä kuormitusta lisäävät ja uupumiselle altistavat tekijät koronatilanteen aikana.

Tulosten pohjalta kohderyhmälle tuotetaan aivoterveyttä edistäviä ja tukevia toimintatapasuosituksia ja ohjeistuksia, joiden avulla sekä työorganisaatiot että yksilöt pystyvät edistämään aivoterveyttä ja työhyvinvointia koronaepidemian kaltaisessa poikkeustilanteessa. Lisäksi hankkeen koronaosiolle tuotetaan sähköinen oppimisalusta, jonka tarkoituksena on tukea opettajien itseohjautuvuutta omaehtoisen jaksamisen edistämiseksi.

Itsensä johtamista tuetaan konkreettisella ”Kymmenjärjestelmä” -mallilla (Tuomisto 2018), jota sovelletaan ja jalkautetaan tässä aivoterveyttä tukevana työvälineenä yhteistyössä työterveyshuollon psykologin kanssa. Tässä saatavan kokemuksen perusteella mallia on tarkoitus edelleen kehittää vielä paremmin hyödynnettäväksi poikkeustilanteiden lisäksi myös ns. normaalissa työelämässä.