Tulokset ja havainnot

Kuvituskuva

Vuoden 2023 kesälomien kynnyksellä päättyi TYKYTUO-hankkeen kyselyosion toinen vaihe. Siinä levitimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2022 pilotoidun perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon henkilöstön kyselyn kaikille hyvinvointialueille.

Suunnitelma ja toteutus

Kysely alkoi taustatiedoilla, joiden jälkeen osallistuja siirtyi vastaamaan työ- ja toimintakykyyn liittyviin väittämiin. Näiden yhteisten osioiden jälkeen kysely ohjasi vastaajan joko työterveyshuoltoa tai perusterveydenhuoltoa koskeviin kysymyksiin vastaajan työskentelysektorin mukaisesti. Kysymykset olivat sisällöltään sekä vastausvaihtoehdoiltaan identtiset, mutta sanamuodot erosivat sen osalta pyydetäänkö niissä vastaajaa arvioimaan työterveyshuoltoa vai perusterveydenhuoltoa. Näin selvitimme, miten eri sektoreilla työskentelevien näkemykset erosivat toisistaan. Viimeisen varsinainen tiedonkeruuosion kyselyssä muodostivat KANTA-palvelua koskevat kysymykset ja väittämät, joka oli jälleen yhteinen molemmille vastaajaryhmille.

Kysely oli tarkoitus levittää niin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuin kaikilla hyvinvointialueilla yksikköjen vastuulääkäreiden toimesta yksikön henkilökunnalle. Tätä varten kontaktoimme kaikki hyvinvointialueella työskenteleviät perusterveydenhuollon yksiköiden johtajat. Työterveyshuoltojen osalta hyödynsimme Työterveyslaitoksen keräämiä yhteystietoja.

Toiminnassa havaitut haasteet

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pilottikyselyn yhteydessä jouduimme toteamaan, että meillä ei ole mahdollisuutta saada täysin luotettavasti tietoomme kuinka suurelle joukolle kysely on lopulta lähetetty. Tämä johtui useasta tekijästä, joista merkittävin lienee se, että olisi ollut äärimmäisen suuri töinen urakka yksitellen tiedustella yksiköiden johtajilta, kuinka monta henkilöä kulloisessakin kyselylinkin jakelukierroksessa on. Uskoimme myös, että levikki olisi sitä parempi, mitä vähemmän yksiköiden johtajien aikaa käytetään kyselyn levittämiseen.

Toinen kyselyn vastaajamääriin vaikuttanut tekijä oli, että työterveyshuolloissa kyselyyn vastattiin ennakko-oletuksia heikommin. Heikon vastausaktiivisuuden syistä emme ole tietoisia, mutta olemme pohtineet esimerkiksi muiden yhtäaikaisten tai lähiaikoina toteutettujen kyselyiden voineen vaikuttaa intoon levittää kyselyä ja vastata siihen. Lisäksi edeltävän vuoden aikana käyty melko äänekäs keskustelu työterveyshuollon asemasta suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on saattanut omalta osaltaa vaikuttaa halukkuuteen ilmaista omaa näkökantaansa. Nämä toki ovat vain spekulaatioita, joiden varmistaminen on hankalaa ellei mahdotonta.

Kuinka sitten kävikään

Vastauksia kertyi lopulta yhteensä 685. Verrattaessa terveydenhuollon koko työntekijämäärään, on kyselymme otanta melko suppea. Vastausinnokkuuteen on varmasti vaikuttanut moni tekijä, jotka sattuivat yhtäaikaa kyselymme kanssa. Näistä merkittävin lienee ollut SOTE-uudistus ja sen yksiköiden johtajille aiheuttamat kiireet, joiden joukossa yksi ulkopuolelta tuleva kysely saatetaan helposti sivuuttaa.

 

Julkaisutekinisiin syihin vedoten, kirjoittaja jättää tekstin lopusta johtopäätösten ja pohdintojen kirjoittamisen myöhempään ajankohtaan.

 

Lauri Vähätalo

Tutkija

Tampereen yliopisto